Urheilu

EM-paikka toisi maajoukkuejalkapalloilijoille 100 000 euron bonuksen, mutta kulttuurimuutos vaatisi menestystä

Jos Huuhkajat selviytyy EM-lopputurnaukseen, mitä vaikutuksia sillä on suomalaiselle jalkapallolle?
Teemu Pukki ja Huuhkajat ovat saaneet aikaan orastavan jalkapallobuumin Suomessa. Jos Suomi selviää EM-lopputurnaukseen, murtuvatko padot ja tuleeko Suomesta oikea jalkapallomaa?  Kuva: Juha Tamminen
Teemu Pukki ja Huuhkajat ovat saaneet aikaan orastavan jalkapallobuumin Suomessa. Jos Suomi selviää EM-lopputurnaukseen, murtuvatko padot ja tuleeko Suomesta oikea jalkapallomaa?  Kuva: Juha Tamminen

Kun Suomen koripallomaajoukkue pääsi niin sanotulla villillä kortilla koripallon MM-kisoihin vuonna 2014, maksoi Koripalloliitto kisapaikasta Kansainväliselle koripalloliitolle 0,8 miljoona euroa.

Jalkapallossa rahavirta kulkee toiseen suuntaan. Jos Huuhkajat raivaa tiensä EM-kisoihin, tulouttaa UEFA Suomen Palloliitolle 9,25 miljoonaa euroa.

EM-turnauksen alkulohkoissa jokainen voitto on 1,5 ja tasapeli 0,75 miljoonan euron arvoinen. Jatkopeleissä summat kasvavat. Kaikkiaan UEFA jakaa osanottajamaille palkintorahoja EM-kisoista noin 370 miljoonaa euroa.

Palloliiton vuosibudjetti on noin 30 miljoonaa euroa.

UEFAlta tuleva jättipotti ei olisi Palloliitolle suoraa tuloa, vaan osa summasta kuluisi EM-paikasta koituviin kuluihin.

– Joukkueelle menisi bonuksina noin kolmannes summasta. Valmistautumisleirit, lennot kisapaikalle ja majoittuminen siellä jäisivät Palloliiton maksettavaksi, vaikka pientä lisätukea UEFAlta tulee kisojen ylöspitokuluihin, Palloliiton pääsihteeri Marco Casagrande luettelee.

– Myös joukkueen taustatiimiin pitäisi luultavasti rekrytoida lisävoimia kisaprojektin ajaksi

A-maajoukkue saisi jaettavakseen siis noin 3 miljoonaa euroa bonusrahaa. Suurin osa summasta menisi pelaajille ja pieni osuus valmentajille sekä muulle taustaryhmälle. Nykyisten maajoukkuesopimusten ansiosta myös naisten A-maajoukkueen pelaajat saisivat osan bonusrahasta.

Miesten maajoukkuepelaajien välisestä rahajaosta päättävät pelaajat itse, kapteeniston johdolla. Jos jako olisi solidaarinen – kuten oletettavasti olisi – saisi jokainen pelaaja EM-rupeamasta noin 100 000 euroa. Jokainen voitto ja tasapeli EM-kisoissa kasvattaisi summaa.

 

EM-tulot ehkä valmennukseen, naisille ja olosuhteisiin

Vuosi sitten Huuhkajat saavutti Kansojen liigan lohkovoiton. Silloin palkintorahaa tuli 1,125 miljoonaa euroa. Siitä noin kolmannes meni pelaajille bonuksina, loppusumma siirrettiin vuodelle 2019 ”strategisiin panostuksiin”.

EM-kisapaikasta jäisi kulujen jälkeenkin miljoonapotti Palloliitolle. Miten summa käytettäisiin?

– Siitä päätettäisiin hallituksessa ja seuraparlamentissa. Valmistelu tehtäisiin yhdessä seurojen kanssa. Olemme aloittamassa uutta strategiaa vuosille 2021–24 ja sen kanssa tulemme ulos toukokuussa 2020, Casagrande kertoo.

– Menemättä asioiden edelle, mahdollisia lisäpanostuksen kohteita voisivat olla esimerkiksi valmentajakoulutus, tyttö- ja naisjalkapallo sekä investointituet olosuhdepuolelle

Yrityselämän kanssa solmittujen yhteistyösopimusten arvon nopean nousun varaan Casagrande ei pelkästään laske, vaikka EM-kisapaikka tulisikin.

– Kumppanuudet ovat pitkäjänteistä työtä. Nykyisissäkin sopimuksissa yhteiskuntavastuu eli esimerkiksi nuorisotyö on ollut isompi arvo kuin A-maajoukkueen menestys.

– Totta kai on silti selvä asia, että EM-paikka tekisi meistä liike-elämälle entistäkin mielenkiintoisemman kumppanin.

 

Sponsorituloja jo lähes kolme miljoonaa

Palloliiton liike-elämältä saama rahamäärä on jo kasvu-uralla. Vuonna 2016 summa oli noin 1,9 miljoonaa euroa.

– Nyt se on varmasti lähempänä kolmea miljoonaa euroa.

A-maajoukkueen luoma buumi on näkynyt hyvinä katsojalukuina miesten ja naisten A-maajoukkueiden sekä 21-vuotiaiden maajoukkueen otteluissa. Huuhkajien osalta täyttä rahallista hyötyä Palloliitto ei ole vielä saanut Olympiastadionin remontin vuoksi.

Kotiottelut on jouduttu pelaamaan pienemmillä stadioneilla. Lipputulot ovat kasvaneet vuodesta 2018, mutta ovat silti selvästi alle vuosien 2010–15 keskiarvon, kun Huuhkajat pelasi kotiottelunsa Olympiastadionilla.

– Kannattajatuotemyynti ottelutapahtumissa ja verkkokaupan myynti ovat prosentuaalisesti merkittävässä kasvussa, mutta kasvuvaraa on vielä, Casagrande sanoo.

 

Veikkausliigan toimitusjohtaja uskoo kasvattajahyötyihin

UEFA maksaa tuntuvia korvauksia myös EM-kisajoukkueiden pelaajien työnantajille. Summat on porrastettu seurojen koon mukaan. Minimikorvaus on noin 100 000 euroa. Suurseurojen kohdalla korvaus on noin kolminkertainen.

Tulevissa karsintaotteluissa Huuhkajien riveissä on yksi veikkausliigapelaaja, HJK:n Petteri Forsell. Jos Suomi pääsee kisoihin ja kisajoukkueessa on liigapelaaja tai -pelaajia, aukeaa UEFAn rahahana siis myös suomalaiselle seurakentälle.

EM-kisapaikka vaikuttaisi myös Veikkausliigan otteluohjelmaan. Esimerkiksi Ruotsissa pääsarja on ollut viikkoja ottelutauolla, kun maajoukkue on pelannut arvokisoissa ja joukkueessa on ollut kotimaan seuroja edustavia pelaajia.

– Se on ongelma, jota mekin olemme toivoneet itsellemme, Veikkausliigan toimitusjohtaja Timo Marjamaa sanoo.

Koripallossa kotimaan liigaseurat eivät ole päässeet hyötymään Susijengi-huumasta. Seurojen arki ei ole muuttunut mitenkään. Mitä Veikkausliiga aikoo tehdä, ettei sille käy samoin?

– Olemme kasvattajasarja ja sellaisena pysymme. Jalkapallossa kansainväliset pelaajakauppamarkkinat ovat isot ja siinä olemme olleet muita Pohjoismaita perässä. EM-kisapaikka nostaisi Suomen statusta ja osoittaisi, että mekin pystymme tuottamaan pelaajia. Tätä kautta heijastusvaikutukset ulottuisivat liigaseuroihin asti, Marjamaa uskoo.

– Veikkausliigasta on aika lyhyt matka maajoukkueeseen. Siitä on Suomen maajoukkueessa monta esimerkkiä

 

Kisapaikka ei vielä tee jalkapalloyhteiskuntaa

Mitä kulttuurisia ja ehkä myös yhteiskunnallisia vaikutuksia EM-kisapaikalla voisi Suomessa olla?

– Nobelin rauhanpalkinto, Euroviisujen voitto ja jääkiekon maailmanmestaruus Suomeen on jo tullut. Jos Suomen jalkapallomaajoukkue vielä pääsee arvokilpailuihin, millä voimme sitten enää ruoskia itseämme, Marjamaa naurahtaa.

Palkitun Kuin taivasta koskettaisi -jalkapallokirjan kirjoittaja Jari Ekberg ei usko, että kisapaikka itsessään saisi aikaan isoja muutoksia.

– Se antaa mahdollisuuden jalkapallokulttuurin nousulle, mutta jalkapalloihmisten pitää itse osata hyödyntää etsikkoaika. Suomalainen jääkiekko on siinä onnistunut, Ekberg huomauttaa.

– Kulttuurimuutos vaatisi menestystä. Yksi kisapaikka sitä ei vielä ole. Pitäisi menestyä kisoissa tai kisapaikkoja pitäisi tulla jatkossa säännöllisesti. Maailmalta löytyy esimerkkejä, että yksi arvoturnausedustus ei ole mainittavammin nostanut lajin asemaa. Näin on käynyt esimerkiksi Latviassa.

Ekberg myös muistuttaa, että kisapaikkoja on jaossa nykyään enemmän kuin ennen. EM-kisoihin pääsee 24 maata. Vuoteen 1976 asti kisoihin pääsi vain neljä, 1980–92 kahdeksan ja 1996–2012 kuusitoista maata.

– Melkein kaikki maat ovat joskus päässeet johonkin kisoihin. Euroopassa väkiluvultaan Suomea isommista maista Valko-Venäjä taitaa olla ainoa, joka ei ole ikinä ollut jalkapallon arvokisoissa. Sekin on itsenäisenä maana tuore. Karsintoja Valko-Venäjällä on takana selvästi vähemmän kuin Suomella.

 

”Vuosikymmenien patoutumat purkautuvat”

Kun Leijonat saavutti ensimmäisen arvokilpailumitalin vuonna 1988, se oli lähtölaukaus jäähallien rakennusbuumille Suomessa. Jääkiekkoväen taitava lobbaus auttoi asiaa merkittävästi.

Voisiko jalkapallo päästä osalliseksi vastaavasta ilmiöstä?

– Lämmitettäviä tekonurmikenttiä tarvittaisiin lisää, sillä jalkapallo on useimmilla mittareilla Suomen ylivoimaisesti isoin laji jo nyt. Ne ovat jäähalleihin verrattuna pieniä investointeja, kansanedustaja, jalkapallofani ja entinen urheiluministeri Paavo Arhinmäki sanoo.

Veikkausliigan otteluohjelman lisäksi suomalaisella jalkapalloväellä saattaa olla edessään muitakin positiivisia ongelmia.

– Jos kisapaikka tulee, vuosikymmenien patoutumat purkautuvat. Se tulee näkymään esimerkiksi niin, että EM-kisoihin haluaa lähteä suomalaisturisteja enemmän kuin lippuja tulee tarjolle, itsekin ahkerasti myös maajoukkueen vieraspelejä kiertänyt Arhinmäki pohtii.

– Jotenkin pitäisi pystyä huomioimaan ne, jotka ovat seisseet kannustamassa Suomea räntäsateessa niissä lukuisissa katkerissa karsintarupeamissa. LM–HäSa