Urheilu

Erinomaiset olosuhteet omaava olympialaji painii muna-kana-ongelman kanssa – "Halliin meidänkin pitäisi päästä"

Suomessa on 268 sisäkaukaloa, muttei yhtään kaukalopikaluistelijaa.
Saksan Adrian Lüdtke, Ukrainan Oleh Handei (takana), Unkarin Liu Shaoang, Turkin Tunay Simsek ja Tshekin Zdenek Sejpa viilettivät 1000 metrin erässä kaukalopikaluistelun EM-kisoissa Debrecenissä perjantaina. Kuva: Zsolt Czegledi
Saksan Adrian Lüdtke, Ukrainan Oleh Handei (takana), Unkarin Liu Shaoang, Turkin Tunay Simsek ja Tshekin Zdenek Sejpa viilettivät 1000 metrin erässä kaukalopikaluistelun EM-kisoissa Debrecenissä perjantaina. Kuva: Zsolt Czegledi

Suomessa on asukasmäärään suhteutettuna maailman toiseksi eniten jäähalleja. Tässä tilastossa vain Kanada on Suomen edellä. Vuoden 2018 tietojen mukaan maastamme löytyy 268 sisäkaukaloa.

Jäähalleissa voi harrastaa kolmea olympiaohjelmaan kuuluvaa urheilulajia: jääkiekkoa, taitoluistelua ja kaukalopikaluistelua.

Ne ovat oikeastaan ainoat urheilulajit, joissa Suomella on olosuhteisiin liittyvä etulyöntiasema lähes kaikkiin kilpailijamaihin verrattuna.

Jääkiekossa Suomi menestyy, ja taitoluistelussakin yksittäisiä urheilijoita on yltänyt maailman huipulle.

Mikä on tilanne kaukalopikaluistelussa?

Ei yhtään lajiin erikoistunutta kilpaurheilijaa koko maassa.

Miten se on mahdollista?

 

Suomalaisen huippu-urheilun näkökulmasta tilanne on erikoinen. Samaan aikaan kun olympialajeissa menestyvät yksilöurheilijat uhkaavat kuolla sukupuuttoon ja asiaa siunaillaan kuorossa, on Suomella varaa jättää yksi kortti kokonaan kääntämättä.

Kaukalopikaluistelu eli short track kuuluu Suomessa samaan lajiliittoon pikaluistelun kanssa. Liiton näkökulmasta asetelma on tragikoominen.

Pikaluisteluun löytyy harrastajia, mutta olosuhteet lajille ovat surkeat. Suomessa ei ole yhtään pikaluisteluhallia ja täysmittaisia ulkoratojakin on vain kolme: Helsingissä, Seinäjoella ja Kuopiossa. Jos suomalainen pikaluistelija haluaa tavoitella kansainvälistä huippua, hänen pitää lähteä pois kotimaastaan.

Kaukalopikaluisteluun Suomessa on erinomaiset puitteet – periaatteessa. Kaukalopikaluistelijat eivät saa kuitenkaan jäävuoroja.

– Olemme anoneet neljänä peräkkäisenä vuotena yhtä tai kahta jäähallivuoroa viikossa Helsingin kaupungilta, mutta tulos on ollut aina sama. Emme ole saaneet mitään. Tilanne on vastaava muissa isoissa kaupungeissa. Kaikki jäävuorot menevät jääkiekolle ja taitoluistelulle.

– Pienemmillä paikkakunnilla jääaikaa voisi olla tarjolla, mutta sinne emme liittona pysty järjestämään toimintaa, Luisteluliiton urheilutoimenjohtaja Janne Hänninen toteaa.

Kaukalopikaluistelulla onkin klassinen muna-kana-ongelma: Kun ei ole jääaikaa, ei ole harrastajia ja kun ei ole harrastajia, ei ole jääaikaa.

 

Kaukalopikaluistelu on lajina melko tuore. Ensimmäiset MM-kilpailut järjestettiin vuonna 1981 ja olympialaji siitä tuli vuonna 1992.

Laajan halliverkoston ansiosta Suomella pitäisi olla mahdollisuuksia päästä vielä kehityksen imuun. Helppoa se ei kuitenkaan ole.

– Pikaluistelu, kaukalopikaluistelu ja taitoluistelu kuuluvat samaan kansainväliseen kattojärjestöön. Kaukalopikaluistelu kasvaa näistä nopeimmin.

– Minulla ei ole faktatietoa, onko kaukalopikaluistelu talviolympialajeista nykyään jo kaikkein laajimmalle levinnyt, mutta näin saattaa hyvinkin olla, Hänninen arvelee.

Laji on viihdyttävä: kamppailua, kaatumisia, rytinää ja draamaa. Kaukalopikaluistelu on kuin luotu tähän aikaan.

Pyeongchangin olympialaisissa kaksi vuotta sitten short track oli yksi kisojen suosituimmista lajeista. Katsomoista ei tyhjiä penkkejä juuri löytynyt.

Onko todella niin, että satojen jäähallien Suomi tyytyy seuraamaan tätä kehitystä sivusta?

– Jos pikaluistelu- ja taitoluisteluväen Myllypuroon suunnittelema monitoimiareena toteutuu, niin ilman muuta kaukalopikaluistelu otetaan mukaan ohjelmaan, areenahankkeen vetureihin kuuluva Hänninen lupaa.

 

Hännisen visioissa kaukalopikaluistelun pohjaa kannattaisi alkaa rakentaa yhteistyössä jääkiekkoväen kanssa.

– Nuorille jääkiekkoilijoille kaukalopikaluistelu olisi hyvä sivulaji ja harjoitusmuoto. Jos nuori lopettaa jääkiekon, olisi tarjolla vielä toinen polku jatkaa kilpaurheilun parissa.

– Ulkojäille ja pikaluistelun pariin emme jääkiekkojunioreita ole saaneet houkuteltua. Jäähalli on heille tuttu ympäristö. Sinne meidänkin pitäisi päästä, Hänninen sanoo.

Hänninen uskoo, että lajikateuteen homma ei kaadu.

– En koe, että kaukalopikaluistelu on uhka pikaluistelulle. Myös jääkiekkopiireissä on oltu avoimia yhteistyölle. HäSa

Kaukalopikaluistelu

Jääkiekkokaukalossa kilpailtava pikaluistelulaji. Radan pituus 111 metriä.

Lajin ensimmäiset MM-kilpailut järjestettiin vuonna 1981.

Oli 1988 olympialaisissa näytöslajina ja vuodesta 1992 lähtien virallisena olympialajina.

Vuoden 2018 olympialaissa kilpailijoita oli 22 maasta.

Kanada oli pitkään lajin mahtimaa. Nykyään laji on erityisen suosittua Aasiassa.

SM-kisoja on järjestetty silloin tällöin vuodesta 1993 lähtien.

Päivän lehti

19.2.2020