Hämeenlinnalainen ratakelauksen huippulupaus: “Tavoitteena arvokisat”

Hämeenlinnan Tarmon Jesse Anttila on Suomen lupaavimpia nuoria ratakelaajia.

Hän kilpailee samassa T54-sarjassa kuin lajin huippunimi Leo-Pekka Tähti, joka on myös Anttilan valmentaja.

Vammaisurheilun ongelmana on ollut valmentajien puuttuminen ja Tähti on itsekin kokenut tämän uransa alussa. Nyt hän on suorittanut ammattivalmentajatutkinnon ja haluaa olla osaltaan auttamassa nuoria lupauksia. Anttila on hänen ensimmäinen valmennettavansa.

– Talvikaudella vaihdamme pääosin viesteinä suunnitelmat, kesällä nähdään sitten enemmän, mutta sen mukaan, miten ehditään, kun Leo-Pekkakin edelleen kilpailee ja pelaa myös koripalloa Espanjassa. Hieno homma, että on huippuvalmentaja, Anttila iloitsee.

Lammin lukion tämän kevään ylioppilas vaihtoi parisen vuotta sitten pyörätuolikoripallosta ratakelaukseen nimenomaan Tähden kehotuksesta.

– Haen jatko-opintoihin lääketieteelliseen Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle. Niissä olisi parhaat kelausmahdollisuudet. Nykyään talviaikana kelaan autotallissamme rullien päällä ja jonkin verran Pullerin jalkapallohallin juoksusuoralla, Tuuloksessa asuva 18-vuotias nuorukainen kertoo.

– Talvioloissa kaarreharjoittelu kärsii. Minun harjoitustilatarpeet ovat suunnilleen samat kuin pikajuoksijoilla. Kesällä treenaan Kaurialan kentällä.

Anttila kuuluu nuorten Paralympiaryhmään, jolla on tämän vuoden aikana neljä yhteisleiriä Pajulahden urheiluopistossa. Niihin sisältyy sekä jokaisen lajin omia harjoituksia että yhteisiä palauttavia harjoituksia ja myös asiantuntijaluentoja ja urheilijavieraita.

– Olen toista vuotta ryhmässä ja se on hyvä tuki. Siellä on ammattitaitoinen valmennusporukka ja leireillä näkee muita sekä voi vertailla, missä mennään suhteessa muihin kelaajiin, Anttila korostaa.

Tukea on tullut myös paikallistasolla, sillä Hämeenlinnan Tarmon entisten yleisurheilijoiden yhdistys T-klubi on ottanut Jesse Anttilan kummiurheilijakseen ja tukee häntä stipendeillä.

Koripallossa Anttila oli mukana EM-kisoissa 14-vuotiaana joukkueen nuorimpana pelaajana ja hän ehti saavuttaa SM-kultaakin Tampereen NMKY:n riveissä.

– Harrastin kuusi vuotta koripalloa, mutta Suomesta loppui SM-liiga ja minäkin lopetin lajin, kun olisi pitänyt reissata Tampereelle pelaamaan, mutta ilman pelitavoitteita. Olen miettinyt kyllä paluuta koripalloonkin kelauksen ohella, jos mahdollisuus tulee, Anttila pohtii.

Keskeinen osa vammaisurheilua on luokittelu, jota on verrattu vammattomien painoluokkalajeihin. Tavoitteena on taata kilpailijoille tasapuoliset lähtökohdat.

Pyörätuoliurheilijoilla pienemmässä luokassa urheilevalla selkäydinvamma on korkeammalla nikamatasolla. Suomen huipuista esimerkiksi ratakelaaja Toni Piispanen kilpailee luokassa T51.

– Minulla on synnynnäinen selkäydinkohju. Olen ollut pienestä pitäen urheiluhullu, eikä oikein mikään muu kiinnostanutkaan. Koripallon lisäksi kilpaurheilussa olin pari vuotta salibandymaalivahtina, Anttila taustoittaa.

Viime kesän Kalevan kisoissa Anttila oli 100 metrillä viides ja 200 metrillä kuudes. Tämän vuoden tammikuussa Pajulahti Gamesissa 60 metrin ennätys parani puolella sekunnilla aikaan 11,23.

– Suomessa miesten sarjassa olen selkeästi nuorin kilpailija. 200 metriä on vahvin lajini. En ole tehnyt vielä pidemmän ajan tavoitteita. Tänä vuonna pääkisat ovat alle 23-vuotiaiden EM-kisat kesäkuun lopussa Pajulahdessa sekä syksyllä nuorten MM-kisat. _HÄSA