Urheilu

Hämeenlinnalainen Tommi Kerttula lähti johtamaan polulta eksyneen Ässien muutosta

Tommi Kerttula lähti johtamaan sekavaa kautta eläneen Ässien muutosprosessia. Miksi?
Tommi Kerttula jatkaa Ässien kehitysjohtajana vielä ainakin kaksi kautta. KUVA: Heikki Westergård

Jääkiekkoliigassa viimeiseksi sijoittuvan Porin Ässien leirissä ovat ovet käyneet tällä kaudella poikkeuksellisen tiheästi.

Ässissä on nyt kuitenkin pyrkimys kehittää kadoksissa ollutta johdonmukaisuutta, kun se palkkasi muutosprosessia läpiviemään kehitysjohtajan tittelillä pestatun hämeenlinnalaisen Tommi Kerttulan, 43.

Kerttula aikoo ensi töikseen tarkentaa seuran strategiaa, jossa tullaan määrittelemään esimerkiksi arvot ja miten Ässien tulevaisuus organisoidaan.

Kerttula arvioi, että kun tiedetään mitä ollaan ja mitä kohti yhteisesti mennään, on helpompaa luoda toimenpiteet sovitun viitekehyksen sisälle.

– Johdan yhteisön strategiatyötä, eikä nyt ole tarkoitus heittää olemassa olevaa Ässien strategiaa kokonaan romukoppaan. Tulemme kuulemaan erilaisia yhteisön jäseniä ja näen sen alhaalta ylöspäin kasvavana projektina – enkä niin, että ylätasolta johdetaan ja ilmoitetaan alaspäin, miten homma toimii, Kerttula avaa.

– Näistä asioista on tarkoitus tulla ulos ennen ensi kauden alkua.

 

Yksi asia Ässien visiossa on, että yksikään henkilö ei nousisi seuraa suuremmaksi – tai olisi esimerkiksi liian päävalmentajavetoinen. Pitkäjänteisyyttä ei Kerttulan mielestä synny, jos toimintatavat muuttuvat aina uuden päävalmentajan myötä.

– Päävalmentajan merkitys on valtava, mutta yhtä lailla kokonaisuus on mietinnässä. Kokonaisuuden täytyy sopia isoon kuvaan. Missään nimessä valmennusryhmä ja joukkue ei saa alkaa elämään omaa elämäänsä seuran sisällä. Se on johtamisen kontekstista kestämätöntä, Kerttula muotoilee.

Pori tunnetaan kiekkokaupunkina. Mutta myös siitä, että Ässien sopan ympärillä on ollut monia hämmentäjiä.

Kuinka pidetään huolta siitä, että kaikki saadaan vihdoin puhaltamaan yhteen hiileen eikä kaikki kaadu taas taustaköydenvetoon?

Se Kerttulan on ratkaistava, sillä hänen titteliinsä liittyy sana johtaja.

– Varmasti muutosta tullaan haastamaan monelta kulmalta. Muutos tarvitsee kuitenkin vastavoimia, muuten muutos ei lähde liikkeelle.

Muutosprosessi on kuitenkin laaja asia ja kysymyksiä herättää se, että Kerttulan pesti kestää vain 30. syyskuuta 2019 saakka. Tehtävät liittyvät mittavaan prosessiin, mutta sopimuksen kesto pikemminkin lyhyeen projektiin.

Miten tässä ajassa muutos on mahdollista saada aikaiseksi ja pysymään?

– Olen ulkopuolinen fasilitaattori, jonka tehtävä on johtaa prosessia, auttaa ja johtaa – mutta ei linjata. Strategiaprosessin aikana selviää, onko tässä mahdollisuutta muutokseen vai pitääkö johtaa kuten tähän saakka. Jos aistii, että yhteisö kasvaa ja voimaantuu, johtaja saa seuraajia. Jos seuraajia ei saa, ei ole minkäänlainen johtaja, Kerttula sanoo.

– Muistutan, että lähdin aikoinaan Jukureiden urheilujohtajan tehtäviin vuoden sopimuksella, mutta päädyin olemaan siellä neljä vuotta. Ehkä nytkin, ikinä ei tiedä.

 

”Jos aistii, että yhteisö kasvaa ja voimaantuu, johtaja saa seuraajia. Jos seuraajia ei saa, ei ole minkäänlainen johtaja.”

 

Kerttula on entinen HPK:n juniorikiekkoilija, jonka ura alkoi Pullerin kentältä.

Vanhempana juniorina saatu selkävamma haittaa yhä hänen elämäänsä ja vammojen vuoksi kiekkokiinnostus alkoi hiljalleen hiipua.

Hämeenlinnalainen Kerttula muutti kuitenkin Lahteen 2000-luvun alussa töiden perässä ja alkoi liigaseura Pelicansin myyntitöiden ohella tehdä myös pelaajakartoitustehtäviä. Lopulta titteliksi tuli pelaajakoordinaattori.

Harva kuitenkaan tietää, että Kerttula itse keksi tämän tittelin, joka on sittemmin jäänyt elämään Suomen jääkiekkokartalla.

– En halunnut scouttia titteliksi ja kun minulla ei ollut johtajan nappuloitta, mietin sopivaa nimeä. Jostain NHL:stä löytyi titteli player coordinator, jonka käänsin sitten suomeksi. Siitä syntyi pelaajakoordinaattorin titteli Suomeen.

Kerttula on suorittanut kansainvälisen valmentajatutkinnon, koska näki voivansa kasvaa urheilujohtamispuolella, jos tuntisi paremmin valmentajien maailmaa. Kurssin rehtorina toimi Erkka Westerlund.

– Ajattelin, että jos halusin toimia seurajohtotehtävissä, oli ymmärrettävä valmentajia. Tiesin kuitenkin kaiken aikaa, että urheilujohtamiseen suuntautuminen on minun juttuni – ei valmentaminen.

 

”Olin vähän odottanut tällaista mahdollisuutta, että pääsisi isompien asioiden kanssa työstämään kuin vain joukkueen rakentamisen.”

 

Kun Kerttula aloitti tehtävissään Pelicansissa pelaajakoordinaattorina, sittemmin miltei joka seurasta löytyvät urheilujohtajat – kuten Jarmo Kekäläinen ja Jukka Holtari – olivat harvinaisuus.

Kiekkouransa aikana hän on nähnyt muutoksen tähän päivään.

– Ajanjaksoon sisältyy seurojen osakeyhtiöittäminen, joka alkoi jo 90-luvulta. Ennen kasvettiin entisestä pelaajasta valmentajaksi ja seurajohtajaksi. Toimitusjohtajinakin oli paljon entisiä legendapelaajia. Sitten bisnesjohtajat alkoivat vetää enemmän seuraa ja johtamista kohtaan vaade on kasvanut. Samalla on syntynyt myös uusi urheilujohtajien ammattikunta, Kerttula kertaa.

Tänä päivänä Liigassa on tiettyjä kestomenestyjiä, jotka ovat toimineet esikuvina muille.

Kerttula nyökkää.

– Jotakin sellaista yrityskulttuurissa on eroa niissä seuroissa, jotka pärjäävät urheilullisesti ja taloudellisesti tasaisesti verrattuna niihin, jotka nitkuttelevat vuodesta toiseen samojen haasteiden parissa.

 

Lue lisää: Onko Ässät vihdoin oikealla tiellä? – taustakyräilijöiden vaikuttamismahdollisuuksien estäminen on uuden kehitysjohtajan tärkeimpiä tehtäviä

 

Mutta mikä sai aikoinaan HPK:n urheilujohtajan tehtävistä vetäytyneen ruotsalaisen SHL-seura Örebron kykyjenetsijänä toimineen Kerttulan lähtemään mukaan Ässiin?

Siis seuraan, jonka tämänkautista sekasotkua on ihmetelty ympäri liigakiekkoa seuraavaa Suomea.

Kerttula ei kuitenkaan halua ottaa kantaa menneeseen, vaan katsoa eteenpäin.

– Jouduin sellaisen tilanteen eteen, että jos olisin halunnut tehdä Ruotsissa uraa, se olisi tarkoittanut voimakkaampaa läsnäoloa ja muuttamista sinne. Siihen emme olleet perheenä valmiita. Ässien kohdalla kiinnosti kokonaisuus. Tehtävään kuuluu urheilujohtamista ja kulttuurin johtamista, Kerttula sanoo.

Kerttula oli ollut Ässien kaavailuissa aiemminkin urheilujohtajan tehtäviin, mutta silloin valinta kohdistui Jari Korpisaloon, joka sai lokakuussa potkut.

– Olin vähän odottanut tällaista mahdollisuutta, että pääsisi isompien asioiden kanssa työstämään kuin vain joukkueen rakentamisen. Tärkeänä asiana oli, että pääsemme luomaan ässäpolkua junioreista asti. Ei tämä silti yhden miehen show ole. HäSa

Tommi Kerttula

Syntynyt: 14.4.1975

Asuu: Hämeenlinnassa

Työhistoria:

Pelicansin pelaajakoordinaattori 2000–2005

KalPan kykyjenetsijä 2006–07

Jukureiden urheilujohtaja 2012–16

Örebro HK:n kykyjenetsijä 16–18

Mestiksen strategiatyön luottamusmies

Toiminut asiantuntijana mm. Hämeen Sanomissa, Veikkaajassa, Urheilusanomissa, Urheilulehdessä, MTV3:lla ja Ylellä.

Työskennellyt yrittäjänä 2007–12 kehittämänsä Total Scouting -pelaajatarkkailuohjelman parissa.

Muuta: Ammattivalmentajan koulutus, opiskelee Jyväskylän yliopistossa johtamisoppia