Urheilu Hämeenlinna

Hämeenlinnalaistyttö selätti rimakauhun ja kehittyi Euroopan parhaaksi korkeushyppääjäksi

Hämeenlinnalainen Aino Aalto on poikkeuksellinen monilahjakkuus – myös euroopanlaajuisesti.
Aino Aalto harjoittelee talvisin pääasiassa muiden Tarmon valmennusryhmäläisten kanssa Säästöpankki-areenan kapealla sisäradalla. Kuva: Tomi Vesaharju
Aino Aalto harjoittelee talvisin pääasiassa muiden Tarmon valmennusryhmäläisten kanssa Säästöpankki-areenan kapealla sisäradalla. Kuva: Tomi Vesaharju

Suomalaista yleisurheiluvenettä keikuttaa nyt aalto, jollaista ei ole ennen nähty. Kyseessä on 12-vuotias hämeenlinnalainen Aino Aalto, tuore korkeushypyn alle 13-vuotiaiden epävirallinen euroopanennätystyttö sunnuntain hallituloksellaan 173.

Epävirallinen siksi, että Euroopan yleisurheiluliitto pitää kirjaa maanosan junioriennätyksistä vain yleisesti alle 20-vuotiaissa. Aino Aalto on itse asiassa liian nuori jopa nuorimman ikäluokan SM-kisoihin – mutta silti valtakunnan tämän hetken 12:nneksi paras korkeushyppääjä naisten puolella.

Yhtenä Hämeenlinnan Tarmon juniorikilparyhmän vastuuvalmentajista myös Aallon valmennuksesta vastaava Tuomas Kekki kuvailee Aaltoa poikkeukselliseksi urheilijaksi ikäistensä joukossa.

– Aino on poikkeuksellisen lahjakas, mutta myös mielettömän hyvä kilpailija, kun lähes joka kisassa pystyy venymään omiin ennätyksiin. Se on hänen suuri vahvuutensa. Hän on hyvin monipuolinen urheilija, kun hän on ikäluokkansa kolmen kärjessä korkeudessa, keihäässä ja kuulassa, Kekki arvioi.

 

Teräksiset kilpailuhermot ja hirmuiset tulokset vaikuttavat ikään kuin toisen ihmisen ulosannilta, kun ujo Aino Aalto saapuu haastateltavaksi. Vähintään yhtä iso kontrasti on Aallon omassa tarinassa siitä, miten hänestä tuli maan paras korkeushyppääjä ikäistensä (ja kaksi vuotta vanhempiensa) joukossa.

– Yhdeksänvuotiaana kokeilin pari kertaa hypätä korkeutta, mutta minulle tuli rimakammo. Sitten vain hypittiin ja hypittiin se kammo pois. Samalla paransin ennätystäni 12 senttiä. Sen jälkeen ei olekaan tullut mitään ongelmia. Vähän itsestään ollaan päästy tähän pisteeseen, Aalto paljastaa.

Aallon Olli-isällä on myös yleisurheilutaustaa ja Aino päätyi seitsemänvuotiaana Tarmon yleisurheilukouluun. Sille tielle hän heti jäikin.

– Oli se urheilukoulu alkuun jännittävää, mutta innostuin tosi paljon. Aloitin kilpailemaan kahdeksanvuotiaana ja valmennusryhmässä olen ollut kaksi vuotta.

 

Aallon läpimurto on tapahtunut oikeastaan tällä hallikaudella. Marraskuussa hän hyppäsi omaksi ennätyksekseen 163, tammikuussa alle 13-vuotiaiden Suomen ennätykseksi 168 ja viimeksi siis “Euroopan ennätykseksi” 173. Ulkorataennätys 161 rikkoutunee kauden alussa.

Aaltoa ei kuitenkaan voi oikeastaan tituleerata korkeushyppääjäksi kuin kyseisten kisojen yhteydessä. Aalto harrastaa ikäistensä enemmistön tapaan kaikkea yleisurheilua ja sattuu olemaan Suomen kärkipäätä myös kiekon- ja keihäänheitossa sekä ottelussa.

Korkeus on selvä ykköslaji, mutta muut lajit pysyvät mukana toistaiseksi, kuten on suunniteltu.

– Kun kaikki sujuu hyvin, niin tykkään urheilla kaikkea. Korkeuden lisäksi otteluissa, keihäässä ja pituudessakin on päästy nyt hyvälle tasolle. Haluan tällä hetkellä vain urheilla paljon kaikkea ja kehittyä joka lajissa. Aikuisena olisi kiva päästä arvokisoihin, Aalto pohtii.

– En oikein tiedä, mitä haluan juuri korkeushyppääjänä omien ennätysten lisäksi, mutta pikajuoksuissa haluaisin olla nopeampi.

 

Tuomas Kekki on valmentanut Aaltoa kaksi ja puoli vuotta. Aalto harjoittelee käytännössä viidesti viikossa, joista kolme kertaa yleistä ja kaksi yksityiskohtaisempaa lajiharjoittelua. Lisäksi on kevyttä voimaharjoittelua.

– Teemme monipuolista ottelukeskeistä harjoittelua, jossa käydään kaikkia lajeja läpi. 17-vuotiaaksi pitää olla monipuolinen, ja meillä on nyt paljon juoksuharjoittelua. Tämän ikäisenä on tärkeää saada nopeutta, voimaa hankitaan sitten myöhemmin, Kekki kertoo.

– Maltti on tärkeää säilyttää, kun nämä haluaisivat harjoitella kuin aikuiset.

Näin nuoresta yleisurheilijasta on mahdotonta sanoa, mille korkeudelle ultimaattinen rima asettuu. Todennäköistä on kuitenkin, että korkealle.

Kaikkiaan naisten korkeushypyn tulevaisuus on Suomessa erittäin valoisa. Hallikaudella nuorten Suomen ennätykset ovat menneet rikki vanhimmissakin juniori-ikäluokissa Jessica Kähärän ja Ella Junnilan hypättyä 190.

– Tytöillä on kyllä kova buumi yleisurheilussa etenkin korkeudessa ja aitajuoksussa. Muutenkin lahjakkaita tyttöjä on lajissa nyt tosi paljon. Voi kun poikiakin olisi yhtä paljon, Kekki toteaa. HäSa

Aino Aalto

syntynyt 6.6.2006.

Seminaarin koulun kuudesluokkalainen

edustaa Hämeenlinnan Tarmoa.

hypännyt tällä kaudella korkeutta hallissa 173 (Helsingin kevätkisoissa 24.3.). Tulos on 14-vuotiaiden Suomen ennätys, 13-vuotiaiden epävirallinen Euroopan ennätys ja naisten hallitilastossa kauden 12:nneksi paras.

ulkorataennätys korkeudessa viime kesältä 161, joka on 12-vuotiaiden Suomen kaikkien aikojen kakkostulos.

muiden lajien ennätyksiä:

60 m: 8,91 (halli)

100 m: 14,65

200 m: 28,97 (halli)

800 m: 2.47,80

1 000 m: 3.41,51 (halli)

60 m aidat: 10,56 (76,25 cm, halli)

seiväs: 200

pituus: 495 (halli)

kolmiloikka: 988 (halli)

kuula: 12,57 (2,5 kg, halli); 9,55 (3 kg, halli)

kiekko: 39,18 (0,6 kg); 36,73 (0,75 kg, kaikkien aikojen 3. paras tulos Suomessa T12-sarjassa)

keihäs: 41,91 (400 g, halli, kaikkien aikojen 4. paras tulos Suomessa T13-sarjassa)

viisiottelu: 2 090 (kuula 2,5 kg, kaikkien aikojen 3. paras tulos Suomessa T12-sarjassa)