Urheilu

Hämeenlinnan kuntorastit eivät näytä kansallista buumia – "Sirkustempuilla näitä ei nosteta"

Suunnistus on edelleen ja jopa enenevissä määrin koko kansan urheilua. Kansainvälisesti Suomi ei menesty huipun kovemmassa kilpailussa kuin ennen, mutta suunnistus tavoittaa nykyään enemmän kuntoilijoita kuin koskaan ennen.

Lajin kotimainen keihäänkärki on jokakesäkuinen Jukolan Viesti, jonka joukkuemäärä on sahannut jatkuvasti ylöspäin. Tänäkesäinen Jukola teki ennätyksen, kun metsään lähti Hollolassa 1 901 joukkuetta varsinaisessa yöviestissä. Viesti on maailman kovimpien suunnistajien eniten arvostama joukkuekilpailu, mutta ennen kaikkea suurten massojen kuntoilutapahtuma.

Satunnaisharrastajille ovat kuntorastit, joilla myös huiput silloin tällöin harjoittelevat. Kuntorastien, joista suurin osa on kesäkaudella arki-iltaisin, määrä on noussut selvästi. Viime vuonna 266 seuraa järjesti Suomessa 4 110 kuntorastitapahtumaa.

Suomen Suunnistusliitto on tilastoinut kuntorasteja vuodesta 2007 alkaen. Suoritusten määrä on noussut joka vuosi, vaikka tapahtumia ei ole aina tullut lisää. Kuntorastien keskimääräinen kävijämäärä nousi tilastoinnin aloitusvuoden 83:sta tasaisesti vuoden 2016 huippulukemaan 107:ään. Viime vuonna rasteilla oli keskimäärin 101 suunnistajaa.

Täksi kesäksi Suunnistusliitto otti käyttöön Rastilippu.fi-verkkopalvelun, joka korvasi vanhan Kuntorastikalenterin. Kaikkien kuntorastitapahtumien ajankohdat ja sijainnit löytyvät jo Rastilipusta, mutta kaikki ominaisuudet, kuten tulospalvelu eivät ole joka paikassa vielä hyötykäytössä.

Suunnistusliiton harrastetapahtumapäällikkö Katri Lilja odottaa kuntorastikävijöiden määrän nousevan taas tänä vuonna, vaikkei tilastoja uudesta palvelusta saada kootusti ennen loppuvuotta.

– Kun Rastilipun kautta ilmoittaudutaan kilpailuihin, saamme tarkkoja tilastoja, mutta näin ilmoittautuvia on vielä hyvin vähän. Palvelu on tehty helpottamaan rastitapahtumin löytämistä, mutta se on tehty seuroille, jotta ne saisivat julkaista omat tapahtumansa, Lilja kertoo.

– Reilut sata seuraa on ottanut sen käyttöön, kun viime vuonna rasteja järjesti 266 seuraa. Olemme kuitenkin tavoittaneet seurat aika hyvin, kun viime vuonna kalenteriin ilmoitettiin yhteensä noin 2 600 tapahtumaa, kun nyt Rastilipussa on jo 1 500.

Rastilipun uskotaan olevan iso apu jo valmiiksi kohtalaisen hyvin vetävän kuntosuunnistuksen tuomisessa 2010-luvulle.

– Vanhassa Kuntorastikalenterissahan ei pystynyt ilmoittautumaan eikä maksamaan osallistumisia. Nyt loppukesällä ja syksyllä on toinen kehitysvaihe, jolloin parannamme kartan käytettävyyttä ja maksamista, jolloin voisi maksaa useamman kilpailun kerralla, Lilja sanoo.

Kuntosuunnistajien määrä ei kuitenkaan Hämeenlinnan seudulla ole kasvanut samaan tapaan kuin muualla. Kesäisten iltarastitapahtumien määrä on vakiintunut noin 50:een ja näillä käyvien suunnistajien määrä keskimäärin reiluun 200:aan.

Hämeenlinnan Tarmon kuntorasteja järjestävä Hannu Lähteenmäki muistaa, että huippuvuosina vuosituhannen vaihteessa oli yli 300 suunnistajaa joka tapahtumassa.

– Nyt näissä käyvät aika lailla samat ihmiset paikasta riippumatta. Noin 70 prosenttia on vakiokävijöitä, Lähteenmäki arvioi.

– Hämeenlinnan alueella ollaan tietysti sellaisessa raossa, että joukkuelajit, kuten salibandy, ovat vieneet harrastajia. Sirkustempuilla näitä ei nosteta, vaan täytyy pitää tapahtuma ja kartta hyvänä.

Riihimäen seudulla uutta innostusta on ollut havaittavissa, kuten maanlaajuisesti isojen kaupunkien ympärillä, mutta Lähteenmäki toivoisi Hämeenlinnassa etenkin nuorten innostuvan suunnistuksesta esimerkiksi kuntorastien kautta.

– Jos katsomme kansallisia kisoja, alle 20-vuotiaat ovat vähissä. Se heijastuu kansainväliseen tasoon. Riihimäki on mennyt eteenpäin nuorissakin, mutta täällä pitäisi keksiä, miten saamme väkeä, alueellisen kattojärjestön Hämeen Suunnistuksen hallituksen sihteeri pohtii.

Hämeenlinnan Tarmo ei käytä Rastilippua, mutta esimerkiksi Hämeenlinnan Suunnistajat käyttää. Ensi vuonna kaikki Hämeenlinnan seudun kuntorastijärjestäjät ottavat palvelun käyttöön.

– Kun keski-ikämme on noin 50, niin kaikki eivät välttämättä omaksu sitä. Tuskin se silti tilannetta huonontaa, koska ilmoittautuminen on helppoa ja tulokset näkee heti. Se voisi houkuttaa nuoria, Lähteenmäki pohtii.

Kuntorastit eivät ole vain suomalainen keksintö. Matalan kynnyksen edulliset iltarastit ovat silti hyvin ainutlaatuinen konsepti, jota ei muissa maissa eikä lajeissa samassa laajuudessa ole. Esimerkiksi Ruotsissa rastit ovat pääasiassa viikonloppuisin seurojen järjestämien kisojen yhteydessä ja edellyttävät sitoutumista seuroihin.

– Kuntorastit ovat kyllä mahtava tuote meidän lajissa, mutta lajikin mahdollistaa harrastamisen iästä ja kuntotasosta riippumatta. Olen kuullut pohjoismaisista tapaamisista, että ruotsalaiset seuraavat kateellisena meidän toimintaamme, mutta siellä kilpailutoiminta on muuten laajempaa, Lilja vertaa.

– On paljon suunnistajia, jotka käyvät tietyn seuran kuntorasteilla joka kerta, mutta eivät muuten kilpaile. Voi olla, että he liikkuisivat jotenkin muuten, mutteivät ehkä luonnossa.

Kuntorastit ajoittuvat enimmäkseen valoisalle kesäkaudelle, mutta tarjolla on paljon myös yö- ja korttelirasteja ympäri vuoden. Tässä olisi Liljan mielestä vielä kasvun mahdollisuus.

– Seurat ovat tuotteistaneet hyvin kuntorastinsa, ja tietävät, mitkä maastot sopivat mihinkin vuoden aikaan ja olosuhteisiin. Kynnys lähteä räntäsateeseen tai pimeään maastoon kuitenkin monelle korkea. HäSa