Urheilu

Heittääkö hallitus pelastusrenkaan? – Neljä Superpesis-seuraa pelkää kaatuvansa ilman tukipakettia

Gallup: Viiden miesten superpesisseuran mielestä kausi pitää peruuttaa, jos hallituksen linjaama yli 500 hengen yleisötapahtumien kielto jatkuu vielä heinäkuun jälkeen.
Miesten superpesis on ajautumassa syöksyä muistuttavan tilanteeseen - vielä on kuitenkin epäselvää, onko alastulo hallittu. Arkistokuvassa Joona Suni syöksyy pesälle viime vuoden kesäkuussa pelatussa ottelussa Pattijoen Urheilijat vastaan Kempeleen Kiri. Kuva: Matti Räty
Miesten superpesis on ajautumassa syöksyä muistuttavan tilanteeseen - vielä on kuitenkin epäselvää, onko alastulo hallittu. Arkistokuvassa Joona Suni syöksyy pesälle viime vuoden kesäkuussa pelatussa ottelussa Pattijoen Urheilijat vastaan Kempeleen Kiri. Kuva: Matti Räty

Jos miesten superpesisseurojen pitäisi tehdä päätös tulevasta kaudesta niillä tiedoilla, mitä nyt on saatavilla, viisi seuraa on sitä mieltä, että kausi pitäisi jättää kokonaan pelaamatta.

– Tyhjille katsomoille on taloussyistä aika mahdotonta pelejä pelata. Jos taas pelataan 500 hengen rajoituksen mukaisesti, niin ottelutapahtumasta tulevat kulut saadaan peittoon, mutta pelaajien palkkoja ei. Entä moniko uskaltaa tulla pesäpallokatsomoon, jos rajoitukset ovat vielä päällä, Kiteen Pallon puheenjohtaja Pentti Lipsanen kysyy.

– Jos sarja aloitetaan heinäkuussa, meidän pitää saada liiton kautta tukipaketti, joka on suuruudeltaan 10 000-13 000 euroa per kotiottelu aina siihen asti, kunnes yleisöä voidaan ottaa rajoittamattomasti. Jos tällainen tuki ei järjesty, kautta ei pidä pelata. Tukipaketti on ehdoton edellytys, Hyvinkään Tahkon puheenjohtaja Janne Rättö linjaa.

Tukipaketin välttämättömyyteen viittaa moni muukin seurajohtaja. Pesäpalloliitto käy neuvotteluja kumppanuuksista, joiden avulla suora tuki miesten superpesisseuroille olisi mahdollinen. Liitto ei kommentoi keskeneräisiä neuvotteluja, mutta tiettävästi ainakin Veikkauksen ja tv-kumppani Sanoman roolit ovat keskeisiä.

Seurojen odotukset jopa yli kymppitonnin ottelukohtaisista tukisummista perustuvat yleisörajoitusten aiheuttamaan tulonmenetykseen, kun vertailukohtana ovat viime kauden kotiottelut. Jos rajoitusten aikana pelattaisiin esimerkiksi kolmetoista täyttä ottelukierrosta eli puolet alkuperäisestä runkosarjan ottelumäärästä, se tarkoittaisi kokonaisuudessaan noin miljoonan euron tulonmenetyksiä seuroille. Sen kokoaminen liike-elämältä on nykyisessä taloustilanteessa lähes mahdotonta.

Katseet kääntyvätkin valtiovallan suuntaan.

– Urheilussa koronasta kärsivät taloudellisesti kaikkein eniten kesälajit ja siellä erityisesti miesten superpesis sekä Veikkausliiga. Kauden alun siirtyminen ja yleisömäärien rajoitukset tulevat seuroille todella kalliiksi. Ilman valtion tukea tämä osa suomalaisen urheilun jatkuvuudesta on uhattuna, Pesäpalloliiton toiminnanjohtaja Petri Pitkäranta luonnehtii.

Hallituksen on määrä käsitellä ensi sunnuntaina kesän yleisötilaisuuksiin liittyviä rajoituksia.

– Sitä ennen on mahdoton linjata, milloin miesten superpesiskausi pääsee alkamaan. Se on selvää, että mitä pidempään rajoitukset jatkuvat, sitä pienemmäksi sarjan ottelumäärä tulee jäämään ja taloudellinen yhtälö vaikeutuu entisestään, Pitkäranta toteaa.

Moni seurajohtaja pitää kaikkein huonoimpana vaihtoehtona kauden peruuntumista.

– Jos tämän kauden kausikortit ja yhteistyösopimukset siirtyisivät ensi vuodelle, se tarkoittaisi, että ensi kaudella nämä tulot jäisivät tulematta. Ensi kaudeksi seurojen budjetit pienenisivät radikaalisti. Lisäksi tästä kaudesta on jo nyt tullut paljon kuluja, vaikka peliäkään ei ole pelattu.

– Jos rajoitukset jatkuvat heinäkuun jälkeenkin, me olemme valmiit keskustelemaan kaikista mahdollisista tavoista tuottaa arvoa yhteistyökumppaneillemme tänä vuonna. On se sitten vaikka hallisarja. Nyt tarvitaan luovia konsteja, että seurat selviävät tästä, Kempeleen Kirin puheenjohtaja Juha-Matti Ranta toteaa.

Kankaanpään Mailan puheenjohtaja Jani Mäntylä maalaa yhden vielä kauden peruuntumistakin huonomman vaihtoehdon.

– Aloitetaan kausi, joku pelaaja saa tartunnan ja kausi keskeytetään.

Urheiluseurojen vetäjät ovat tottuneet painimaan talousongelmien kanssa, mutta juuri terveysaspekti nostaa tilanteen vaikeuskertoimen ennätyslukemiin.

– Miten menevät terveyteen liittyvät vastuukysymykset tässä tilanteessa, entä vakuutusturva? Valtiovallalta odotan selkeitä, yksityiskohtaisia ohjeistuksia, Imatran Pallo-Veikkojen Jani Valkeapää toivoo.

– On selvää, että tartuntoja tulee, kun yhteiskuntaa ruvetaan avaamaan. Päättäjät ovat nyt kovassa paikassa, Ranta huokaa.

Jos yleisörajoitukset jatkuvat vielä heinäkuun jälkeen, viisi miesten superpesisseuraa pitää seuran kaatumista mahdollisena.

– Jos kautta ei pelata lainkaan, Hyvinkään Tahkolla ei ole ongelmaa selvitä. Jos kausi pelataan, mutta emme saa tukea rajoitusten aiheuttamista tulonmenetyksistä, seuran tulevaisuus on vaakalaudalla, Janne Rättö arvioi.

– Vimpelin Veto ei kaadu, mutta siinä menee vuosia, että tämä kausi saadaan paikattua. Se olisi erittäin vaikea tilanne, Vedon pesäpallojaoston puheenjohtaja Mika Isojoki pohtii. HäSa

Neljä seuraa vaakalaudalla

Esitimme kaikille miesten superpesisseuroille kaksi kysymystä.

Kysymykset:

1.Jos yli 500 hengen yleisötapahtumien kielto jatkuu vielä heinäkuun jälkeen, pitäisikö kausi

a) jättää pelaamatta,

b) pelata tyhjille katsomoille,

c) pelata rajoituksen mukaisille yleisömäärille.

2. Jos rajoitus jatkuu vielä heinäkuun jälkeen, onko seuranne vaarassa kaatua?

Vastaukset:

1. a) Viisi seuraa (Hyvinkää, Kitee, Koskenkorva, Siilinjärvi, Vimpeli).

b) Kaksi seuraa (Kankaanpää, Sotkamo).

c) Viisi seuraa (Imatra, Joensuu, Tampere, Pattijoki, Seinäjoki)

Kempele ja Kouvola näkivät asian liian moniulotteisena valitakseen yhden annetuista vaihtoehdoista.

2. Kyllä: Neljä seuraa (Hyvinkää, Kankaanpää, Kitee, Tampere).

Ei: Kymmenen seuraa (Imatra, Joensuu, Kempele, Koskenkorva, Kouvola, Pattijoki, Seinäjoki, Siilinjärvi, Sotkamo, Vimpeli).

Päivän lehti

15.7.2020