Kiekko Urheilu

HPK-ikoni Jyrki Louhi ideoi rahaston startup-urheilijoille – "Urheilija voi olla arvokas ja kannattava sijoitus Suomessakin"

Jyrki Louhen visioima Sport Fund pyrkii luomaan nuorista lupaavista yksilöurheilijoista tuottavia urheilijaosakeyrityksiä ja yrittää samalla parantaa urheilun yhteiskunnallista asemaa.
Jyrki Louhi toimii Sport Fund -rahaston perustaneen Sport Fund Managementin liiketoimintajohtajana. Kuva: Pekka Rautiainen
Jyrki Louhi toimii Sport Fund -rahaston perustaneen Sport Fund Managementin liiketoimintajohtajana. Kuva: Pekka Rautiainen

Entinen huippukiekkoilija, HPK Liiga oy:n hallituksen jäsen ja konsulttiyhtiö KPMG:n Sports Advisoryn johtaja Jyrki Louhi oli mukana julkistamassa tiistaina Helsingissä suomalaista Sport Fund -rahastoa.

Sport Fund on perustettu Sport Fund Managementin toimesta yhteistyössä KPMG:n kanssa.

Sport Fundin idea on käytännössä auttaa nuoria urheilijoita uran alkuvaiheessa investoinnein. Sijoittajille puolestaan tavoitellaan neljän prosentin tuottoa.

Sport Fundin tavoitteena on kerätä 1,6 miljoonaa euroa pääomaa, joka käytetään tulevina vuosina 16 urheilijan tukemiseen. Yksilölajeista valittavat urheilijat toimivat Sport Fund -mallissa osakeyrityksinä.

Rahastoon osallistuvat urheilijat ilmoitetaan myöhemmin.

– Vastikkeena 100 000 euroa vastaan urheilija luovuttaa oman osakeyhtiönsä osakkeista noin 40 prosenttia. Velkasuhdetta ei muodostu missään vaiheessa. Rahasto on kymmenvuotinen suljettu rahasto ja kymmenentenä vuonna urheilijaosakeyhtiöiden nettovarallisuus jaetaan omistuksien suhteessa, Louhi selvittää.

– Tätä on rakennettu urheilijalähtöisesti. Jos vaikka tennispelaaja nousee Jarkko Niemisen tasolle sekä tienesteille, hänellä on mahdollista tehdä ennenaikainen exit eli irtautuminen rahaston omistuksesta tietyin reunaehdoin. Rahasto ei tule kasvamaan yhden urheilijan menestyksellä, mikä tarkoittaa sitä, että urheilijaosakeyhtiöllä on kattotuotto.

 

”Urheilija voi olla arvokas ja kannattava sijoitus”

Louhi on Sport Fund -idean isä. Tausta-ajatuksena on toiminut huipulle nousemisen kylmät realiteetit, maailman kärkeen tähtääminen on entistä vaativampaa ja alkuvuosille tarvitaan enemmän rahoitusta

– Ideaa on jalostettu nyt pari vuotta ja olemme skannanneet sen ajan urheilukenttää ja nuoria urheilijoita, jotka voisivat sopia tähän. Ensimmäisenä toimintavuonna alkaen tammikuusta 2020, otamme aluksi kolme tai neljä urheilijaa, mutta vuosittain määrä kasvaa, Louhi avaa.

Urheiluun sijoittamista ei ole perinteisesti nähty Suomessa maailman tuottoisimpana bisneksenä, mutta näitä ennakkoluuloja Louhi haluaa muuttaa.

– Urheilija voi olla arvokas ja kannattava sijoitus Suomessakin. Haluamme tarjota uudenlaista ekosysteemiä urheilijoille ja sijoittajille. Kilpahevosiin saatetaan sijoittaa, mutta miksi ei nuoriin huipulle tähtääviin urheilijoihin? Meille on erittäin tärkeää osoittaa tämän hajautetun urheilusijoittamisen kannattavuus, koska siten tästä voi tulla pysyvä rahoitusmalli urheiluun.

 

Hallituksessa huippu-urheilutaustaa

Rahaston hallituksen muodostaa hämeenlinnalaislähtöisen Catella Asset Management Oy:n toimitusjohtaja Jussi Rouhennon lisäksi entisten huippu-urheilijoiden nimekäs joukko, sillä hallitukseen kuuluu Hanna-Maria Seppälä, Tanja Poutiainen, Samppa Lajunen, Laura Lepistö ja Thomas Johansson. Louhi toimii yhtiön liiketoimintajohtajana KPMG:n työntekijänä.

– Ideasta on tullut totta ja osaavia henkilöitä on ympärillä, jotka ovat antaneet ajatuksensa ja sitoutumisensa, että tämä on voinut mennä eteenpäin, Louhi sanoo.

16 sijoitettavan urheilijan joukosta tavoitellaan vähintään kolmea kansainvälistä läpimurtoa. Lisäksi Sport Fund pyrkii auttamaan urheilijoita suunnittelemaan taloudenpitoaan paremmin.

– Urheilijoiden taloudessa on paljon järkeistettävää piilorahaa. Urheilun rakenteet eivät aina noteeraa esimerkiksi uusia lakiuudistuksia. Voi esimerkiksi olla, että verotus on vähän vinksin vonksin ja unohdetaan, että elinkeinotoimintaa harjoittava urheilijaosakeyhtiö voi nykyään vähentää valmentajan laskuttaman palvelun arvonlisäveron.

 

Valmistautumista uran jälkeiseen elämään

Louhen mukaan Sport Fund haluaa vastata myös siihen tarpeeseen, että urheilija ei putoa uransa jälkeen tyhjän päälle. Niitäkin tarinoita suomalaisessa urheiluhistoriassa on nähty.

Louhi haluaakin kutsua Sport Fundiin valittavia urheilijoita ”oppiviksi urheilijoiksi”, joiden kohdalla sudenkuopat pyritään välttämään.

– Jokainen tavoitteellinen pyrkimys tulla urheilijaksi on arvokasta. Emme voi menettää ketään ja sen takia urheilun on muodostettava enemmän konkreettisia ja ammatillisia hyötyjä.

Tukitoimeksi yhteistyössä ammattikorkeakoulu Haaga-Helian kanssa on kehitetty Sport Fund Hubia, joka toimii väylänä opiskelujen mahdollisuuksille. Malliin on haettu vaikutteita Ruotsista Halmstadin yliopiston toiminnasta.

– Urheilija on ollut jotenkin yhteiskunnassa mysteeri ammattina. Esimerkiksi näyttelijä voi mennä teatterikorkeakouluun ja saada teatteritaiteen maisterin tutkinnon. Urheilijat urheilevat, mutta heidän osaamistaan ei saada käyttöön tai heidän osaamistaan ei osata hahmottaa. Jos urheilijoiden aktiivinen ymmärrys omasta ammatista vahvistuu, on helpompi tehdä parempia arjen päätöksiä ja henkiset voimavarat ovat isommat, Louhi avaa.

 

Opiskelu kannattaa aina

Louhi muistuttaa, että aktiiviuralla on mahdollista ja jopa suositeltavaa opiskella urheilupsykologiaa, yrittäjyyttä, fysiologiaa, ravitsemusta, johtamista, viestintää ja brändäystä, jos tulevaisuuden rakentaminen otetaan vakavasti ja siihen löytyy työkalut.

– Kenenkään ei kannata tulla minulle väittämään, että urheilijoiden urheilun opiskelu ei kannata, Louhi lausuu.

– Jos ajatellaan, että huippu-urheiluun investoidaan kymmeniä vuosia elämästä ja uralta ei tule mitään tutkintoa, ei sen tarvitse olla niin. Se asia on nähdäkseni helppo muuttaa.

Louhen ajattelussa urheilijat eivät enää voi olla vain ohjattavia objekteja, vaan urheilijan on kehitettävä urheiluominaisuuksiensa lisäksi myös omaa ajatteluaan ja analyyttisyyttä.

– Kansainväliset tutkimukset osittavat, että tietoisempi ja kirkkaamman minäkäsityksen omaava urheilija myös kehittyy nopeammin, Louhi huomauttaa.

– Tiedämme esimerkiksi, miten korkealle joku on hypännyt tai miten nopeasti hän on juossut. Paljon osaamista ja tietotaitoa urheilu-uran varrelta jää kuitenkin hyödyntämättä. Jos urheilija oppii reflektoimaan kokemaansa, jo se valmistaa uran jälkeiseen elämään. HäSa