Urheilu Hämeenlinna

HPK-juniorijääkiekossa koetuksella pelaajien kekseliäisyys ja seuran talous – Koronatunnelin päässä valoa

HPK-juniorijääkiekko ei vielä pidä yt-neuvotteluja ajankohtaisina. Valmennuspäällikkö Max Kenig luottaa nouseviin ikäluokkiin.
HPK-juniorijääkiekko ry:n puheenjohtaja Teijo Räsänen (vas.), valmennuspäällikkö Max Kenig ja toiminnanjohtaja Marko Rahikainen ovat pohtineet, miten jo 700 junioripelaajan seura selviää korona-ajasta. Kuva: Pekka Rautiainen
HPK-juniorijääkiekko ry:n puheenjohtaja Teijo Räsänen (vas.), valmennuspäällikkö Max Kenig ja toiminnanjohtaja Marko Rahikainen ovat pohtineet, miten jo 700 junioripelaajan seura selviää korona-ajasta. Kuva: Pekka Rautiainen

Koronaviruspandemia ei voi olla vaikuttamatta ensi kauteen, todetaan HPK-juniorijääkiekossa. Tässä vaiheessa on aikaista ennustaa tilanteen kauaskantoisia seurauksia, mutta ainakin vielä HPK uskoo selviävänsä isoimmilta kauhukuvilta.

HPK:n valmennuspäällikkö Max Kenig näkee tilanteessa jopa hyviä puolia. Esimerkkinä hän mainitsee B-poikien nyt neljä viikkoa kestäneen etäharjoittelujakson.

– Nyt mitataan urheilijan luonnetta. Olemme viime vuosina korostaneet pelaajille, että suhtautuminen urheiluun ja elämänhallinta on heidän asiansa. Mikään ei oikeastaan ole muuttunut heillä. Isossa kuvassa vaikuttaa, että pelaajat ovat asennoituneet harjoitteluun paremmin kuin normaalitilanteessa, Kenig kehuu.

– Varjopuoli on toki se, että nyt harjoittelussa ei ole joukkuetta tukena. Yhteyttä pidetään silti paljon, emmekä ohjeista, että pitäisi välttämättä harjoitella yksin. Eilen (maanantaina) oli hyvä osoitus intohimosta, kun yksi porukka otti työkalut mukaan ja nikkaroi aidan aitatreeniin.

 

Juttu jatkuu videon jälkeen.

 

Rajoitusten jatkuessa budjetti pienenee

Kenigin ryhmän eli valmentajien osaaminen on joutunut pelaajia isompaan testiin, kun fyysinen kohtaaminen pelaajien kanssa ei ole mahdollista.

– Myös valmentajat ovat kehittyneet entisestään, kun on pitänyt laittaa asioita paperille ja miettiä, mistä teemme videoklippejä. Vuorovaikutus pelaajien ja valmentajien välillä on lisääntynyt, Kenig arvelee.

HPK-juniorijääkiekon taloudellinen selkäranka on isommalla koetuksella. Selkärankaa kuitenkin on kiitos yhteistyökumppaneiden, sanoo toiminnanjohtaja Marko Rahikainen.

– Tämän tilanteen iskiessä yhteistyökumppanimyynti jäi hieman piippuun, mutta ainakaan vielä kukaan sponsoreistamme ei ole sanonut, ettei olisi mukana ensi kaudella. Tulot siirtyvät toki hamaan tulevaisuuteen, ja kevään kioskituotot jäivät saamatta. Ainakin vielä hallituksemme linjaus on ollut, ettei lomautuksista tai irtisanomisista tarvitse keskustella, Rahikainen kertoo.

– Kuluja tulee kuitenkin joka päivä, vaikka tuloja ei tässä vaiheessa hirveästi ole. Olemme laskeneet jo eri skenaarioita. Jos joudumme pienentämään pelaajamaksuja tai yhteistyökumppanitulot ovat pienempiä, niin totta kai tilanteen jatkumisella on vaikutusta ensi kauden budjettiimme.

 

Harrastajamäärä nousee vauhdilla

HPK:ssa päättynyt kausi nähdään menestyksenä huolimatta epätoivotusta lopetuksesta ja junioriseuran tärkeimmän kilpajoukkueen, B-poikien SM-joukkueen hiuksenhienosta Mestikseen putoamisen välttämisestä.

Puheenjohtaja Teijo Räsäsen mukaan seuralla on tärkeämpiäkin arvoja kuin urheilumenestys. Näitä liikunnallisia arvoja kuvaa harrastajamäärän kasvu kahdessa vuodessa 530:stä seuran tämänhetkiselle huipputasolle 700:aan pelaajaan, sekä harrastajien lopettamisprosentti, joka puolestaan putosi kahteen.

– Siitä, että HPK vetää, täytyy toki kiittää yläkertaa (HPK:n liigajoukkue) heidän menestyksestään. Tehtävämme ei ole pelkästään tuottaa huippupelaajia, vaan myös tehdä nuorisotyötä ja luoda mahdollisuuksia harrastaa. Sitä kautta valmennukseen liittyy muutakin kasvattamista kuin lajivalmennusta, Räsänen muistuttaa.

– Urheiluun liittyy aina kilpailu, mutta sen sarjapelin voittaminen ei ole meille kaikki kaikessa. Jos harrastaja haluaa tulla hallille aina seuraavanakin päivänä, olemme onnistuneet. Hyvän ilmapiirin kautta tulee myös urheilumenestystä, Kenig tähdentää.

 

Juttu jatkuu videon jälkeen

 

Nykyisissä C- ja D-nuorissa liigapotentiaalia

Urheilullinen menestys ei ollut kautta linjan huonoa. CSM aloitti kauden heikosti, mutta voitti viimeisistä 26 ottelustaan 22 ja ehti varmistaa pudotuspelipaikan ennen kauden katkeamista. D-junioreiden kärkijoukkue oli oman alueellisen sarjansa ykkönen.

Toisin sanoen tulossa on huomattavasti parempia ikäluokkia kuin päättyneen kauden vuonna 2002 syntyneiden ympärille muodostunut BSM, josta yksikään oma kasvatti ei aikoinaan saanut kutsua Pohjola-leirille. 2004 syntyneissä kutsuttuja oli kolme, joista Juho Lukkari pääsi nuorten talviolympialaisiin asti.

Kenig uskoo, että varsinkin vuonna 2006 syntyneiden ikäluokassa on potentiaalia, jollaista hämeenlinnalainen jääkiekko ei vuosiin ole yhtä leveästi kasvattanut.

– Tämä ensi kauden C2 on varmaan mielenkiintoisin ikäluokkamme pitkiin aikoihin. Se on hyvä joukkue täynnä taitavia, erityyppisiä pelaajia. Voisi kuvitella, että Pohjola-leiripelaajiemme määrä nousee, Kenig arvioi.

– Uskoisin, että viimeistään näistä 2004–06 syntyneistä alkaa tulla taas omia pelaajia Liigaan, heidän päivittäisen tekemisensä ja jo testitulosten perusteella. Urheilullisuudessa on kehitytty hurjasti, mutta siitä on vielä matkaa hyvään jääkiekkoon.

Sitä hyvää jääkiekkoa palvelee Kenigin mielestä HPK-juniorijääkiekon valmennusporras, joka kehittyy vauhdilla myös peli-identiteetin suhteen.

– Vaikka siellä on paljon erilaisia pelaajataustoja, on ollut ilo huomata, miten kaikki valmentajat Ville Viitaluomasta Tuomas Vänttiseen ja Janne Sinkkoseen (liigajoukkueen alainen U20-päävalmentaja) ovat ostaneet hpk:laisen tavan toimia, Kenig toteaa. HäSa

Päivän lehti

27.5.2020