HPK sai kaipaamansa suoran puolivälieräpaikan kukistamalla ratkaisevassa runkosarjan päätösottelussa Tapparan lukemin 3−1 (0–1, 2–0, 1–0). Loukkaantumisesta kärsinyt Emil Larmi palasi ottelussa HPK:n maalisuulle onnistuneesti.
Positiivisesti läpi syksyn ja talven pelannut HPK lähti viimeiseen runkosarjaotteluunsa isoin panoksin. Se oli ennen kierrosta pisteen edellä HIFK:ta ja kolme Lukkoa, mutta tappio Tapparalle olisi voinut merkitä sille putoamista pudotuspelien ensimmäiselle kierrokselle suoran puolivälieräpaikan sijaan.
Sisukas HPK ei lopulta jättänyt sijoitustaan muiden varaan, vaan nousi vaikeuksien kautta voittoon ja ansaitsi viidennen sijan runkosarjassa itse.
Ottelun alussa muistetulle Arto Laatikaiselle ottelu oli runkosarjassa kautta aikain yhdeksässadas. Kristian Kuusela ei kunnioittanut Laatikaista ottelun avauserässä, kun hän vei kiekon konkaripuolustajan jalkojen välistä ja pisti Tapparan johtoon ajassa 9.08. HPK:lla oli parhaat avauserän paikkansa myöhemmin, kun Anton Ollikainen ja Ben Blood ottivat jäähyt 41 sekunnin sisään.
Toinen erä käynnistyi Kerhon kannalta nihkeästi, minkä seurauksena Antti Pennanen joutui ottamaan aikalisän jo ajassa 24.22. Se tepsi, sillä HPK sai hyvän vaihteen karvaukseensa päälle. Tapparan puolustajat olivat paikoin helisemässä, ja yksi tilanteista johti Miro Ruokoselle avautuneeseen huippupaikkaan. Ruokonen lämäsi sydämensä kyllyydestä ja tasoitti pelin.
– Toisen erässä vastustaja oli erittäin hyvä, ja meillä oli kyllä hankaluuksia. Maali auttoi meitä, toinen lisää ja saimme siitä virtaa kolmanteen erään. Erittäin ylpeä joukkueesta – kerran viimeisistä kymmenestä pelistä olemme jääneet kokonaan pisteittä, kehui Pennanen suojattejaan.
Tunnelma nousi kohti kattoa neljä minuuttia myöhemmin, kun Eetu Tuulola iski lähietäisyydeltä HPK:n johtoon. Petteri Nikkilän laukauksesta tullut syöttöpiste oli puolustajalle kauden 38:s ja nosti hänet toiseksi Liigan kaikkien aikojen puolustajien yhden kauden ennätyksissä.
Nikkilä kuitenkin sinetöi Liigan syöttöpörssin voiton – ensimmäisenä puolustajana.
Kolmanteen erään Kerho laski karvaustaan ja ajautui ajoittain pyöritykseen. Tapparalla oli HPK:n onneksi omat vaikeutensa maalinteossa. Ottelun viimeiseksi jääneen maalin teki Valtteri Puustinen.
– Siirtelyä oli maalinteko. En tiedä oliko sovittu, että vasta neljännen syötön jälkeen saa laukoa, manaili muuten kauteen tyytyväinen Jukka Rautakorpi Tapparan pelaamista.
– Tänä vuonna joukkueella on ollut paljon yksilötasolla vaikeuksia kaukalon ulkopuolella. Hienosti joukkue on käsitellyt nämä asiat ja ilmapiiri on syntynyt sieltä, taustoitti Rautakorpi.
Ottelun alussa muistettiin talvisodan päättymisen 79-vuotispäivää. Kotijoukkue pelasi ensimmäisen erän talviteemalla kuvitetuissa pelipaidoissa, jotka huutokaupattiin ottelun jälkeen.
HPK:n tulevan viikon ohjelmaa Pennanen ei avannut vielä tarkemmin.
– Huomenna kokoonnumme ja palauttelemme. Viikonlopun huilaamme. Ensi viikolla innostumme uudestaan. HäSa
Ottelun maalikooste:
3–1 (0–1, 2–0, 1–0)
1. erä: 9.08 Kristian Kuusela (Jarkko Malinen-Tomas Záborský) 0–1.
Jäähyt: 13.39 Anton Ollikainen Tappara 2 min, 14.20 Ben Blood Tappara 2 min, 17.21 Filip Riska HPK 2 min.
2. erä: 33.14 Miro Ruokonen (Filip Riska) 1–1, 37.00 Eetu Tuulola (Petteri Nikkilä-Niclas Lucenius) 2–1 yv,
Jäähyt: 35.43 Matti Järvinen Tappara 2 min.
3. erä: 54.40 Valtteri Puustinen (Teemu Turunen-Otto Paajanen) 3–1.
Jäähyt yhteensä: HPK 1×2 min=2 min, Tappara 3×2 min=6 min.
Maalivahtien torjunnat: Emil Larmi HPK 9+4+4=17, Christian Heljanko Tappara 7+4+6=17 (pois: 57.58–60.00).
Yleisöä: 5 124.
Kommentti: HPK:n vahvuus on samalla sen heikkous
HPK on ja ei ole pelillisesti valmis pudotuspeleihin, joissa se saa ensin vastaansa TPS:n. HPK:n liki koko ja liki ainoa ongelmavyyhti kutoutuu suorahyökkäyspelaamisen vaiheille – sekä niiden toteuttamiseen että vastaanottamiseen.
Kerho ei ole panostanut juurikaan suorahyökkäyspelaamisen laatuun runkosarjan mittaan. Se on enemmän päätypelijoukkue, jossa se toki on hyvä, jopa koko Liigan paras. Kiekko syvälle, prässi perään, nopea kääntö hyökkäysalueella, tai vyöryttelevä kulmapeli – ja maalipaikkojen luonti sen kautta. Ja tämä osittainen vahvuus sitten johtaa myös ongelmiin puolustettaessa.
HPK:n eteenpäin puolustava pelitapa johtaa väkisinkin siihen, että hyökkääjien ja pakkien väliin jää ammottava rako tämän tästä. Siihen väliin vastustajat iskevät. Pudotuspelisarjoissa ei saisi antaa tasavoimaisia saati ylivoimaisia hyökkäyksiä vastustajille. Sanoisin, että eteenpäin puolustamista on pudotuspeleissä aivan välttämätön toppuuttaa.
TPS:ää vastaan puolivälieräsarjassa Kerholla on kohtuullinen sauma edetä jatkoon. HPK on juuri nyt suhteellisen kuuma joukkue, TPS on ollut vaikeuksissa pelinsä kanssa.
Petteri Sihvonen