Kun puhutaan HPK:n valmennuksesta, päävalmentaja Antti Pennanen kerää luonnollisesti suurimman osan huomiosta, vaikka Pennanen korostaakin jatkuvasti tiimityön merkitystä.
Yksi vähemmän tunnettu valmennustiimin hahmo on HPK:n 34-vuotias maalivahti- ja videovalmentaja Juha Lehtola.
Viime vuosina Lehtola on auttanut urallaan eteenpäin mm. Emil Larmia ja nousujohteista kautta pelaavaa Joona Voutilaista.
Ahkeran, hallilla viihtyvän Lehtolan toimenkuva on laaja. Se kattaa esimerkiksi maalivahtien kehittämisen, tilasto- ja videopakettien koontia sekä akatemia- ja nuorisojäiden vetämistä.
– Videohommat ovat sellaisia, joita tykkään tehdä maalivahtivalmennuksen ohella. Se pitää minua myös pelissä mukana, että teen klippejä viisikkorakenteesta. Vuosien varrella on kertynyt ymmärrystä siitä millaisia klippejä valmennus haluaa nähdä ja mistä halutaan antaa palautetta, Lehtola kuvailee.
Otteluiden aikana Lehtolan löytää katsomosta kannettavan tietokoneen äärestä kasaamassa videoleikkeitä ja tilastoja.
– Tilastot ovat koonnin puolesta meikäläisen harteilla. Antti Miettinen tekee paljon hyökkääjien tilastoja ja Juuso Nieminen puolustajien tilastoja. Timo Turunen tekee pelien aikana syöttämiseen ja sinisen ylittämiseen liittyviä tilastoja, minä teen kamppailu- ja maalipaikkatilastoja. Kun raaka data on kasassa, kokoan ne yhteen. Kokoan myös viiden pelin syklin tilastot kasaan.
Päivät voivat venyä pitkiksi. Vapaapäiviä Lehtolalla on viikossa yleensä yksi.
– Minulla on tunne, ettei tätä koe työksi, koska tykkään tästä. Olen etuoikeutettu, että saan tehdä tätä täysipäiväisesti. Kun vapaapäivä koittaa ja on hallilta poissa, se on tärkeää koska saa paljon ideoita, Lehtola sanoo.
Oppia NHL:ssä toimivalta maalivahtivalmentajalta
Lehtola on pelaajana HPK:n kasvatti ja pelasi A-junioreihin saakka oransseissa väreissä. Valmennusurallaan hän on toiminut mm. Mestiksessä Jokipojissa ja Jukureissa, kanadalaisessa juniorisarja OHL:ssä Sudbury Wolvesissa ja Unkarissa MAC Budapestin junioreissa maalivahtivalmentajana.
– Minulla oli jo peliuralla piileviä ajatuksia, että jonain päivänä olisi kiva päästä antamaan omia ajatuksia eteenpäin. Peilailin jo silloin valmentajien neuvoja siihen miten itse ajattelin pelipaikasta, Lehtola kertoo.
Sudbury Wolvesissa työskennellessään seuran toisena maalivahtivalmentajana työskenteli Scott Murray, joka toimii tänä päivänä NHL:ssä Washington Capitalsin organisaation maalivahtivalmentajana jo seitsemättä kautta. Ennen Sudbury Wolvesiin lähtöä oli lähellä, että Lehtola olisi lähtenyt Abu Dhabiin valmentamaan.
– Murray oli vaikuttava henkilö ja yritin imeä myös vierailevilta valmentajilta paljon oppia, mutta pidin kuitenkin mielessä miten itse ajattelen.
Lehtola ei ole juuri paistatellut julkisuudessa. Jos on, hänet on nostanut esiin joku muu. Esimerkiksi Pennanen on kehunut Lehtolaa ja viime kevään mestarivahti Larmi on kiittänyt julkisesti vuolaasti Lehtolan suurta vaikutusta uralleen.
– En ole halunnut tuoda itseäni esille, vaan olen uskonut siihen, että nöyrä työnteko palkitsee jossakin kohtaa. Paljon ratkaisee, ketä tapaa ja että päävalmentaja pitää siitä mitä tekee. Erikoisenkin polun olen kulkenut, että olen tässä pisteessä.
Kehittymisen edistymiskeinojen etsijä
Lehtola näkee, että maalivahtivalmennus kehittyy jatkuvasti ja siksi uusia keinoja kehittyä on etsittävä väsymättömästi.
– Mietin usein NHL-pelejä katsoessani, että miksi jotkut maalivahdit tekevät tiettyjä asioita. Ovatko ne sovittu valmentajan kanssa vai mikä siinä on takana? Voiko siinä olla parempia malleja kuin miten itse ajattelen asiasta? On minulla vahva itseluottamus myös siihen, että se miten näen asiat, on paras tapa, Lehtola sanoo.
Lehtola keskittyy valmennuksessaan erityisesti perusasioiden vahvistamiseen.
– Joskus sivuutin naureskellen sen, että silmien olisi oltava keskellä silmäkuoppia ja että ei vilkuilla sivulle, kun tehdään torjuntoja. Mutta se on todella tärkeää. Pää vaikuttaa siihen mitä ylävartalo tekee ja mitä sen jälkeen jalat tekevät. Kun mennään jäihin tekemään torjuntaa, miten tiputtaudutaan niin, että voi mahdollisimman hyvin jatkopelata, Lehtola avaa.
– Kun puhun etupainoisuudesta, on tärkeää että leuka on polvilinjan etupuolella. Jos pää on polvilinjan takapuolella, on vaikea jatkopelata. Silloin tekee itsensä pieneksi vaikka luulee, että tekee itsensä suureksi.
Voutilaisen torjuntatyöskentelyn edistämisen ABC
Maalivahdin onnistuessa yksittäisessä ottelussa, moni veskari puhuu usein siitä että hän ”näki kiekot hyvin”.
Kuulostaa kenties yksinkertaiselta, mutta sillä on suuri vaikutus.
– Jos katsoo, kun joku pelaa nollapelin, on näyttänyt siltä, ettei maalivahdilla ole ollut kiire ja että hän pääsee kiekon taakse poikkisyötöissä. Ei koskaan voi sanoa, että nollapeli tulee helpolla, mutta siitä tulee helppoa, kun silmillä seuraaminen on hyvää. Poikkiliikkeessä ei pidä jahdata kiekkoa, vaan että pääsee hyvällä pään ja vartalonkäytöllä taakse. Kun on rintamakiekon takana, todennäköisyys sille, että kiekko ei mene maaliin, kasvaa.
Päävalmentaja Pennanen on kiitellyt Lehtolan työtä HPK:n tämän kauden ykkösvahdin Joona Voutilaisen kehittymisessä kauden aikana.
– Teema koko kaudella on ollut se, että hän saa tehtyä itsestään isomman ja saadaan etupainoisuutta torjuntatekemiseen ja hän pääsee sitä hyväksikäyttäen paremmin jatkopeleihin. Tasaisuus on suurin asia, mitä hän on löytänyt peliinsä.
Pennasen kanssa Nuoriin Leijoniin?
Lehtolan sopimus HPK:ssa päättyy tähän kauteen.
Kun Lehtolalta kysyy jatkuuko yhteistyö HPK:n vai kenties Nuorten Leijonien päävalmentajaksi siirtyvän Antti Pennasen kanssa Jääkiekkoliitossa, rivien välistä saattaa olla luettavissa jotain. Lehtola ja Pennanen työskentelivät yhdessä jo Mikkelin Jukureissa ennen HPK-yhteistyötä.
– Kaikilla maalivahtivalmentajilla niin sanottu toinen työnantaja on joukkueen päävalmentaja. Sen kautta tuli mietittyä, että kuka olisi sellainen päävalmentaja, jolla on tulevaisuutta lajissa. Oman työpaikan suhteen osuin kultasuoneen päästessäni Pennasen alaisuuteen, Lehtola sanoo.
– Ehdottomasti siitä yhteistyöstä haluan pitää kiinni ja olen ilmaissut, että haluaisin hänen kanssaan jatkaa. HäSa
