Kiekko Urheilu

HPK:n nuorten SM-joukkueet kiipelissä – Sihvonen odottaa muutoksia

Poikkeuksellisen heikko alkukausi nuorten SM-sarjoissa herätti HPK:n.
HPK on junioreine ja edustuksineen yhtä perhettä, mutta oranssin tulevaisuuden turvaaminen arveluttaa muun muassa Petteri Sihvosta. KUVA: Pekka Rautiainen, arkisto

HPK-juniorijääkiekon kärkijoukkueiden alkukausi SM-alku- ja -karsintasarjoissa on ollut heikko.

HPK:n B-nuorten SM-joukkue voitti kuuden ottelun tappioputken päätteeksi ensimmäisen pelinsä viimein perjantaina kaatamalla Tapparan 4–3. Joukkue on kuitenkin yhä 16 joukkueen alkusarjan toiseksi viimeisenä kolmella pisteellä ja maalierolla 11–42.

CSM-joukkue on puolestaan 11 joukkueen SM-karsintalohkossa sijalla 10. Viides sija ja paikka varsinaisessa SM-sarjassa on tosin seitsemän pelin jälkeen vain neljän pisteen päässä, kun viidenneksi noussut Tappara kukisti HPK:n perjantaina 3–2.

HPK-juniorijääkiekon valmennuspäällikkö Max Kenigin mukaan tilanteeseen on jo reagoitu, vaikka samalla hän muistuttaakin kauden olevan vasta alussa.

– Pitää myöntää, ettei tulos ole ollut odotetunlaista. Olemme tehneet analyysiä, ja kun tällaista tapahtuu, kukaan ei jää HPK:ssa yksin, Kenig sanoo.

– Esimerkiksi B:n valmennus on katsonut videoita liigajoukkueen valmennuksen kanssa etsien pelaamisesta parannettavaa. Sitä onkin löytynyt, mutta ne havainnot ja toimenpiteet ovat seuran sisäisiä asioita. Uskon, että tilanne paranee. Sarjat ovat tasaisia.

 

B- ja C-poikien SM-joukkueet ovat olennainen osa liigaseuran pelaajapolkua ja näin erilaisen kilpaurheilullisen tarkastelun alla kuin muut juniorijoukkueet. Kenigin mukaan näille on junioriorganisaation ainoina joukkueina myös linjattu tulostavoitteet, säilyminen SM-tasolla.

– Muita tuloksellisia tavoitteita seura ei ole määrittänyt. Uskon, että menestys tulee pelaajien kehittymisen myötä, Kenig toteaa.

– Meillä on kolme C-ikäistä pelaajaa maajoukkueringissä (U16), ja maajoukkuevalmentajan mukaan siihen on todennäköisesti nousemassa kaksi lisää. En ole huolissani päivittäisestä toiminnasta. Pelaajat tuskin pääsevät eteenpäin, jos toiminta ei ole riittävän laadukasta.

HPK:n BSM on pelannut pudotuspeleissä edelliset viisi kautta. Viimeksi joukkue oli alemmassa jatkosarjassa kevätkaudella 2014. CSM taas pääsi viimeksi varsinaiseen 10 joukkueen SM-sarjaan kolme vuotta sitten.

Putoaminen SM-sarjoista on vielä parin mutkan takana. C-nuorissa se käy nopeimmin jäämällä sijoille 10–11 SM-karsinnassa ja häviämällä ristiinkarsinta Mestiksen karsintalohkon voittajalle. B-nuorissa pitäisi jäädä alemman jatkosarjan sijoille 7–10. HäSa

Kommentti: HPK:n juniorilätkän alennustilaan pakko tulla muutoksia

HPK:n liigajoukkueen tärkein voimavara on siinä, että jatkossakin seuran juniorimylly tuottaisi pelaajia kuten Jere Innala, Eetu Tuulola, Petteri Nikkilä, Robert Leino ja Otto Paajanen, vain muutamia esimerkkejä mainitakseni.

Ei tarvitse olla pahan ilman lintu eikä opportunisti, asian näkee otsaluullakin: junioripuolen HPK:n asiat eivät tällä hetkellä ole likimainkaan sillä tolalla, että tulevaisuus olisi turvattu laadukkaan pelaajatuotannon suhteen.

Vaikka joukkueiden menestys ei olekaan junioripuolella se tärkein juttu, me kaikki, jotka olemme olleet vuosien varrella asialla, tiedämme, että jos junioreiden kanssa tehdään hyvää työtä, yksilöiden kehittyminen johtaa väistämättä siihen, että myös joukkue menestyy.

Vilkaisu HPK:n C-junioreiden ja B-junioreiden sarjataulukkoihin kielii ongelmista. En ole asettamassa menestyspaineita kyseisten joukkueiden pelaajille ja valmentajille, mutta on välttämätöntä tarkastella sarjataulukkoa mittarina toiminnan laadulle laajemmin koko seuran tasolla.

 

Sikäli HPK-Juniorijääkiekon tilan kurjuus on onneton asia, että se on ollut nähtävissä jo pidemmän aikaa. Erikoista on, ettei asiaan ole puututtu.

Toiminnan taso romahti, kun Marko Rahikainen tuli seuraan toiminnanjohtajaksi sen jälkeen, kun valmennuspäällikkö Timo Lehkoselle oli annettu potkut. Rahikaisen ja nykyisen valmennuspäällikkö Max Kenigin duo ei ole saanut hommaa toimimaan.

Rahikaisen aikaa luonnehtii ennen muuta vanhan valmentajakaartin vaihtaminen uuteen, tunnetuin tuloksin. Tässä operaatiossa Rahikainen sai taustatukea hallituksen Pasi Arvoselta. Sentään enää Ässien nykyinen apuvalmentaja Arvonen ei näy olevan kiintiöpaikallaan hallituksessa.

 

Pitäisin kokonaistilannetta toivottavampana, jos Liiga-HPK:n urheilujohtaja Mika Toivola ei olisi viime kaudella ottanut kontolleen vastatakseen ns. kilpakiekosta C2-junioreista ylöspäin. Nyt Toivola vastaa siitä, että C- ja B-juniorit ovat tuuliajolla. Uskon, että asetelmaan on tulossa muutoksia, on pakko tulla.

Ja ne operaatiot Toivola hallitsee – jos vain aika, mielenkiinto ja energia riittävät. Syystä ja toisesta en luota, että tilanne olisi kovinkaan hyvin HPK-Juniorijääkiekon puheenjohtaja ”Teisa” Räsäsen hallussa, niin maineikas kiekkomies kuin hän onkin.

Myönnän, että kirjoitan tästä aiheesta ehkä liian vahvasti huippujääkiekkoilun näkökulmasta ja tarpeista käsin. Mutta on koko yhtälö ennenkin ¬– parempien tekijöiden aikana – osattu pitää kunnossa Hämeenlinnassa. Ilman henkilövaihdoksia tästä nykyisestä sillasta tuskin noustaan.

Oma lukunsa on se, että jääkiekkoilu, joka tähtää kilpakiekkoiluun, on kallista puuhaa. Siinä katsannossa maksajillakin on oikeus vaatia laadukkaampaa toimintaa seuralta.

Petteri Sihvonen

Päivän lehti

17.1.2020