Kiekko Urheilu

HPK:n vahva alku asetti nuotin Pelicansin kaatoon – Ville Nieminen: "Luulimme, että olemme Selviytyjien kuvauksissa"

Taistelu Hämeen herruudesta alkoi Pallokerhon komennossa.
Filip Riska tuuletti ottelun avausmaalia, joka oli myös Riskalle kauden ensimmäinen osuma.

HPK otti sunnuntaina Ritariareenassa ensimmäisen kiinnityksen Hämeen herruudesta kukistamalla Lahden Pelicansin numeroin 2–1.

Kotijoukkue otti tahtipuikon haltuunsa heti ottelun ensimmäisessä erässä. HPK vyörytti pitkiä kulmapelejä lahtelaisten päädyssä ja hallitsi avauserää täysin.

Palkinto työmäärästä tuli ajassa 13.19, kun Kerho sai yllättävää maalintekoapua kauden avausmaalinsa kihauttaneelta haalarimies Filip Riskalta. Riska tinttasi kiekon painavalla laukauksella ohi Pelicans-vahti Jakub Skarekin Petteri Nikkilän ja Niklas Frimanin esitöistä.

Ottelun avauserän torjunnat kertoivat omaa kieltään avauserän kulusta. HPK-maalissa Emil Larmille kirjattiin vain neljä torjuntaa, kun Skarek joutui venymään torjuntatöihin peräti 17 kertaa.

– Hyvä työvoitto meiltä, kolmas peli neljään päivään. Ainut huono asia on, että taas oli tehotonta – meillä oli viisitoista hyvää maalintekopaikkaa ja vain kaksi maalia. Teemme hommia tehokkuuden eteen, mutta se on vielä heikkoutemme, Riska sanoi.

– Teemme niin helkkaristi hommia sen maalintekopaikan eteen, että kun viimeinen niitti pitäisi laittaa, olemme jo vähän tyytyneet siihen. Pitäisi ottaa kanadalaisista mallia, he ovat tyytyväisiä vasta sitten kun kiekko on maalissa.

33-vuotias Riska saapui Hämeenlinnaan täksi kaudeksi tryout-sopimuksella, mutta pietarsaarelainen on asemansa HPK-miehistössä löytänyt.

– Minulle kelpaa kaikki roolit. Olen tyytyväinen jo siitä, jos saan verkkarit ja olla porukassa mukana tässä iässä. Nautin tästä joka päivä.

 

Toisen erän ollessa maaliton, ratkaisut siirtyivät päätöserään. Voittomaaliksi jääneen osuman viimeisteli HPK:n kanadalainen hyökkääjä Philippe Cornet, joka sai 2-1 -ylivoimahyökkäyksen päätteeksi vapauttavan syötön takatolpalle Robert Leinolta. Toinen syöttöpiste merkittiin Petteri Nikkilälle, joka on saanut syöttöpisteen nyt HPK:n neljään viimeiseen maaliin.

Pelicans teki ottelusta vielä jännittävän, kun Taavi Vartiainen kavensi loppulukemiksi 2–1 ylivoimalla ja ilman maalivahtia. Pelicansin loput lähentelyt päättyivät kuitenkin kahteen ottelun lopussa otettuun jäähyyn.

Ottelun jälkeen Pelicansin päävalmentaja Ville Nieminen ei ollut tyytyväinen joukkueensa esitykseen.

– Ensimmäisessä erässä luulimme, että olemme Selviytyjien kuvauksissa. Ohuesti päästiin sitten peliin kiinni. Vastustaja tuli niin kovaa päälle, että se otti meiltä tilan ja ajan pois. Olimme hitaita ratkaisuissamme, nopeammin olisi pitänyt laittaa kiekkoa liikkeestä lavasta lapaan, Nieminen veisteli.

 

HPK:n päävalmentaja Antti Pennanen jakoi ottelun jälkeen tunnustusta omilleen.

– Olen tyytyväinen siihen, miten tänään pelasimme. Ajoittain olimme todella hyviä, mutta Pelicansillakin oli hetkensä. Niissä Emil oli vahva. Halusimme hyökätä vahvasti ja sitä kautta hallita peliä. Se näkyi, Pennanen sanoi.

– Loppu ei kaikkien taiteen sääntöjen mukaan meidän osalta mennyt, eli miten puolustetaan tuollainen johto. Tekevälle sattuu. Ylpeä olen joukkueesta, kova viikko takana.

Jo kuudenneksi Liigassa kiivennyt HPK kohtaa kauden seuraavassa ottelussaan KalPan Rinkelinmäellä keskiviikkona. HäSa

Sihvosen analyysi: Kaksi marjaa

HPK:n ja Pelicansin pelitavat ovat niin lähellä toisiaan, että voidaan puhua saman koulukunnan lätkästä. Erojakin on: HPK:n pakit puolustavat Pelsun puolustajia aktiivisemmin ja organisoidummin vastaan hyökkäysalueen puolustuspelissä; Pelicans taas pyrkii aivan ripauksen Kerhoa enemmän rytmittämään hyökkäyksiä.

Koulukunnan ehkä yhdistävin tekijä on se, jos ilmaisen asian hieman poleemisesti, ettei kummankaan joukkueen päävalmentaja ole huolissaan siitä, ettei kenttäpelissä käytännössä syöttöketjujen kolmas syöttö mene oman pelaajan lapaan.

Kun joukkueet pelasivat Hämeen (väli)herruudesta Rinkelinmäellä, HPK kunnostautui erityisesti kulmapelissään, jossa pyöräytettiin nokkelasti pelimuodoksi ikään kuin ylivoimapelin takakolmio. Tätä nähtiin kosolti etenkin toisessa erässä.

Kolmanteen erään Pelicans yritti viritellä hieman kotikutoista takaa-ajoa kiekkokontrollin kautta, mutta HPK:n sitkeä puolustaminen, muutama pidempi kulmamylly ja vastaiskupelivalmius pitivät pintansa.