Urheilu Hämeenlinna

Huippupelaajasta urheilujohtajaksi – Jyrki Louhi on jääkiekon merkittävä taustavaikuttaja

Jyrki Louhi on Suomen Jääkiekkoliitossa avainpaikoilla ja junioritoiminta on erityisen lähellä sydäntä.
Jyrki Louhi on pysynyt pelaajauran jälkeen tiiviisti huippujääkiekon ytimessä. Kuva: Pekka Rautiainen
Jyrki Louhi on pysynyt pelaajauran jälkeen tiiviisti huippujääkiekon ytimessä. Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnalainen Jyrki Louhi päätti menestyksekkään jääkiekkouransa pelaajana keväällä 2011 HPK:n paidassa ja vuonna 2012 pelinumero 9 jäädytettiin Rinkelinmäen hallin kattoon.

Takana oli 606 SM-liigan runkosarjan ja 101 playoff-ottelua, suomenmestaruus ja tukku muita SM-mitaleita sekä nuorten maailmanmestaruus vuodelta 1998.

Elämä urheilun parissa ei kuitenkaan loppunut peliuran päättymiseen.

– Olen edelleen urheilun ammattilainen. Sekä työtehtäväni että järjestötoiminta ovat olleet luontevaa jatkoa peliuralleni. Olen aina ollut kiinnostunut ilmiöistä urheilun taustalla ja saan olla sataprosenttisesti urheilun kanssa tekemisessä, 41-vuotias Louhi iloitsee.

Hän suoritti jo peliuran aikana korkeakouluopintoja ja valmistui vuonna 2015 Aalto-yliopistosta kauppatieteiden maisteriksi. Työelämä vei konsultti- ja tilintarkastusyhtiö KPMG:n palvelukseen neuvomaan urheilijoita ja seurapuolella Louhi on HPK Liiga Oy:n hallituksen jäsen.

 

Valtakunnan tason johtotehtäviin Louhi nousi syksyllä 2017, kun hänet valittiin Suomen Jääkiekkoliiton liittohallituksen jäseneksi. Näin Hämeenlinnalla on edustus keskeisellä paikalla.

– Minulla oli kyllä kädet täynnä leipätyön kanssa, mutta ajauduin myös liiton tehtäviin, kun kysyttiin, kiinnostaisiko luottamustehtävä. Minua pidettiin soveltuvana ja otin tehtävän ehdottomasti vastaan, Louhi taustoittaa.

– Tämä on ollut hienoa aikaa. Hallituksessa näkee laajasti kiekkomaailman toimintaa, sillä hallituksen tehtäviä on laaja kirjo ja asialistat kokouksissa ovat usein pitkiä. Hallitus tekee päätöksiä työryhmien ja valiokuntien esittämistä asioista kuten kilpailu- ja sarjatoiminnasta, strategiasta, budjetista, sopimuksista ja päävalmentajan valinnasta.

 

Louhi on myös Jääkiekkoliiton juniorikiekkovaliokunnan puheenjohtaja ja tämä tehtävä on hänelle erityisen mieluinen.

– Junioritoiminta on lähellä sydäntäni. Mutta oma aikansa on mennyt ymmärtää tämän alueen kokonaisuutta. Tärkeää meillä on ollut taitovalmentajahanke, johon liitto on panostanut MM-kotikisojen jälkeen lähes viisi miljoonaa euroa, Louhi kertoo.

Kustannustaso vaatii koko ajan työtä. Nuorten harrastaminen on melko kallista, mutta Louhi on ynnäillyt, että usein yksilölajeissa koko polku huipulle on kalliimpaa kuin jääkiekossa.

 

Pitkän linjan urheiluihmisellä on näkemyksiä sekä jääkiekon että ylipäätään suomalaisen liikunnan ja yhteiskunnan nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista.

Suomalaisen jääkiekon tilanne on Louhen mukaan hyvä, mutta huippukiekkoon on edelleen on investoitava. Hän korostaa, että liiga ei ole valmis sarja, eikä sen tule olla vain ammattilaisliiga, joka tarjoaa viihdettä. Pelaajia tulee tukea kehittymisessä urheilijoina ja ihmisinä.

– Mutta samalla tulee muistaa, että jääkiekolla on yhteiskunnallinen tehtävä suurena liikuttajana ja meillä on paljon monenlaista matalantason harrastetoimintaa. Tämä tärkeä puoli usein unohtuu. Lapsen kehitykselle on tärkeää saada tuntea kyvykkyyttä fyysisissä ja myös tavoitteellisissa taitoa vaativissa suorituksissa sekä kokea sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja autonomian tunnetta, Louhi pohtii.

– Tavoitteellinen toiminta, jossa on mukana kilpailua, on mukavaa, mutta tosikkomaisuus ei. Siinä on paljon kehitettävää niin valmentajien kuin vanhempienkin osalta.

 

Hämeenlinnan liikuntaelämässä Louhella on sekä tuoreita ilonaiheita että toiveita kaupungille. Palloiluseurat Steelers, HJS ja HPK lanseerasivat tulevalle talvikaudelle viskari- ja eskari-ikäisille Hämpton-passin, jolla voi yhdellä kausimaksulla saada lajivalmennusta kolmessa lajissa.

Toisaalta kaupungin suuntaan toiveena on entistä syvällisempi yhteistyö, jolla paremmin nousisi esille, mitä kaikkea jääkiekolla on tarjota laajalle joukolle.

– Seurayhteistyöhankkeet ovat mahtavia juttuja, mutta liikuntaelämä vaatii myös julkisen sektorin panosta. Liikunnalla on laaja yhteiskunnallinen tehtävä ja vastuu. Liikuntaa harrastavat nuoret ovat enemmän valmennettuja kuin koskaan, mutta toisaalta liikkuneet vähemmän kuin koskaan. Muun muassa jäädytetyt lähikentät ovat ensiarvoisen tärkeitä, Louhi painottaa.

– Tätä kautta nousee myös huippu-urheilumme haasteet. Itse olen joka päivä huippu-urheilijoiden ja tutkitun tiedon kanssa tekemisissä. Esimerkiksi jääkiekossa ei ole enää taitovajetta, mutta urheilullisuudessa on parannettavaa ja aiemmin pitää olla valmiimpi kovaan harjoitteluun, jos halutaan jatkossakin kansainvälistä menestystä. HäSa

Jyrki Louhi

syntynyt 1978 Nurmossa

SJL:n liittohallituksen jäsen

SJL:n juniorikiekkovaliokunnan puheenjohtaja

pelaajaura pääsarjoissa 1996–2011 (HPK, AIK, Jokerit)

HPK:ssa SM-kultaa vuonna 2006

eniten SM-mitaleja HPK:n paidassa

nuorten MM-kulta 1998

pelinumero #9 jäädytetty

työelämässä KPMG:n palveluksessa

perheeseen kuuluu vaimo ja tytär