Urheilu Hämeenlinna

Italialaismiehitys rakentamassa Lentiskerholle myös junioripohjaa – "En ole huolissani jatkumosta"

Neljättä kauttaan Lentopallokerhon peräsimessä aloittava Matteo Pentassuglia uskoo, että kasvava juniorimäärä johtaa myös hämeenlinnalaisiin läpimurtoihin.
Leonardo Ceccarini ja Matteo Pentassuglia suunnittelivat toimistollaan joukkueen ensi viikolla alkavia harjoituksia. Kuva: Samuli Virtanen
Leonardo Ceccarini ja Matteo Pentassuglia suunnittelivat toimistollaan joukkueen ensi viikolla alkavia harjoituksia. Kuva: Samuli Virtanen

Daniele Capriotti, Attilio Ruggieri, Bruno Napolitano, Luca Chiappini, Matteo Campioli, Flavio Rocca, Matteo Pentassuglia, Antonio d’Ambrosio, Fabio Collina, Mattia Minelli ja nyt Leonardo Ceccarini. Hämeenlinnan Lentopallokerho, aiemmin HPK, on palkannut naisten mestaruusliigajoukkueeseensa yksitoista italialaista lajivalmentajaa edellisten kuuden vuoden aikana, minkä lisäksi saapasmaasta on saatu apua fysiikkavalmennukseen ja analytiikkaan.

Hämeenlinnaan ilmasilta on luonut ainakin voittamisen kulttuurin, mistä on ollut merkkinä Chiappinin ajan kaksi Suomen mestaruutta.

Italia-hankkeella on ollut myös toinen tavoite: pelaajien kasvattaminen. Lentopallokerho/HPK on kehittänyt italialaisopissa suomalaispelaajia ulkomaille ammattilaiseksi noin yhden vuositahtia, viimeisimpänä Suvi Kokkosen. Jatkojalostus ja menestyksen ylläpitäminen ovat onnistuneet.

– Mielestäni olemme teknisesti kehittyneitä. Otamme paljon mallia Yhdysvalloista ja Venäjältä. Amerikassa sanotaan, että peli kehittää peliä, ja jossain harjoitellaan analyyttisemmin, mutta otamme vähän kaikkialta. Ensin pitää tietää taso, jolla pelataan, ja laatia fyysiset ja tekniset harjoitteet sen mukaan, kerhoperheen uusin jäsen Ceccarini kuvailee italialaista lentisfilosofiaa.

Leonardo Ceccarini on Hämeenlinnan Lentopallokerhon uusi tilastomies, joka valmentaa myös seuran D-tyttöjä. KUVA: Samuli Virtanen

Ensin enemmän junioripelaajia

Tilastoistakin vastaavan apuvalmentajan moninaiseen rooliin on kuulunut myös seuran omien nuorten luotsaaminen yhden juniori-ikäluokan joko apu- tai päävalmentajana. Tällä osastolla tulokset ovat olleet edelleen laihoja.

Nyt pestissä on mies, joka on valmentanut viime vuodet miehiä, viimeksi Italian kakkossarjan Peimarissa ja Tunisian maajoukkueessa, jonka kanssa Ceccarini voitti Afrikan mestaruuden.

– Sitä ennen valmensin Italian kuurojen naisten maajoukkuetta, jossa voitimme kuurojen maailmankisojen hopeaa. Mutta Italiassa olen toki ollut junioreidenkin apuvalmentaja, Ceccarini kertoo.

– Nuorten kanssa täytynee keskittyä teknisiin perusasioihin, koska se valmistaa pelaamaan kuudella kuutta vastaan.

Italialaisaikakaudella Kerhon riveissä on pelannut neljä omaa kasvattia. Mestaruusliigassa he eivät ole murtautuneet säännöllisiksi seitsikkopelaajiksi.

Päävalmentaja Pentassuglia näkee tämän johtuvan yksinkertaisesti pelaajamassasta. Hämeenlinnassa sitä ei ole ollut. Sen sijaan kaupungissa on ollut korkeatasoinen liigajoukkue, joka vetää puolivalmiita pelaajia muualta.

– Kaupungin ympäristö vaikuttaa siihen, miten paljon junioreita pääsee liigatasolle. Lentopallo ei ole ollut Hämeenlinnassa iso laji harrastajille. Näin se menee monessa paikassa Italiassakin, Pentassuglia uskoo.

– Tärkeintä on tietysti, että jatkamme töitä seuran kasvattamiseksi ihan numeroissa. Viime kaudella kävimme kouluissa ja saimme kolmisenkymmentä uutta tyttöä juniorijoukkueisiin, eli 25 prosenttia lisää. Samoin valmentajia on nyt pari enemmän. Jos jatkamme näin, se vaikuttaa jossain vaiheessa liigajoukkueeseenkin.

Matteo Pentassuglia on toiminut Hämeenlinnan Lentopallokerhon päävalmnentajana kesästä 2018 alkaen. Kuva: Tomi Vesaharju
Matteo Pentassuglia on toiminut Hämeenlinnan Lentopallokerhon päävalmentajana kesästä 2018 alkaen. Kuva: Tomi Vesaharju

Töissä koko seuralla

Pentassuglian valmennusryhmällä on kädet syvällä seuran nuorisovalmennuksessa. Edustusjoukkueen päävalmentajalle tärkeintä ei ole, mistä kehitettävät pelaajat tulevat, mutta Pentassuglia uskoo, että seura saa kasvatettua itse lähitulevaisuudessa ainakin jokusen liigaseitsikkopelaajan.

Seuraava hämeenlinnalainen liigaläpimurto voi olla vaikkapa passari Jenna Ylivainio, 17, joka on kuulunut Kerhon liigarinkiin jo kaksi kautta. Pentassuglia aloitti Hämeenlinnassa Chiappinin apuna valmentaen Ylivainion ikäluokkaa.

– Emme ole töissä vain edustusjoukkueella, vaan seuralla. Valmentajaorganisaation pitää olla hyvä. Jaamme tietojamme jatkuvasti esimerkiksi C-tyttöjen valmentajien kanssa ja B-tyttöjen valmentaja Jukka Paakkola käy pari kertaa viikossa liigan harjoituksissa ja minä heidän, Pentassuglia kertoo.

– Jokaisella valmentajalla on toki omat ideansa. Niiden pitää vain olla selviä joka vuosi. Esimerkiksi C-tyttöjen harjoitukset näyttivät viime vuonna jo ammattimaisilta.

Michaela Madsen (vas.) ja Suvi Kokkonen ovat nousseet Hämeenlinnan kautta ammattilaisuuteen viime vuosina. Jenna Ylivainio (passaa) on puolestaan hämeenlinnalaisen lentopallon toivo. KUVA: Tomi Vesaharju

Välietappi myös valmentajille

Skoutti-juniorivalmentajan paikka on ollut kuin pyöröovi. Ruggieri ja d’Ambrosio lähtivät ennen kuin ehtivät kunnolla aloittaakaan, ja hiljattain Minelli rikkoi ennätykset pysymällä Italiassa koko kolmeviikkoisen nimityksensä ajan. Sopimus purettiin ”henkilökohtaisista syistä”, joiden vuoksi Kerhon ovat kesken sopimuksen jättäneet myös Capriotti ja Chiappini.

Italialaisvalmentajille, siinä missä huippumaiden pelaajillekin, Suomi on uralla yleensä vain välipysäkki. Pentassuglia on Lentiskerhon värväysten joukossa poikkeus, sillä hän aloittaa seuran valmennuksessa jo neljännen kautensa. Toisaalta 26-vuotiaana hän voi nähdä koko uransa olevan vielä edessä.

– Tämä seura on iso askelma matkalla ulkomaille niin valmentajille kuin pelaajille. En tietenkään näe olevani Hämeenlinnassa vielä 10 vuoden päästä, vaikka lähtö onkin vaikeaa. Samasta syystä otamme yleensä nuoria pelaajia, koska he ovat matkalla eteenpäin ja haluamme heidänkin kehittyvän. Samalla tulee menestystä, Pentassuglia pohtii.

– En ole huolissani jatkumosta, sillä seura palkkaa aina siihen sopivan valmentajan. Antonion kanssa oli toki ongelmia, mutta Fabio pääsi ison junioriseuran (US Torri) päävalmentajaksi. Samin (apuvalmentaja Stenius) olemme kolmatta vuotta yhdessä. HäSa

Päivän lehti

9.8.2020