Suomen miesten jalkapallomaajoukkueelle tasapelikin on riittänyt ”ihmeeksi”, mutta nyt voi sanoa suomalaisittain näyttävän hyvältä jopa tappion jälkeen.
Italia voitti Suomen EM-karsinnassa Tampereella 2–1 sunnuntaina, mutta EM-paikka näyttää silti olevan Suomen omissa käsissä. Lokakuun 12. päivä Zenicassa pelattava Bosnia-Hertsegovina–Suomi ja 15. päivä Turussa oteltava Suomi–Armenia pitkälti ratkaisevat, kuka etenee lohkosta suoraan turnaukseen ylivoimaisen Italian seurana.
Armenian kaadettua kotonaan Bosnian sunnuntaina 4–2 nämä maat ovat neljä kierrosta ennen karsinnan päätöstä kolmen ja viiden pisteen päässä Suomesta. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että Bosnia kaipaa kipeästi voittoa Zenican ottelusta ja Armenian on vietävä ainakin piste Turusta.
– Armenian voitto oli toki yllätys, vaikka tiesin, että se on hyvä joukkue. Se sopi kieltämättä hyvin tilanteeseemme. Liechtensteininkin tasapeli Kreikan kanssa (1–1) kertoo, että helppoja pelejä ei näissä karsinnoissa ole, Suomen päävalmentaja Markku Kanerva pyöritteli Italia-pelin jälkeen.
– Lokakuun pelien painoarvo vain kasvoi näiden tulosten myötä, mutta homma on aivan omissa käsissämme. Tämä on meille hyvä tilanne.
Italia-tappiosta jäi suomalaisille jossiteltavaa, vaikka pelillisesti paremmasta joukkueesta ei jäänyt epäselvyyttä. Teemu Pukin rangaistuspotkumaali oli Suomen ainoa maalia kohti suuntautunut yritys.
Ottelun ratkaisevaksi hetkeksi jäi Jorginhon rangaistuspotku, joka siunaantui Italialle hieman liian herkästi. Nicolò Barellan laukaus osui selvästi Sauli Väisäsen käsivarteen, mutta epäonninen suomalaispuolustaja ei millään tarkastelutavalla peittänyt laukausta kädellään poiketen luonnollisesta peliasennosta.
– Jos tuo ei ollut luonnollinen peliasento, kun lähtee blokkaamaan, niin en tiedä mikä on. Mielestäni kyseenalainen rankkari, mutta kun katsoo tätä kahden pelin rupeamaa, niin Kreikka meidän oli voitettava ja Italiasta saadut pisteet olisivat olleet bonusta, Kanerva pohti lehdistötilaisuudessa.
Huuhkajat olivat häviöstä oikeutetusti pettyneitä. Reaktiot karsintalohkon ylivoimaista ykköstä vastaan kertovat paljon maajoukkueen tilanteesta, vaikka realismiakin on yhä mukana. Vain Italia on jäänyt Suomelta voittamatta EM-karsinnassa.
– Odotin kyllä, että nykykunnollamme pystymme hyvin kamppailemaan Italiaa vastaan. Lähdimme toki voittamaan, mutta oli meillä puhetta, että yksikin piste voisi olla tulevaisuudessa tärkeä. Saa nähdä, olisiko se piste ollut ratkaiseva, mutta Kreikka-peli oli meille se tärkeämpi, myönsi Italiaa vastaan vasemmalla laidalla avannut Lassi Lappalainen.
– Jos tällä työmoraalilla pelaamme, ja pidämme taas nollaa ja teemme yhden maalin, niin kyllä sieltä muutama voitto tulee, Lappalainen uskoi.
Viisi maalia Englannin Valioliigassa ja kaksi EM-karsinoissa tänä syksynä tehnyt Pukki on taatusti Suomen kuumin pelaaja tällä hetkellä. Norwich-hyökkääjä odottaa jo innolla lokakuun karsintaikkunaa.
– Siinä voi kyllä ottaa kaksi tärkeää voittoa, jos kisoihin haluamme. Nyt kun maajoukkueen kanssa on jännittäviä aikoja, olisi kiva pelata enemmänkin maaotteluita, Pukki tuumi.
– Kiva, että tuli pari maalia, niin vire jatkuu. Nyt on kiva palata takaisin oman joukkueen pariin. Lauantaina on kova vastus (Manchester City) edessä, ja täysi keskittyminen on siellä.
Kreikka- ja Italia-ottelut toivat ilmi Suomen mahdollisen akilleenkantapään, keskikentän keskustan. Kapteeni Tim Sparvin poissaolo Italiaa vastaan pelikiellon takia teki selvän eron keskustan hallintaan.
Kanerva ei lähtenyt ruotimaan tuuraaja Rasmus Schüllerin onnistumista tarkemmin, mutta tiedosti luottopelaajista myös kahden suunnan Glen Kamaran tärkeyden.
– Muutama helppo pallonmenetys tuli, mutta hän (Schüller) teki parhaansa ja uurasti kovasti puolustussuuntaan. Kamaralla oli myös kortin päässä pelikielto, mutta hän ei sitä ottanut, ja on mukana tärkeässä pelissä, Kanerva huokaisi. HäSa
Kommentti: Olisiko konkareille tarvetta?
Vaikka suomalaiset miesjalkapalloilijat ovat marssineet esiin laajalla rintamalla, Suomella on harvakseltaan pelaajia, jotka tahkoavat Saksan, Italian tai Venäjän tasoisia liigoja isoissa rooleissa. Sellaisia ovat edelleen Niklas Moisander, Perparim Hetemaj ja Roman Eremenko.
Koko kolmikko mahtuu yhä selvästi Suomen kymmenen parhaan jalkapalloilijan joukkoon, mutta kaksi ensimmäistä ovat virallisesti lopettaneet maajoukkueuransa ja kolmas on ollut ulkona huuhkajakuvioista edelliset kolme vuotta kokaiinikärynsä jälkeen.
Kysymys kuuluu, tarvitaanko näitä pelaajia, jos Suomi etenee EM-lopputurnaukseen. Toistaiseksi Suomi on pärjännyt erinomaisesti ilman, ja voi olla, että Eremenkon edessä ennemmin tai myöhemmin oleva mediamylläkkä tekisi vain hallaa joukkueelle.
Suomen isoin onnistuminen käynnissä olevissa karsinnoissa on ollut ohuen pelaajamateriaalin kompensoiminen yhtenäisellä pelitavalla, jossa yhdessä puolustaminen on keskeistä ja jokainen pelaaja tietää paikkansa tilanteenvaihdoissa. Taitovajetta kilpailijoihin on silti edelleen.
Teemu Pukki on kehittynyt taidoiltaankin maailmanluokan hyökkääjäksi, mutta keskikentällä olisi käyttöä Eremenkolle etenkin huippumaita vastaan, kun aikaa ja tilaa tilanteen luomiseen on vähän. Lassi Lappalainen, Glen Kamara ja Jasse Tuominen ovat Huuhkajien nykyhetki ja tulevaisuus, mutta heidän tarvittava työmääränsä jokaista luotua maalipaikkaa kohti on todella korkea.
Italiaa vastaan olisi voinut olla jopa ratkaisevaa, mikäli taajaan ongelmissa olleiden Rasmus Schüllerin ja Sauli Väisäsen tilalla olisi ollut kovia italialaisia vastaan keskikentän tiloja hallitseva Hetemaj tai rauhallisesti peliä avaava Moisander.
Huuhkajilla edessään on kuitenkin ottelut, jotka edellisen vuoden kokemusten perusteella eivät tarvitse maajoukkueen jättäneitä tai siitä jätettyjä nimimiehiä. Suomen kollektiivi on kapealla pelaajistollakin lähempänä arvokisatasoa kuin tämän hetken Bosnia, Armenia tai Kreikka.