Kiekko Urheilu Hämeenlinna

Jääkiekkohistoriaa tehneen Ida Karjalaisen ja Julia Liikalan MM-unelma siirtyi vuodella – "Hetki menee varmaan ymmärtää"

HPK-hyökkääjä pelasi ensimmäisenä naisena C-poikien välisen SM-ottelun. Hyvä pelitunne vaihtui kuitenkin pettymykseen.
Ida Karjalainen pelasi perjantai-iltana HPK:n C-poikien SM-pudotuspelipaikan varmistaneessa murskavoitossa Pelicansia vastaan. Kuva: Tomi Vesaharju
Ida Karjalainen pelasi perjantai-iltana HPK:n C-poikien SM-pudotuspelipaikan varmistaneessa murskavoitossa Pelicansia vastaan. Kuva: Tomi Vesaharju

Ida Karjalainen teki viikonloppuna historiaa. Hänestä tuli perjantaina ensimmäinen naiskiekkoilija varsinaisessa C-poikien SM-sarjan ottelussa, jossa molemmat joukkueet ovat poikajoukkueita.

Naisten maajoukkue pelasi kausilla 2009–11 C-poikien SM-sarjan ohessa.

HPK-kiekkonaisia talvikaudella edustanut Karjalainen oli HPK:n C-poikien ykkösketjussa joukkueen varmistaessa pudotuspelipaikkansa Pelicansia vastaan. Lahtelaiset kaatuivat Hämeenlinnassa perjantaina maalein 9–1.

Karjalainen sai ottelussa syöttöpisteen nuorten olympiapelaaja Juho Lukkarin tekemään 5–0-maaliin. Lauantaina hän jatkoi samassa roolissa, kun paineetta pelannut HPK hävisi Lahdessa 3–5.

– Kaikin puolin molemmat ottelut menivät hyvin, kun odotin, että fyysinen tasoni olisi ollut vielä vähän alempana. Huomasin kuitenkin pysyväni vauhdissa ja pelissä mukana. Se nosti itseluottamustani lisää, Karjalainen kertoi.

– Pelirohkeutta vielä puuttui, mutta se tulee kovan harjoittelun ja pelaamisen kautta.

 

C-poikien SM-sarja jää Karjalaisen kauden huipennukseksi, sillä maalis–huhtikuun vaihteen MM-turnaus Halifaxissa ja Trurossa peruttiin lauantaina koronaviruksen takia. Karjalainen ja seuratoveri Julia Liikala valittiin kisajoukkueeseen aiemmin viikolla.

– Totta kai se harmittaa, kun niitä on nyt odotettu. Hetki menee varmaan ymmärtää, että niitä ei nyt ole. Varmaan C-pojista riippuen mennään kuitenkin pari viikkoa sen joukkueen kanssa, Karjalainen sanoi kuultuaan rajusta päätöksestä pian Lahden ottelun jälkeen.

– Ei auta jäädä maleksimaan, vaan treenataan ensi vuoden kisoja kohti. Se on nyt selkeä tavoite. En näe syytä, miksi en voisi päästä sinne, kun nyt jo valittiin ja saan harjoitella vuoden laadukkaasti.

 

Karjalaisen historialliset ottelut selittyvät muutamalla toisiinsa liittyvällä asialla.

HPK:n kiekkonaisten oma kausi päättyi viikko sitten puolivälierätappioon Kuortaneelle Naisten Liigassa. HPK:n C-poikien kanssa jo aiemmin kaudella harjoitelleella Karjalaisella oli siis aikaa pelatakin joukkueessa.

HPK-juniorijääkiekko ja Jääkiekkoliitto naisten maajoukkuepäävalmentaja Pasi Mustosen johdolla ovat pyrkineet järjestämään naispelaajille mahdollisuuksia koventaa harjoitusvastetta. Liitto salli naisten osallistumisen poikien juniorisarjoihinsa ilman rajoituksia viime kauden jälkeen.

Lopulta C-poikien otteluihin painoi MM-tarve.

– Totta kai peli oli kovempaa (kuin naisten kanssa). Ihan samalla tavalla taklattiin, ja varsinkin tänään pienemmässä kaukalossa peli oli fyysisempää, mutta oli hienoa huomata pystyvänsä siihen, Karjalainen arveli lauantain pelin jälkeen.

– Ero naisten peleihin tulee oikeastaan jo valmistautumisessa. Koko ajan joutuu haastamaan itseään ennen jokaista vaihtoakin. Tätä on työstetty koko kauden poikien kanssa treenatessa, ja minusta on hienoa, että HPK panostaa tällaiseen jatkumoon omista (naisten joukkueen) harjoituksista.

 

Karjalaiselle kevät on ollut luonnollista jatkumoa viime vuosien kehitykselle. Hän palasi HPK:hon paremmin menestyneestä Ilveksestä kesken viime kauden yhdistääkseen työn, opiskelun ja harjoittelun mutta myös harjoitellakseen enemmän ja paremmin.

Tällä kaudella Karjalainen on pikkuhiljaa ottanut enemmän roolia naisten maajoukkueessa. Seurassakin hän kehittyi, vaikka tilastollisesti kolmen pisteen ottelukeskiarvon edelliskaudesta hän ei sentään parantanut.

– ”Heikkouteni” on ollut luisteluvoima, ja siinä on otettu askel tällä kaudella. Siinä on auttanut, että on päässyt harjoittelemaan poikien kanssa, Karjalainen pohti.

– Onni on ollut myös mahtava työpaikka, joka on mahdollistanut panostamisen tänä keväänä pelkästään jääkiekkoon ”virkavapaalla”. Se nosti esimerkiksi aamuharjoittelun määrää ja jaksamista, mikä tuotti selvän tasonnoston, lähihoitajaksi viime keväänä valmistunut Karjalainen totesi.

Karjalaisen mukaan C-poikien ottelut olivat myös paluu juurille. Kuten kenellä tahansa 22-vuotiaalla naiskiekkoilijalla, ura alkoi lähinnä poikien kanssa pelatessa Oulun seudulla.

– Oli hienoa tavallaan palata menneisyyteen, poikien sääntöihin, peliin ja tapoihin. Vaikka vähän vanhempi olenkin, on hienoa, miten minut otettiin joukkueeseen. HäSa

Päivän lehti

10.8.2020