Kiekko Kolumnit Urheilu

Kolumni: Eikö Jääkiekkoliiton pitäisi ajaa kaikkien Suomi-kiekon seurojen asiaa?

Kiekko-Vantaa-kohu ja Jääkiekkoliiton mandaattipaikat Nuorten SM-liigassa herättävät painavan kysymyksen siitä, miksi liitto ajaa liigaseurojen ja KHL-Jokereiden asiaa – ja tulee pyllistäneeksi kaikille muille?
Kuva: Tomi Natri / All Over Press
Kuva: Tomi Natri / All Over Press

Jääkiekkoliitto ajautui kohun keskelle Nuorten SM-liigan alemman loppusarjan päättyessä kyseenalaisissa merkeissä.

Alemmassa loppusarjassa kahdeksanneksi sijoittunut Kiekko-Vantaa ei saanutkaan sarjapaikkaa, vaikka Jääkiekkoliiton ennen kautta julkaistujen sääntöjen mukaan se sille kuului.

Kiekko-Vantaa ei pureksimatta niellyt Jääkiekkoliiton toimintaa asiassa – sillä kesken päätöskierroksen karsintaviiva oli hämmentävästi ilman ilmoitusta kadonnut sarjataulukosta.

Kiekko-Vantaan nuorten SM-liigajoukkueen päävalmentaja Jani Mannisen mielestä hänen seuransa täytti kaikki kriteerit ja he ansaitsivat paikkansa pelaamalla. Mannisen kanssa on vaikeaa olla eri mieltä.

– Tämä oli kuin märkä rätti kasvoille, Manninen sanoi seuran tiedotteessa.

Lisäksi Iltalehti kirjoitti tapahtumaketjun yhteydessä, että Liiton sääntöihin ilmestyi keskiviikkoiltana myös lisäys. SM-liigaseuroilla ja KHL-seura Jokereilla on mandaattipaikat Nuorten SM-liigassa, eli Mestis-seura Kiekko-Vantaan taakse yhdeksänneksi jäänyt liigaseura Ilves ei voi pudota.

Jääkiekkoliiton kilpailupäällikkö Pirkka Antila kommentoi Iltalehdelle pahoittelevansa käsittämättömän tapahtumaketjun yhteydessä puutteellista viestintää ja nosti kätensä pystyyn virheen merkiksi. On ehkä totta, kuten Antila lisäsi, että mandaattipaikat olivat tiedossa, mutta se ei tee itse asiasta ja sen menettelystä yhtään vähempää outoa.

Antilan kiemurtelevat pahoittelut Jääkiekkoliiton tökeröstä menettelystä kuitenkaan tuskin esimerkiksi Kiekko-Vantaa -leirissä juuri lämmittävät.

 

Sen vielä pystyy ymmärtämään edes jollain tasolla – vaikka urheilullisesti se haastavaa onkin – että jääkiekon Liiga osakkaineen päättää pitää sarjansa suljettuna.

Jääkiekkoliiton sen sijaan tulisi ajaa koko suomalaisen jääkiekon asiaa – kaikkien seurojen ja jäseniensä, eikä vain osan. Nyt viesti on se, että liigaseurat ja KHL-Jokerit ajavat edelle – ja muut saavat näivettyä.

Vaikka jääkiekkoseurojen vanhemmat maksavat pitkän pennin Jääkiekkoliitonkin pussiin, kaikki eivät saa rahoillensa esimerkiksi sitä vastinetta, että heidän maksamassaan urheilussa toteutuisi aito kilpailu.

Ja kun kilpailu ei toteudu, urheilusta ei jää paljoa jäljelle.

 

Miksi näin on? Kuka ja ketkä päätöksiä Jääkiekkoliitossa tekee?

Paljon selviää jo kun katsoo Jääkiekkoliiton merkittävän päättävän elimen, liittohallituksen, kokoonpanoa. Se on hyvin liigapainotteinen.

Liittohallituksen jäseniä ovat Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela, liigaseura Jukureiden puheenjohtaja Jukka Toivakka, Jääkiekkoliiton eteläisen alueen puheenjohtaja Pasi Kainulainen, KalPa Hockey Oy:n hallituksen jäsen Mikko Kuparinen, TPS:n kehityspäällikkö Saku Koivu, HPK Liiga Oy:n hallituksen jäsen Jyrki Louhi, Kärppä-säätiön puheenjohtaja Harri Martinmäki ja myös Kansainvälisen Olympiakomitean jäsen Emma Terho – sekä Liigan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi.

Oma kysymyksensä on se, että miten on mahdollista, että urallaan kilpaurheilullisia arvoja noudattaneet ex-leijonakapteeni Koivu ja HPK-ikoni Louhi eivät ole puuttuneet kilpailun karsimiseen Suomi-kiekossa?

Kaikkein erikoisinta on silti se, että miten Liigan toimitusjohtaja voi näin räikeästi ajaa kaksilla rattailla?

Myös huippukiekon neuvottelukunnan kokoonpano on liigapainotteinen. Sen muodostaa Nummela, Oy HIFK-Hockey Ab:n hallituksen puheenjohtaja Timo Everi, Jääkiekon Sarjaseurat ry:n eli Mestiksen puheenjohtaja Tuomas Haanpää, Liigan puheenjohtaja Heikki Hiltunen, Tapparan toimitusjohtaja Mikko Leinonen, Saku Koivu sekä Liigan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi. Sihteerinä toimii Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Matti Nurminen.

Käytännössä niin liittohallituksessa kuin huippukiekon neuvottelukunnassa liigapäättäjillä on halutessaan päätöksissä äänienemmistö.

 

Katu ei ole ainoastaan yksisuuntainen. Liigahallituksen jäsenenä toimii myös Jääkiekkoliiton Nurminen, joka kuuluu myös Liigan johtoryhmään.

Kun Liiga ja Jääkiekkoliitto solmivat välistään sopimusta, julkisuuteen luotiin kuva, että Liigan puheenjohtaja Heikki Hiltunen ja Harri Nummela taistelivat yksityiskohdista kulisseissa. Voi kuitenkin miettiä, onkohan oikeasti sitten kuitenkaan tarvinnut edes taistella?

Joka tapauksessa osakeyhtiöiden edun tavoittelu Jääkiekkoliitossa on johtanut siihen, että jääkiekkokentällä kovinkaan moni ei voi sanoa, että osakeyhtiöiden asioita ajamalla kilpasarjoille kuuluisi hyvää – vaan karkeasti päinvastoin.

Nyt voisikin olla korkea aika, että liiton eri alueissa herättäisiin.

Jos päätäntävaltaa valuu liiaksi – kuten nyt on tapahtunut – liigaseurojen käsiin, voi pienten seurojen näivettyminen olla lopullista

 

Jääkiekkoliiton mandaattipaikat nostavat esiin vielä suuremman asian kuin Kiekko-Vantaan kohtaaman sekoilun.

Mandaattipaikat liigaseuroille ja KHL-Jokereille nostavat oleellisen kysymyksen siitä, ovatko kaikki seurat Jääkiekkoliitossa tasavertaisia?

Nykykäytäntö antaa selkeän vastauksen: Eivät ole.