Kolumnit Urheilu

Remmel: Kuka osaisi rekrytoida pankin räjäyttävän valmentajan Veikkausliigassa?

On se aika kaudesta, kun Veikkausliiga-seurojen toimistoilla kuhisee.

Keitä pelaajia palkataan ensi kaudeksi – ja vieläkin suurempi kysymys on monessa paikassa se, kuka on ensi kaudella päävalmentaja?

Se tiedetään varmaksi, että rekrytointi on jokaisen organisaation tärkein tehtävä.

Suomalaisessa jalkapallossa rekrytoijien keskimääräinen ymmärrys on usein ollut kauniisti sanottuna kuitenkin vaatimatonta. Ei ole ymmärretty palapelin keskeistä dynamiikkaa – tai osattu sanoittaa edes itselle mitä me haluamme olla.

Minkälaista jalkapalloa haluamme pelata ja miksi sellaista jalkapalloa halutaan pelata? Miten pelitapa ja sen valinta tulee vaikuttamaan seuran identiteettiin ja kulttuuriin? Pystyykö haavissa oleva valmentaja toteuttamaan haluttuja asioita? Mitkä ja minkälaiset asiat todentavat sen? Ja mikä on valmentajan metodi maksimoida joukkueen potentiaali?

 

Rovaniemellä osattiin kauden alla kysyä oikeita kysymyksiä ja Toni Koskelan palkkaamisessa seura osui heti kultasuoneen. RoPSin peli on nykypäiväistä ja selkeää, joukkueen arjen toiminta on myös lyhyessä ajassa ottanut isoja askeleita eteenpäin. Samaa voi sanoa FC Hongan ja Vesa Vasaran liitosta.

Kun jotkut seurat vuosien varrella ovat osuneet oikeaan rekrytoinneissaan, on silti sanottava että laatikon ulkopuolisia nimityksiä ei ole nähty monia. Se vaatisi seurojen operatiiviselta johdolta paljon.

Suomalaiset tietävät ehkä Pep Guardiolan, Jürgen Kloppin ja Thomas Tuchelin toimintamallit, mutta he eivät ole ulottuvilla kuin televisiosta katsottuna.

 

Kun Mika Lehkosuon ja HJK:n yhteistyön jatkuminen on vaakalaudalla, hyvä kysymys on, ovatko HJK:n päättäjät oikeasti kartalla siitä minkälaiset valmentajamarkkinat Euroopan tasolla ovat suhteessa siihen, mitä HJK voi oikeasti niiltä markkinoilta realistisesti saada?

Ollaanko kartalla niistä nimistä, jotka voivat onnistuessaan räjäyttää pankin?

Noin kymmenen vuotta sitten HJK:ssa työskennelleet henkilöt mainitsivat silloisille päättäjille Pep Clotetin nimen.

Clotet oli silloin vasta hieman yli 30-vuotias ja samalla hän oli päättäjien mielestä liian iso riski. Clotetin tie on vienyt sen jälkeen Malmöön, Halmstadiin, Viking Stavangeriin, Malagan reservijoukkueeseen, Swansea Cityyn, Leeds Unitediin, Oxford Unitediin ja tällä hetkellä hän työskentelee Birmingham Cityssa. Vaikka suurin osa pesteistä on ollut ”vain” kakkosvalmentajan pestejä, on selvää, että Clotet ei tänä päivänä edes harkitsisi HJK:n tarjousta. Hän on jo korkeampien liigojen mies korkeammalla palkkatasolla.

Mutta kymmenen vuotta sitten HJK herätti Clotetissa vielä suurta mielenkiintoa.

 

HJK:n suhtautuminen Clotetiin riskinä paljastaa paljon.

Samaan aikaan HJK:lla ei ole ongelmaa palkata tässä välissä Sixten Boströmin kaltaista kotimaista valmentajaa. Tietenkin valmentajan palkkaaminen on aina riski, mutta HJK:n kohdalla kyse ei ollut siitä.

Kyse oli tietämättömyydestä, laiskuudesta ja konservatiivisen epäinnovatiivisesta toiminta- ja ajattelumallista.

Portugalin pääsarjan Estoril Praia rekrytoi kesällä päävalmentajakseen 32-vuotiaan Luis Freiren. Valmentajan, joka oli edelliset kaudet valmentanut mm. Portugalin neljännessä ja viidennessä divisioonassa.

Vielä vuosi sitten hän olisi ollut kiinnostunut Veikkausliigasta. Enää hän ei ole.

Freiren nimi tullaan tuntemaan muutaman vuoden sisällä myös Suomessa televisiota katsomalla. Oleellisinta on, että hänet olisi pitänyt tuntea jo aikaisemmin.

 

Teksti: Gert Remmel