Urheilu Hämeenlinna

Lentopallon taustapiru Ville Kalliomäki ei kuvia kumartele

Hämeenlinnan Lentopallokerhon Ville Kalliomäellä on omat kannattajansa ja omat vastustajansa. Tuima manageri ei aina kaikkia miellytä, sillä hän puhuu suoraan – ajoittain jopa brutaalin suoraan.
Ville Kalliomäki on tehnyt pitkän päivätyön hämeenlinnalaisen lentopallon taustoilla. Kuva: Tommi Uusi-Kilponen
Ville Kalliomäki on tehnyt pitkän päivätyön hämeenlinnalaisen lentopallon taustoilla. Kuva: Tommi Uusi-Kilponen

Kauneus on katsojan silmässä kun puhutaan mielipiteitä jakavasta Ville Kalliomäestä, mutta yhdestä asiasta ei ole epäselvyyttä: Kalliomäki on saanut paljon aikaan.

Hänen aikanaan esimerkiksi hämeenlinnalainen lentopalloseura (Tarmo-Volley, Vanajan RC, HPK-naiset ja Lentopallokerho) on juhlinut 20 mitalia, joista 10 on mestaruuksia.

Menestys on ollut jopa niin hyvää, että viimekautinen hopeakaan ei tuntunut kylillä juuri miltään. Lentopallokerhon toimintaa voikin luonnehtia jatkuvaksi uuden hittibiisin kirjoittamiseksi.

– Naisten Mestaruusliigan taso nousee koko ajan, joten mestaruuden voittaminen vaikeutuu, Kalliomäki toteaa.

Riman oleminen korkealla on myös asettanut taloudellisen haasteen, jota on yritetty paikata esimerkiksi kausikorttihaastein.

– Torilla ihmiset toisinaan puhuvat, että he tulevat katsomaan pelejä paikan päälle vasta sitten, kun pelataan mestaruudesta. Kun menestytään, runkosarjan pelit eivät kiinnosta yhtä paljon.

Lentopallokerhon menestyksen lisäksi Hämeenlinnassa on nähty vuosien varrella useita kansainvälisen huipputason lentopallotapahtumia – eri maaotteluita, EM-karsintaotteluita ja viime kaudella Mestarien liigaa.

Nyt kesäkuun 12. päivä Elenia-areenassa pelataan Kultaisen liigan otteluita, kun naisten ja miesten maajoukkueet kohtaavat Valko-Venäjän.

– Meillä on tarve saada Hämeenlinnaan uusia ihmisiä ja juttuja. Me voimme auttaa asiassa niin, että järjestämme kansainvälisiä tapahtumia. Viime vuonna järjestimme maaottelua, on ollut EM-karsintaa, Mestarien liigaa ja nyt Kultaista liigaa. Jotain siitäkin jää ravintoloille, kuljetusyrityksille ja hotelleille sukanvarteen, Kalliomäki pohtii.

Naislentopallo on vakiinnuttanut asemaansa Hämeenlinnan lajikartalla ylivertaisen ykkösen, miesten jääkiekon HPK:n takana.

– Mutta miksi siihen pitäisi olla tyytyväinen? Koko ajan pitäisi mennä eteenpäin. Mitä vaikeammat ajat tai mitä kovempi kilpailutilanne on, sitten minä vasta sytyn. Jos lähtee sillä linjalle, että vain ylläpitää systeemiä – kaverit kävelevät ohi, Kalliomäki paukuttaa.

Lajikateellisiin Kalliomäki ei lukeudu, vaikka heitäkin urheilupiireissä riittää. Kalliomäki arvioi päinvastoin niin, että HPK:n menestys palvelee koko seutukunnan urheilua – vaikka kokee olevansa mielipiteensä kanssa vähemmistössä.

– Mitä paremmin HPK pärjää, sitä mieluummin yritykset lähtevät rahoittamaan urheilua ja se on myös meidän etumme. Miesten jääkiekko on ylivertainen laji Suomessa ja HPK on pärjännyt helvetin hyvin – siksi se on asemansa ansainnut. Mitä paremmin HPK menestyy, sitä enemmän se valuu meidän laariin myös yleisömäärissä.

Kalliomäen teorian mukaan kyse on ikään kuin huumeesta yleisölle ja sponsoreille – suurissa voiton hetkissä halutaan olla mukana.

– Siitähän siinä on juuri kyse. Moni, joka ei ollut edes kiinnostunut jääkiekosta ennen tätä kevättä, olivat sitten turuilla ja toreilla HPK:n oranssi paita päällä. Ihmiset haluavat kuulua johonkin yhteisöön ja sen aikaansaamaan menestykseen.

Hämeenlinnassa on jääkiekossa ja lentopallossa uskallettu tehdä yllättäviä valmentajavalintoja, jotka ovat myöhemmin tuoneet menestystä. Myöhemmin mestarivalmentajiksi kasvaneisiin Jukka Jaloseen ja Antti Pennaseen ei vielä moni liigakartalla uskonut, kun HPK heidät palkkasi, mutta päätösten oikeellisuudesta ei enää tarvitse kinata.

Myös Lentopallokerho on hakenut rohkeasti kilpailuetua valmennukseensa toisesta ilmansuunnasta – Italiasta. Luca Chiappini ja Matteo Pentassuglia ovat jättäneet jo omaa kädenjälkeään suomalaiseen lentopalloon.

– Minua on aina huvittanut suomalaisessa urheilussa, erityisesti jääkiekossa, se, että kun kausi loppuu, pelaajat, valmentajat ja kiekkopomot vaihtelevat liigan sisällä seuroja. Mitä kehitystä siinä tapahtuu? V**** ei mitään, samat asiat jatkuvat taas maanantaina eri logo rinnassa, Kalliomäki ihmettelee.

Lentopallokerhon italialaisoppeihin nojaavia ratkaisuja ei lajiperheen sisälläkään ole tervehditty vain ilolla.

– Olen huomannut, että lentopallossa – jopa meidän seuran sisällä – ei ole lähdetty edes italialaisten koulutuksiin mukaan. En tiedä mistä se kertoo, Kalliomäki pohtii.

– Sen tiedän, että lentopallovalmentajat eivät Suomessa pysty yhteistyöhön. Italiassa systeemi on se, että valmentajat auttavat toisia valmentajia, että kehitytään. Italialaisten vaatimustaso, ajattelutapa ja opettaminen on erilaista. Yritetään auttaa niin, että kaveri voisi pärjätä paremmin. Kaikki perustuu tekniikkaan, tilastointiin, taktiikkaan ja lajinomaiseen fysiikkaan.

Lentopallokerho ei ole saanut puskettua juuri omia junioreitaan maailmalle, mutta se on onnistunut haalimaan riveihinsä lahjakkuuksia muualta satsaamalla valmennukseen ja olosuhteisiin.

– Hämeenlinnasta puhutaan, että se on Suomen suurin valaistu hautausmaa. Meidän piti miettiä mitä lisäarvoa voisimme tehdä, että miksi joku haluaa tänne tulla. Ajatuksemme oli, että jos puitteet täällä riittävät sille, että pelaajia lähtee ulkomaille, olemme vahvoilla. Ja niin on myös käynyt.

Naisurheilun haasteet ovat Kalliomäellä tiedossa. Vaikka yhteiskunnallisessa keskustelussa naisurheilun tasa-arvoisempi arvostus vaikuttaa lisääntyneen, sponsorieurojen kasvu on vielä kiven takana.

– Totuus on, että naisurheilua ei arvosteta yhtä paljon kuin miesurheilua joukkuelajeissa. Naisten urheilun taloudelliset haasteet ovat kaikkein kovimmat. Trendi on ollut laskeva, sponsorirahat menevät muualle, Kalliomäki sanoo.

Haasteet näkyivät Lentopallokerhon kirstussa pakkasen muodossa. Asiaan tosin vaikutti myös Mestarien liigan nielaisemat matkustus- ja logistiikkakulut.

– Luvut eivät vielä ole täysin tarkkoja, mutta on selvää, että meillä oli viime kausi hankala kausi taloudellisesti Mestareiden liigan ja loukkaantumisten vuoksi. Pitää vain miettiä asioita ensi kaudella eri tavalla. HäSa

Ville Kalliomäki

Syntynyt Rovaniemellä.

Toiminut lentopallon parissa vuodesta 1992.

Vuosina 1993–1995 rovaniemeläisen Woman Volleyn puheenjohtaja ja seuran markkinointiyhtiön toimitusjohtaja vuosina 1995–1998.

Vaikutti Lapin lentopallon aluejaostossa vuosina 1993–1996.

Hämeenlinnalaisen lentopallojoukkueen kanssa Kalliomäki on juhlinut 20 liigamitalia (10 kultaa, 5 hopeaa ja 5 pronssia). Suomen cupin kannua Kalliomäki on päässyt nostelemaan viisi kertaa.

Kalliomäki on lisäksi toiminut naisten maajoukkueen joukkueenjohtajana vuosina 1999–2003 ja Mestaruusliigan hallituksen varapuheenjohtajana vuosina 1999–2004 ja 2016.

Palkittiin joulukuussa 2018 Suomen Lentopalloliiton kultaisella ansiomerkillä.