Kiekko Urheilu

Liigan erotuomarijohtaja selkiyttäisi kohusääntöjä maalivahdin häirinnästä ja suitsisi maalivahtien kontaktinhakua

Jääkiekkomaaleja on tarkasteltu tällä kaudella videolta usein maalivahdin häirinnästä, maalivahtia suosien. Liigan erotuomarijohtaja Jyri Rönnin mielestä säännöt kaipaavat selvennystä.
Tehokkaasti maalivahdinaluettaan ja sen ympäristöä käyttävä HPK:n Emil Larmi oli Tapparaa vastaan kahdesti maalitilanteissa maalivahdin häirinnän kohteena. Kuvan tilanteesta Tomas Zaborsky ja Kristian Kuusela eivät saaneet kiekkoa Larmin taakse. Kuva: Pekka Rautiainen
Tehokkaasti maalivahdinaluettaan ja sen ympäristöä käyttävä HPK:n Emil Larmi oli Tapparaa vastaan kahdesti maalitilanteissa maalivahdin häirinnän kohteena. Kuvan tilanteesta Tomas Zaborsky ja Kristian Kuusela eivät saaneet kiekkoa Larmin taakse. Kuva: Pekka Rautiainen

– Jääkiekko on mennyt vähän tekniseksi tänä päivänä. Näitä hylkäyksiä hakemalla haetaan tekniikan avulla. Se on valittu tie suomalaisessa jääkiekossa, mutta siitä kärsitään myös itse niin kuin Espoossa (naisten MM-finaalissa), Tampereen Tapparan päävalmentaja Jukka Rautakorpi harmitteli maanantai-iltana lehdistötilaisuudessa joukkueensa hävittyä Liigan välieräsarjan.

Itse ratkaisevassa ottelussa HPK:ta vastaan Tapparalta hylättiin maali, kun Matti Järvinen oli osunut maskissa maalivahti Emil Larmiin. Jääkiekkoväellä oli vielä tuoreessa muistissa naisten MM-sensaation kariutuminen jatkoaikamaalin hylkäykseen maalivahdin häirintänä.

– Tämä järjestelmä on heidän (sääntöjen toimeenpanosta vastaavat tahot) mielestään hyvä, mutta siinä on ehdottomasti parannettavaa. Jokainen maali on vähän sellainen, ettei tiedä, onko se hyväksyttävä, Rautakorpi sanoi.

 

Tämän kauden lieveilmiö suomalaisen jääkiekon näyteikkunoissa on ollut maalien tarkastelu videolta maalivahdin häirinnän takia, joka on johtanut useimmiten maalin hylkäämiseen ja valmentajien purnaamiseen. Ilmiön taustalla Liigassa on videotuomaroinnin kehittäminen uuden tilannehuonejärjestelmän avulla sekä kaksi vuotta sitten luotu valmentajien haastomahdollisuus.

Esimerkiksi Liigan pudotuspeleissä HPK:n Larmi on joutunut tuomioiden mukaan jo kolmesti häirinnän kohteeksi. Rautakorven tavoin myös Turun Palloseura päävalmentaja Kalle Kaskisen johdolla tulistui puolivälierissä Oula Palveen osuttua minimaalisesti Larmiin maalivahdinalueen rajalla. Mainitut TPS:n ja Tapparan maalit hylättiin HPK:n Antti Pennasen turvauduttua haastokorttiin.

Pennasen mielestä tapausten keskittyminen HPK:ta vastaan on sattumaa.

– Ei tämä Emilin pelaamisesta ole kiinni. Hän yrittää torjua, ja kenttäpelaajat yrittävät olla osumatta Emiliin maalivahdin alueella, HPK-päävalmentaja sanoo.

Liigan erotuomarijohtajan Jyri Rönnin mukaan uuteen järjestelmään liittyy luonnollisesti kasvukipuja, mutta tulkintalinja on tehty mahdollisimman selväksi seuroille.

– Tilannehuone on muuttanut koko jutun, koska aiemmin ei ollut käytettävissä tekniikkaa, jolla maalivahdin häirinnät voi katsoa, kuten muissakin isoissa liigoissa. Murrosvaiheessa on aina vaikeuksia puolin ja toisin, mutta epäselvyyttä ei pitäisi enää olla, koska jokaisesta maalivahdin haastotilanteesta on tehty joukkueille kirjallinen selvitys sääntöpykälineen, Rönn kertoo.

– Hakemalla emme hae yhtään mitään, vaan tulkinnat tulevat IIHF:n sääntökirjasta. Sen tulkinnan kannalta tilannehuone on hyvä asia ja tuo linjaa ratkaisuihin.

 

Suomessa tehdyistä tuomioista voidaan vetää selvä johtopäätös: linja on olemassa ja se on ankara. Torjuntaa yrittävällä maalivahdilla on etu kiekottomaan kenttäpelaajaan.

Rönn muistuttaa, että maalivahtia suojaavat eri säännöt maalivahdinalueella ja sen ulkopuolella, mutta yhtä kaikki torjuntatyötä haittaava tahallinen kontakti on kielletty.

– Alueen ulkopuolella tahaton kontakti ei ole maalivahdin häirintää, jos pelaaja pyrkii pelaamaan kiekkoa ja väistämään maalivahtia. Tahallinen kontakti on aina häirintää. Se on perusperiaate, jonka jälkeen mennään alakohtiin.

Rönn painottaa, että Suomessa noudatetaan Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n sääntöjä, joiden toimeenpanossa on aina kyse tulkinnasta. Säännöissä ja käytännöissä olisi kuitenkin viilattavaa.

– Ainakin tarkistuksia pitää saada nopeammiksi, mutta ne nopeutuvat varmasti rutiinin myötä. Toinen kehitettävä asia on tiedottaminen. Kaikki nämä tilanteet tulevat jonkin ajan päästä Liigan sivuille. Toki ne säännöt voisivat olla selvempiä. Jotkut kohdat jättävät liikaa tulkinnanvaraa, Rönn toteaa.

– Esimerkiksi tätä Suomen finaalimaalia tuomari pystyi tulkitsemaan kahdella eri säännöllä, joita voisi selventää. Kirjoitusasut mahdollistivat tilanteen tulkitsemisen tahattomaksi ja tahalliseksi kontaktiksi.

MTV:n ja sveitsiläisen Le Matin -lehden mukaan jopa IIHF:n puheenjohtaja Rene Fasel olisi hyväksynyt Petra Niemisen tekemän jatkoaikamaalin.

– Kaikki on kiinni tulkinnasta. Monille, myös minulle, se oli maali, Fasel sanoi.

– He (videotuomarit) eivät katsoneet isoa kuvaa vaan tarkastelivat yksityiskohtaa. Siinä oli pieni kontakti Suomen pelaajan ja Yhdysvaltain maalivahdin välillä.

 

Rönnin mukaan maalivahdille ei ole luotu lisäoikeuksia, vaan teknologia mahdollistaa sääntöjen tarkemman noudattamisen. Seuraava askel erotuomarijohtajan mukaan voisi olla huomion kiinnittäminen siihen, miten maalivahdit hyväksikäyttävät järjestelmää.

– Nyt kaikki hyökkääjän harjoittama vilppi jää näkyviin, mutta kun maalivahtia suojataan säännöillä ja kaikki tallentuu videolle, maalivahtikaan ei saa hakea niitä kontakteja. Jos maalivahti hakee itse kontaktia, se ei ole maalivahdin häirintää. Sen valvonnassa meillä on tekemistä yleismaailmallisesti, Rönn alleviivaa.

Omalla urallaan kertaalleen MM-finaalissa esiintynyt ex-erotuomari myös rajaisi aluetta, jolla maalivahti on “rauhoitettu”.

– Omalla alueellaan maalivahdilla ei saa olla fyysisiä eikä visuaalisia esteitä vastustajalta, mutta mielestäni lajille olisi parasta, että sen ulkopuolella häntä ei suojattaisi säännöillä niin paljon.

Antti Pennanen keskittyy mieluummin omaan valmennustyöhönsä kuin arvioi kollegoidensa tapaan sääntöjä tai maalivahdin aseman toteutumista.

– Samanlainen asia tämä on kuin paitsio tai pitkä kiekko, eli näiden sääntöjen kanssa eletään. Minun pitää valmentajana vain sopeutua. Mielestäni on hyvä, että hyvät maalit voittavat, mutta se mikä on hyvä maali, on sääntöasia ja kuuluu niille, jotka laativat sääntöjä, Pennanen pohtii. HäSa