Kiekko Urheilu

Liigaseurojen yt-neuvotteluissa uusi kompastuskivi: Pelaajien lakisääteiset vakuutukset eivät olisi voimassa lomautusten aikana

"Tuntuisi täysin absurdilta ajatukselta, että lomautettuna pelaaja menettää palkkaansa, jonka lisäksi pelaaja joutuisi ottamaan vielä itselleen kalliin vakuutuksen valmistautuessaan töihin paluuseen", sanoo Suomen Jääkiekkoilijat ry:n toiminnanjohtaja Jarmo Saarela.
Liigakaukalot ovat hiljentyneet koronakriisin ajaksi – mutta kulisseissa ratkotaan merkittäviä asioita. Kuva: Tomi Vesaharju
Liigakaukalot ovat hiljentyneet koronakriisin ajaksi – mutta kulisseissa ratkotaan merkittäviä asioita. Kuva: Tomi Vesaharju

Liiga-seuroissa on alkanut koronaviruspandemian aikana ennennäkemätön yhteistoimintaneuvottelujen aalto. Yt-neuvottelut voivat koskea määräaikaisilla työsopimuksilla työskenteleviä liigaseurojen pelaajia ja valmentajiakin koronakriisin vuoksi Suomessa voimaan astuneen poikkeuslain myötä.

Liigaseuroista Sport, Jukurit ja SaiPa ovat ilmoittaneet julkisesti pelaajilleen viime torstaina, että he kuuluvat yhteistoimintaneuvottelujen piiriin. Hämeen Sanomien lähteiden mukaan lisäksi JYP ja Pelicans ovat käynnistäneet myös pelaajia koskevat yt-neuvottelut. KalPa ja Lukko ovat jo saaneet sovittua valmennuksen ja pelaajien palkanalennuksista.

Hämeen Sanomien saamien tietojen mukaan pelaajat joutuvat mahdollisten lomautusten myötä hankalaan tilanteeseen. Mikäli pelaajat lomautetaan, myös heitä koskevat vakuutuksetkin raukeavat – ja mikäli pelaaja loukkaantuu uraa vaarantavalla tavalla, pelaajan vakuutusturva olisi olematon.

Liigaseurojen ottama lakisääteinen vakuutus edellyttää, että harjoittelun tulisi olla valvottua, ohjattua tai harjoitusohjelman mukaista. Koska pelaaja on lomautettu, voidaan katsoa, että pelaajalla ei ole työvelvoitetta tai harjoitusohjelman mukainen harjoittelu ei toteudu.

Pelaajille otetut vakuutukset eivät siis olisi voimassa mahdollisen lomautuksen aikana, vaikka pelaaja joutuisikin harjoittelemaan työhön valmistautumisen vuoksi.

”Kun pelaaja on lomautettu, hän ei ole töissä”

Hämeen Sanomat tavoitti SJRY:n – eli pelaajayhdistyksen – toiminnanjohtaja Jarmo Saarelan, joka vahvistaa tiedot oikeiksi vakuutusongelman suhteen. Saarelan mukaan pelaajasopimuksen alla oleville joukkueurheilijoille otettu vakuutus on ollut vuodesta 1995 alkaen lakisääteinen, mikäli pelaajan palkkio ylittää 11 650 euroa vuodessa tai kaudessa.

Liigan vakuutusmeklarina toimii Aon Finland Oy.

– Sain tiistaina tiedon SM-liigan vakuutusmeklarilta, että työnantajan ottamat joukkueurheilijan lakisääteiset vakuutukset eivät olisi voimassa lomautusten aikana. Kun pelaaja on lomautettu, hän ei ole töissä eikä näin ollen myöskään vakuutettu, Saarela sanoo.

– Tuntuisi täysin absurdilta ajatukselta, että lomautettuna pelaaja menettää palkkaansa, jonka lisäksi pelaaja joutuisi ottamaan vielä itselleen kalliin vakuutuksen valmistautuessaan töihin paluuseen. Kokemusteni mukaan suomalaiset vakuutusyhtiöt eivät edes myönnä ainakaan jääkiekkoilijoille vakuutuksia, jotka kompensoisivat mahdollisen uran katkaisevan loukkaantumisen vuoksi menetettyjä ansioita. Meidän jäsenillämme on toki vapaa-ajan tapaturmavakuutus, mutta sen vakuutusturva kattaa vain vamman hoitokuluja tiettyyn määrään asti.

 


”Olen tuntenut tämän järjestelmän ongelmat 20 vuotta, mutta nämä asiat eivät ole riittävästi kiinnostaneet urheilutyönantajia tai päättäjiä.”


 

Saarela pitää Liigassa otettuja vakuutuksia pelaajille ylipäätään jo ”vaatimattomina”, mutta jos niidenkin turva katoaa, harjoittelu lomautuksen aikana sisältäisi todelle merkittäviä riskejä.

– Vakuutusturva on niissä mielestäni jo valmiiksi kehno, koska vakuutus on haluttu pitää riittävän halpana, Saarela toteaa.

Saarela toteaa, että Liigan kannattaisi ainakin yrittää neuvotella vakuutusehtojen laventamisesta vakuutusyhtiön kanssa myös lomautuksen ajaksi. Jos tämä ei ole mahdollista, pitäisi vakuutusturva kyetä hoitamaan vapaaehtoisilla vakuutuksilla myös lomautuksen ajaksi. Tämä on kuitenkin vain minun näkemykseni.

”Olisi korkea aika muuttaa lainsäädäntöä”

Saarela on puhunut julkisesti jo pitkään siitä, miten yhteiskunnan turvaverkot ovat ohuet urheilijoiden ja myös hänen edustamiensa jääkiekkoilijoiden osalta.

Saarelan mielestä puheenaiheen tarpeellisuus on vain korostunut koronakriisin asettaessa seuroja ja pelaajia täysin uudenlaisen tilanteen eteen, jossa liigakauden alkamisestakaan ajallaan ei voi vielä puhua täydellä varmuudella.

– Sanoisin, että jos mitään valoisaa puolta tästä seuraa, niin yleiseen tietoisuuteen on tullut se, miten suuria väliinputoajia urheilijat ovat ja millaisten porsaanreikien kohteena he ovat. Jos vaikkapa 30-vuotias urheilija sairastuu, eikä hän voi syystä tai toisesta tehdä työtä, tulee siis pysyvästi työkyvyttömäksi, hänellä on oikeus saada 300 päivää Kelan sairauspäivärahaa. Tämän jälkeen hänellä olisi mahdollisuus saada takuueläkettä n. 830 euroa kuukaudessa. Systeemi on urheilijoiden osalta tältä osin täysi fiasko, Saarela toteaa.

– Vanhuuseläkettä urheilijalle on kertynyt saadusta palkasta merkittävästi vähemmän kuin muille työntekijöille, pahimmassa tapauksessa ei mitään. Jos esimerkiksi valmentaja sairastuisi ja tulisi työkyvyttömäksi, hän saisi työkyvyttömyyseläkettä aiempien työansioiden ja ns. tulevan ajan eläkkeen perusteella siihen asti, kun hän tulee vanhuuseläkeikään (65-vuotiaana).

– Olen tuntenut tämän järjestelmän ongelmat 20 vuotta, mutta nämä asiat eivät ole riittävästi kiinnostaneet urheilutyönantajia tai päättäjiä. Nyt olisi korkea aika muuttaa lainsäädäntöä siten, että ammattiurheilijat siirrettäisiin erityislainsäädännön alaisuudesta yleisen järjestelmän piiriin, jolloin urheilijat olisivat tasavertaisessa asemassa muiden työntekijöiden kanssa. HäSa

Asiasanat

Päivän lehti

24.9.2020

Fingerpori

comic