Urheilu Hämeenlinna

Maailman kaunein urheilulaji – Emma Tast on rytmisen voimistelun merkittävä taustavaikuttaja

Lajipäällikkö Emma Tast luotsaa rytmistä voimistelua kohti olympiaunelmaa.

Hämeenlinnalainen Emma Tast lähti Suomen Voimisteluliiton palvelukseen vuonna 2012 rytmisen voimistelun lajipäälliköksi, kun edellinen tehtävän haltija siirtyi kansainvälisen liiton tehtäviin.

Tätä ennen Tast oli toiminut Hämeenlinnan Voimisteluseuran päävalmentajana kymmenisen vuotta. Oma urheilutausta oli myös rytmisessä voimistelussa sekä joukkuevoimistelussa.

– Tuntui, että olisi hienoa päästä kehittämään lajia eri näkökulmasta kuin valmentajana. Liiton toiminnassa olin ollut mukana jo aiemmin muun muassa luottamusryhmissä sekä tuomarikouluttajana ja valmentajana leireillä eli liiton toiminta oli tuttua, Tast muistelee.

– Toimenkuvani on monipuolinen ja se on työssä parasta eli kilpailuja, valmennusta ja koulutusta. Olen myös kansainvälisen tason tuomari ja käyn maajoukkueurheilijoiden harjoituksissa katsomassa ja auttamassa tuomarisilmällä. Itselleni tärkeää on myös olla mukana liiton valmennusleireillä.

 

Toimisto on Helsingissä, mutta Tast tekee osittain töitään etänä Hämeenlinnasta sekä siellä, missä kulloinkin tapahtuu. Lajipäällikölle kuuluu myös hallinnollisia tehtäviä kuten toiminnansuunnittelu yhdessä lajiasiantuntijaryhmän kanssa, budjetin teko sekä toteutuksen seuranta ja valvonta.

– Työ rytmittyy paljolti kansainvälisen ja kansallisen kilpailukalenterin mukaan. Kevät ja syksy ovat aina kiireistä, hiljaisempaa on joulu- ja tammikuussa. Työajat ovat aika vaihtelevia ja aina ei työtunteja lasketa kuten esimerkiksi SM-kisajärjestelyissä tai ulkomaanmatkoilla. Toisaalta työssä on myös tiettyä vapautta, Tast kuvailee.

Voimisteluliiton virallisia kilpailulajeja on yhdeksän eli rytmisen voimistelun lisäksi akrobatiavoimistelu, joukkuevoimistelu, kilpa-aerobic, miesten ja naisten telinevoimistelut, tanssillinen voimistelu, TeamGym ja trampoliinivoimistelu.

Näistä molemmat telinevoimistelut sekä trampoliini- ja rytminen voimistelu ovat olympialajeja.

– Harrastajamäärät ovat kasvussa kaikissa voimistelulajeissa. Voimisteluliitto on Suomen suurimpia lajiliittoja ja edelleen suurin tyttöjen ja naisten liikuttaja. Myös huippu-urheilussa on tullut hyviä tuloksia ja Tokion olympiapaikka on realistinen rytmisessä voimistelussa sekä yksilöissä että joukkueena ja samoin miesten ja naisten telinevoimistelussa, Tast arvioi.

 

Joukkuekisassa rytmisen voimistelun edellinen olympiapaikka Rioon jäi niukasti saavuttamatta. Olympialaisiin pääsee 14 joukkuetta ja kolme paikkaa jaettiin jo vuoden 2018 MM-kisoissa. Seuraavat viisi on tarjolla Bakun MM-kisoissa tämän vuoden syyskuussa.

Hämeenlinnan Voimisteluseurasta seitsemän urheilijan maajoukkueessa on Amanda Virkkunen.

– Amanda on aloittanut valmennuksessani viisivuotiaana. Suomella on nuori joukkue, joka pärjännyt tänäkin vuonna maailmancupeissa hienosti. Ennen syksyn MM-kisoja on vielä muutama tärkeä maailmancup-kilpailu, Tast kertoo.

– Olisi tärkeää, että valmentajan ammatin arvostus yhteiskunnallisesti nousisi. Valmentajia, jotka haluavat tehdä valmennusta ammatikseen, ei ole liikaa ja se on haaste.

 

Rytmistä voimistelua on sanottu maailman kauneimmaksi urheilulajiksi ja lajin syntymaassa Venäjällä se tunnetaan nimellä taidevoimistelu. Välineinä ovat pallo, vanne, keilat, nauha ja naru.

– Rytmisen voimistelun harrastajamäärät ovat kasvaneet ja uusia seuroja on tullut lajiin. Kansainvälisesti Suomi on nykyisin rytmisessä huippumaiden kanssa kilpaileva maa, ei vain maa, joka haastaa huippumaita. Tämä vuosi on todella tärkeä, koska kaikkien lajien olympiakarsinnat ovat käynnissä, Tast korostaa.

– Se, missä joudutaan antamaan tasoitusta huippumaille, on olosuhteet eli meillä ei ole pääkaupunkiseudulla harjoituspaikkaa, jossa olisi pysyvästi virallinen harjoitusalusta joustokanveesi. Olimme juuri Azerbaidzhanissa EM-kisoissa, jossa hallilla oli 12 virallista harjoitusalustaa vierekkäin.

Parannusta on lähivuosina luvassa, sillä Helsinkiin on valmistumassa vuonna 2021 Urhea-kampus, jonne tulee myös rytmiseen voimisteluun ja naisten sekä miesten telinevoimisteluun pysyvät harjoitustilat sekä urheilijoille suunnattu opiskelija-asuntola.

– Tämä on tosi hieno ja tärkeä edistysaskel lajille ajatellen tulevaisuutta, Tast iloitsee. HäSa

Emma Tast

Syntynyt 1975 Turussa.

Hämeenlinnaan vuonna 2001.

Suomen Voimisteluliiton lajipäällikkö (rytminen voimistelu).

Kansainvälinen tuomari.

Aiemmin kymmenen vuotta Hämeenlinnan Voimisteluseuran päävalmentajana.