Urheilu

Miesten lentopallossa tunnustellaan Baltian liigaa, mutta suomalaisille naisjoukkueille se ei ole ajankohtaista

Miesten Mestaruusliiga jatkuu mahdollisen Baltian liigan rinnalla, selventää Lentopalloliiton toiminnanjohtaja Seppo Siika-aho.
Nykyisenkaltainen kansainvälinen otteluohjelma saa riittää vielä lentopallonaisille. Emmi Riikilä oli iskemässä Hämeenlinnaa jatkoon CEV Cupissa joulukuussa Selmy Brnota vastaan. Kuva: Riku Hasari
Nykyisenkaltainen kansainvälinen otteluohjelma saa riittää vielä lentopallonaisille. Emmi Riikilä oli iskemässä Hämeenlinnaa jatkoon CEV Cupissa joulukuussa Selmy Brnota vastaan. Kuva: Riku Hasari

Lentopalloliitto tiedotti sunnuntaina, että liitto ja miesten Mestaruusliigan seurat selvittävät mahdollisuutta pelata uutta Baltian liigaa virolaisten ja latvialaisten joukkueiden kanssa.

Miesten Mestaruusliigan seurat päättivät asiasta Tampereella Suomen cupin finaalien yhteydessä järjestetyssä kokouksessa. Läsnä olivat lisäksi Viron liiton puheenjohtaja Hanno Pevkur ja pääsihteeri Helen Veermäe.

Lentopalloliiton toiminnanjohtaja Seppo Siika-aho täsmensi maanantaina Hämeen Sanomille, että esimerkiksi Ylen uutisoinnista poiketen miesten Mestaruusliigaa ei olla korvaamassa, vaan kyseessä olisi lomittautuva kilpailu.

 

Virolaisten aloite

Mestaruusliigaa on suunnitelmien mukaan tarkoitus jatkaa kymmenen joukkueen kaksinkertaisena sarjana, jonka jälkeen pelataan pudotuspelit. Nykyään sarja on nelinkertainen.

Liigaan olisi tämänhetkisen ehdotuksen mukaan tulossa myös yhteensä kahdeksan virolaista ja latvialaista seuraa, joiden kanssa pelattavat ottelut muodostavat Mestaruusliigan rungon päälle Baltian liigan omine finaaliturnauksineen.

– Mukana olisi 16–18 joukkuetta, ja kun pelataan kaksinkertainen sarja, kierroksia tulee jo yli 30. Kaikissa näissä maissa pelataan omien maiden mestaruuksista. Kun Baltian liigan finaalit on pelattu, pelataan normaalit SM-pudotuspelit. Tämä on lähtökohta, mutta kyseessä on nimenomaan suunnitelma, Siika-aho kertoi.

– Nyt tätä pitää lähteä pohtimaan kaikkien seurojen ja sidosryhmien kanssa. Kokouksessa oli yksimielisyys, että selvitys kannattaa tehdä.

Naisia visiot eivät koske. Siika-ahon mukaan aktiivista keskustelua yhteisestä sarjasta virolaisten ja latvialaisten kanssa on käyty säännöllisesti viime vuodet nimenomaan miesten puolella.

– Aloite tuli Virosta, että lähtisimmekö miettimään tätä miesten seurojen kanssa. Tässä on tarpeeksi iso työmaa jo näin. Joskus tulevaisuudessa naisetkin voisivat pelata samanlaista liigaa, mutta nyt se ei ole ajankohtaista, Siika-aho alleviivasi.

 

Hämeenlinnassa kokemusta Baltian liigasta

Naisten puolella suomalaisjoukkueet olivat mukana turnausmuotoisessa Baltian liigassa vuosituhannen alussa. Joukkueita oli Suomen, Viron ja Latvian lisäksi myös Liettuasta. Hämeenlinnan Tarmo Volley oli mukana syksyllä 2001, jolloin se hävisi loppuottelussa latvialaiselle Speks-R Rigalle.

Tämä kokeilu kaatui yhteistyökumppanien puutteeseen. Suomen liittokaan ei tukenut hanketta, muistelee silloisen Tarmon, nykyisen Hämeenlinnan Lentopallokerhon manageri Ville Kalliomäki.

– Se koettiin liian raskaaksi ja kalliiksi, kun emme saaneet ulkopuolista rahaa. Liitossa pelättiin, ettemme osallistu europeleihin, jos pelaamme Baltian liigaa. Sillä meitä uhkailtiinkin, että ne olisivat vaihtoehtoja. Se on näköjään muuttunut, Kalliomäki sanoi.

Sittemmin vuosina 2011–13 virolainen Viljandi Metall pelasi naisten Mestaruusliigaa kaksi kautta ja Viimsi Spa yhden kauden.

Baltian liigaa pelataan nykyään naisissa yhdeksän joukkueen sarjana. Mukana on kolme joukkuetta sekä Virosta, Latviasta että Liettuasta.

 

Kerhoa kysytty Venäjälle

Kalliomäen mukaan puhetta kansainvälisistä sarjoista on kuitenkin ollut tämän tästä. Uutta sarjayhteistyötä virolaisten kanssa hänkään ei pidä ajankohtaisena.

– Nykyään naisten Mestaruusliiga on Suomessa riittävän kovatasoinen, joten en tiedä, tarvitsemmeko siihen ulkomaalaisia seuroja. Kansainvälistyminen on toki aina hyvä, jos siitä saa taloudellista lisäarvoa, Kalliomäki pohti.

– Suurimmat hyötyjät ovat miehissäkin varmasti Viro ja Latvia. En tiedä, saako Suomen liiga siitä muuta kuin kansainvälisiä pelejä.

Kansainvälisiä sarjoja on suunniteltu CEV:nkin turnausten rinnalle. Euroopan (käytännössä Turkin ja Italian) isot seurat ovat haikailleet samanlaisen sarjan perään kuin koripallossa seurojen omistama miesten Euroliiga.

Hämeenlinnakin päätyi viime kaudella Mestarien liigassa pelatessaan mukaan keskusteluihin ulkomaisista sarjoista.

– En sano, kenen kanssa puhuimme asiasta, mutta meiltä kysyttiin halukkuutta lähteä Venäjän Superliigaan. Meitä on pyydetty mukaan myös siihen euroliigakonklaaviin, jossa on mukana jo useampi huippuseura. Siinä puhutaan kuitenkin seuroista, jotka ovat Mestarien liigassa jatkuvasti, Kalliomäki paljasti.

– Sellaisiin meidän resurssimme eivät riitä. Budjetissamme on niin sanotusti pilkkuvirhe, kun pitäisi olla 3,0 eikä 0,3 miljoonaa euroa.

 

Europelit työllä tappiottomiksi

Talous on iso tekijä Baltian liigan suunnitelmissa. Miesten cup-finalisti Savo Volleyn päävalmentaja Jukka Tuovinen huomautti sunnuntaina STT:lle monen liigaseuran olevan jo nyt vaikeuksissa.

– Lisäkuluja tulee varmasti pitkien matkojen lisääntyessä. Seuran koosta riippuen puhumme 5–10 prosentin kasvusta kulurakenteessa. Ilmaista rahaa ei seuratoiminnassa ole, mutta kokoluokka on ihan kohtuullinen, Siika-aho toppuutteli.

Kalliomäen mukaan europelien kustannukset ovat CEV Cupiakin pelatessa tuntuvia, mutta lopulta Lentopallokerho on päässyt yleensä plussalle.

– Olemme saaneet opetus- ja kulttuuriministeriön tukea Lentopalloliitolta. Muiden puolesta en voi sanoa, mutta me olemme saaneet nämä kovalla työllä tappiottomiksi. Viime vuonna Mestarien liigan lohkovaihetta emme saaneet, koska siinä tulee paljon ylimääräisiä kuluja, Kalliomäki kertoi.

Palkintorahoille Kerhon rahkeet eivät ole riittäneet. Niitä saisi esimerkiksi CEV Cupin puolivälieräpaikasta 15 000 euroa. Hämeenlinna pelaa juuri keskiviikkona alkavassa otteluparissa tuosta saavutuksesta Schweriner SC:tä vastaan. HäSa

Päivän lehti

23.2.2020