Urheilu Iitti

Minivalkoinen mies Hämeenlinnasta – Timo Uotila ajoi mestariksi perheen perintökalleudella

Timo Uotila liittyi Kymiringillä mestareiden ketjuun perintökalleudella, jolla on takanaan 40-vuotinen historia.
Timo Uotila ajoi isänsä entisellä kilpurilla Mini 1000 -sarjan mestariksi. Kuva: Jari Kohonen
Timo Uotila ajoi isänsä entisellä kilpurilla Mini 1000 -sarjan mestariksi. Kuva: Jari Kohonen

Vuonna 1977 Mini-harrastajat saivat idean. Tuhatkuutioisille Mineille alettiin laatia tekniikkasääntöjä ratakilpailuja varten. Tuumasta toimeen oli lyhyt matka ja niinpä jo kesällä 1978 käytiin ensimmäiset Mini 1000 -ratakapinat.

Nyt, 42 vuotta myöhemmin Kanta-Hämeeseen saatiin maakunnan kymmenes sarjamestaruus. Timo Uotila vei voiton ajamalla kahdeksassa osakilpailussa kuusi kertaa ruutulipulle ykkösenä. Uotila sinetöi mestaruutensa jo lauantaina sarjakauden viimeistä edellisessä startissa Iitin Kymiringillä.

– Niin joku jo oli laskenut. Itse en ole vielä ehtinyt asiaan paneutua, Uotila totesi kauden viidennen voittonsa jälkeen.

Hieman myöhemmin yhteenlaskut oli tehty, eikä asiasta enää ollut epäilystäkään. Silti Uotila päätti jäädä odottamaan sunnuntain kilpailua.

– Vaikka mestaruus on jo ratkennut, halusin ajaa kauden loppuun saakka, Uotila hymyili.

Sunnuntain kilpailu täydensi sekä kauden että kisaviikonlopun vastikään avatulla Kymiringin radalla. Voitto heltisi 21 sekunnin erolla kilpakumppaneihin.

– Tämä oli minulle viides kilpailukausi tässä luokassa. Tulin aikanaan lajiin moottoripyörien puolelta ja vasta oikeastaan opettelen näitä autohommia. Nyt alkaa sujua, Uotila virnistää.

Joutvuon Kimmolle kuuluu iso kiitos. Hän on tässä minua paljon jeesannut, Uotila kiittää.

 

Timo Uotila. KUVA: Jari Kohonen

 

Kasvoi mestariksi

Kaudella 2016 Uotila oli jo lähellä mitalisijoja oltuaan pisteissä neljäs.

– Mestaruus oli tämän vuoden tavoitekin. Tässä välissä oli muutama kausi, etten päässyt ajamaan kaikkia kisoja. Nyt oli täysi kausi ja päästiin myös tavoitteeseen. Kiva kuitenkin, että jännitystä riitti tänne viimeiseen osakilpailuun saakka.

Vuonna 1959 markkinoille tullut Mini oli aikakaudellaan mullistava automalli. Kilpailuissa sillä menestyttiin isompia vastaan hyvän ajettavuuden ansiosta. Moottori edessä, etuveto ja pyörät kulmissa – mullistava brittikeksintö muutti myöhemmin koko autoteollisuuden suunnan.

– Se on tosiaan hauska ajettava. Miniä ei tarvitse paljon säätääkään, kun sen kerran saa kohdalleen. Vähän tietysti eri radoille saatetaan muuttaa pyöränkulmia ja jousitusta, Uotila kertoo.

 

Isältä pojalle

Mestarin ajokilla on pitkät perinteet. Autoa voisi kutsua jopa perintökalleudeksi.

– Autohan on alun perin isän. Isä aloitti kaudella 1980 tällä autolla ja ajoi vielä -94 yhden kisan. Siitä lähtien se on seissyt meillä tallissa.

– Sitten otin sen esiin ja teimme autoon tarvittavia päivityksiä, lähinnä jarruihin ja vähän turvakaariin. Muuten se on edelleen sama auto, jopa samoilla maaleilla, Uotila naurahtaa sivellen ajan patinoimaa punavalkoista maalipintaa. HäSa

 

 

Kantahämäläiset Mini 1000 -mestarit

1980 Seppo Levänen

1981 Kalle Sarlin

1982 Seppo Levänen

1983 Kalle Sarlin

1984 Seppo Levänen

1998 Sami Liljedahl

2001 Kimmo Joutvuo

2003 Kimmo Joutvuo

2009 Sami Inkiläinen

2020 Timo Uotila

Asiasanat

Päivän lehti

30.9.2020

Fingerpori

comic