Kiekko Urheilu Hämeenlinna

Naisjääkiekolla on edessään paljon töitä – "Vanhat miehet päättävät edelleen nuorten naisten asioista"

Jyrki Rantanen vetäytyy HPK-kiekkonaisten toiminnasta markkinointipäällikön tehtävistä tausta-avustajaksi. Kerätty kokemus on osoittanut hänelle, että naisjääkiekon kehitys on yhä lapsenkengissä.
HPK-kiekkonaisten markkinointipäällikön tehtävät jättävä Jyrki Rantanen on ollut urheilun parissa monessa mukana. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen
HPK-kiekkonaisten markkinointipäällikön tehtävät jättävä Jyrki Rantanen on ollut urheilun parissa monessa mukana. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Myös Suomen voimalajiliiton puheenjohtajana tunnettu Jyrki Rantanen otti yhteyttä alkuvuodesta 2018 HPK:n naisten jääkiekkojoukkueeseen luettuaan uutisia HPK:n naisten jääkiekon ja lentopallon välille syntyneen pesäeron uutisoinnin jälkimainingeissa.

Muutamien tapaamisten pohjalta todettiin yhteistyöhalukkuutta, jonka jälkeen Rantanen lähti sponsori- että provisioluonteisesti mukaan auttamaan toiminnan kehittämisessä kahden vuoden sopimuksella.

Kaikki lähti liikkeelle aika lailla aakkosten alusta. Työ aloitettiin näkyvyyden lisäämiseksi, jossa seura alkoi panostaa verkkosivuihinsa ja sosiaalisen median näkyvyyteen. Ottelutapahtumia pyrittiin kehittämään mm. taitoluisteluesityksin ja cheerleadereiden voimin.

Lisäksi Rantanen junaili HPK-kiekkonaisten pääsemisen kansainvälisen liiton pilottijoukkueeksi sekä yhteistyön Enontekiön kunnan kanssa.

– Koin, että olemme saaneet heitettyä haastetta muillekin, että he ovat panostaneet kotisivuihinsa ja sometoiminta on kaikin puolin aktivoitunut kautta linjan Naisten Liigassa, Rantanen toteaa.

– Otin haasteena sen, kun luin erään lentopallovaikuttajan toteavan mediassa, että naisten jääkiekkoon ei pysty saamaan sponsoreita.

Pelaajamaksut pienenivät

Rantasen mukaan yhteistyökumppaneita ja varainhankintaa saatiin rakennettua.

Pelaajien osalta se näkyi konkreettisesti niin, että ensimmäisellä kaudella pelaajien kausimaksut olivat noin 20 prosenttia pienemmät ja toisella kaudella ne olivat jo puolittuneet siitä mitä ne olivat ennen Rantasen mukaantuloa. Se taso on saatu varmistettua myös ensi kaudelle.

– Vaikka RoKi tulisi liigaan ja korona kurittaisi, niin naisten kausimaksut ovat jo inhimillisemmällä tasolla, Rantanen sanoo.

Rantasen toiveissa olisi ollut projektin alussa se, että naisjääkiekko olisi vienyt toiminnan omaksi yksikökseen eikä osaksi HPK-juniorijääkiekkoa. Lopulta Rantanen taipui ajamaan liittymistä osaksi juniorijääkiekkoyhdistystä. Sitä vastustettiin, sillä monen mielipide kokouksessa oli että kulut jäävät juniorijääkiekon kontolle.

– Naisjääkiekosta saatiin omavarainen ja vastasimme omista kuluistamme, Rantanen kertoo.

Rantanen näkee, että naisjääkiekossa seurat voisivat toimia yhtiömuotoisina. Siihen ei kuitenkaan oltu vielä valmiita HPK-kiekkonaisten johdossa.

Rantasen ajatuksen koettiin olevan liian paljon ja liian nopeasti.

– Ajatuksenani oli tehdä ensimmäinen yhtiömuotoinen naisten joukkue Suomeen. Kun toimintaa siirrettäisiin arvonlisäverotuksen alle, voisi kuluista vähentää majoituksia ja bussikuljetuksia, jolloin puhuttaisiin äkkiä jopa 15 000 euron säästöistä viivan alle, Rantanen miettii.

– Pääsyliputkin pitäisi laittaa arvonlisäverotukseen, mutta ne eivät Naisten liigassa vielä niin isoa osaa näyttele. Sen merkitys ei olisi niin suuri suhteessa hyötyihin. Pientä pääomatuloa jos saisi siirrettyä pelaajille, se olisi iso askel ammattimaisuuteen naiskiekossa.

Aika ei enää riitä

Nyt Rantanen vetäytyy markkinointipäällikön tehtävistä tausta-avustajaksi, koska hänen oma yritystoimintansa ja Voimalajiliiton tehtävät vievät häneltä liikaa aikaa. HPK-kiekkonaisten managerin Jorma Hassisen kanssa hän koki yhteistyön sujuneen hyvin.

Rantanen siirsi jo loppuvuodesta sopimansa palkkion takaisin HPK-kiekkonaisten toimintaan.

– Jatkan edelleen joukkueen ja arvostamani Hassisen apuna aikatauluni sallimissa rajoissa, mutta en ole aiemmin vastaavalla tavalla sitoutettu toimintaan, Rantanen kertoo.

Naisjääkiekko saa edelleen katsojahuomiolla mitattuna vain murusia siitä huomiosta kuin miesten jääkiekko. Vaikka HPK-kiekkonaisten katsojakeskiarvo nousi Rantasen aikana 40 katsojasta yli sataan, puhutaan vielä marginaaleista.

– Suhdanne on oikea, mutta vauhti on aivan liian hiljainen.

Tuuletuksen paikka

Rantanen toivoo, että naisjääkiekko kokisi valtavan muutoksen, mutta on skeptinen siitä, että tuleeko aitoa muutosta elleivät päättäjät Jääkiekkoliitossa vaihdu.

– En tarkoita nyt ajan tasalla olevaa Hassista, mutta tilanne liitossa ja seuroissa on, että vanhat miehet ovat päättämässä nuorten naisten asioista. Käytännössä he ovat 40-60 -luvulla syntyneitä miehiä, joilla saattaa olla naisen asemasta vanhakantainen arvio. Nyt tarvittaisiin lisää naisia ja sukupolvenvaihdosta, Rantanen sanoo.

– Nyt käytännössä naiset saavat sen mitä miehet raaskivat antaa. HPK on tältä osin toiminut hyvin ja tukenut meitä, vaikka he ovat yksi harvoista.

Rantasen mielestä Jääkiekkoliiton korulauseista huolimatta naisten kiekon eteen tehdyt panostukset ovat puuhastelun asteella. Esimerkiksi MM-kotikisoista tullut nostekin sössittiin Rantasen mielestä täysin ja hype jäi hyödyntämättä.

– Investointeja ei oikein tehdä. Johtoryhmää ja päällikköä on, mutta ainoat, jotka saavat jotain näkymään ovat sosiaalisen median työharjoittelijat. Liiton suunnasta näkyvät investoinnit ovat käytännössä yksittäiset mainosjulisteet, Rantanen avaa.

Yksi kuvaava esimerkki Rantasen mielestä on, että Naisten Liigalla ei ole edes omia verkkosivuja.

– Paljonko liitto on yrittänyt esimerkiksi saada yhteisiä yhteistyökumppaneita. Se ei vakuuta, koska näkyvää ei ole tullut, Rantanen laukoo.

– Jos saataisiin aikaan edes kunnolliset verkkosivut, jatkuva tiedotus ja rummutus sekä Naisten Liigan mainostus. Nyt tilanne on, että liitto saa aikaan muutaman uutisen Leijonat.fi -verkkosivulle ja somekanavissa on vähemmän seuraajia kuin osalla seuroista. Mahdottomia ei tarvitsisi tehdä, isoin asia on, että on halu oikeasti tehdä jotain.

Rantasen mielestä hyvä esimerkki on vuonna 2018 järjestetyn Karjala-turnauksen yhteydessä järjestetty Suomi-kiekkopäivä Hartwall-areenassa.

– Kun oli lajin parissa aloittanut, pisti silmään, että vaikka oli kaikenlaista jääkiekkotapahtumaa esillä, naisista esiteltiin vain tulevia MM-kisoja ja yksi palkinnonsaaja oli nainen. Kyllä se ihmetytti, ettei ohjelmanumerojen osalta naiset olleet edustettuina.

Rantasen mielestä on kilpailua vääristävää, että Jääkiekkoliitolla on ”oma joukkue” sarjassa eli Kuortane. Sama tilanne ei hänen mielestään tulisi kuuloonkaan miesten Liigassa.

– Vaikka se on mukamas nousutie maajoukkueeseen, se on kieltämättä aika monen kentällä olevan näkemys, että se on puolueellista että Jääkiekkoliitto kustantaa yhden joukkueen toimintaa, Rantanen hämmästelee.

Otteluita myös Pohjantähti-areenaan

Naisten jääkiekon arvostus näkyy Rantasen mielestä myös siinä millaisia jäävuoroja naiset saavat. Yksi esimerkki oli, kun viime keväänä Naisten liigafinaali joutui väistymään miesten A-nuorten puolivälieräottelun tieltä.

– Se kertoi nykyisestä hierarkiasta kaiken oleellisen.

Rantanen näkee yhdeksi kehitysehdotukseksi, että tulevaisuudessa esimerkiksi Naisten Liigan avausviikonloppuun voitaisiin panostaa eri tavalla ja HPK-kiekkonaisten pelejä voitaisiin pelata esimerkiksi Metritiski-areenan sijaan Pohjantähti-areenassa.

– Hämeenlinnassa on nyt led-mainostaulujen myötä mahdollisuus säätää mainoksia pelikohtaisesti. Tietysti pitkässä juoksussa ei olisi järkevää pelata siellä, jos katsojia olisi vain päälle sata yli 5000 ihmisen hallissa.

Koronaviruspandemian vuoksi myös naisten jääkiekon MM-kisat jäivät pelaamatta.

– Kenties MM-mitalibonuksiin menevillä rahoilla voisi tukea seuroja, Rantanen miettii.

Millaiseksi Rantanen sitten näkee HPK-kiekkonaisten tulevaisuuden?

– HPK-kiekkonaiset nousevat tulevilla kausilla jälleen mitalipeleihin ja jonain päivänä se yksinäinen mestaruusviiri saa myös seuraa Metritiskillä. Joukkueella on hyvät taustajoukot, mutta lisää tekijöitä tarvitaan, Rantanen päättää. HäSa

Jyrki Rantasen malli:

Oy Naisliigajoukkue Ab

* Kausimaksu olisi yhtä kuin tulososakkeen ostaminen yhtiöltä hintaan 1000 euroa ja tulososakkeita olisi pelaajillle ja toimihenkilöille kauttaaltaan vaikkapa 30 kappaletta. Se sitouttaisi osallistujia toimintaan.

* Osakassopimuksella sitoudutaan sillä ehdolla, että kauden jälkeen yhtiö ostaa ne takaisin – jos on tullut tappiota osakkeet ostettaisiin alihintaan (esimerkiksi 500 euroa) ja jos on tullut voittoa ylihintaan (esimerkiksi 1500 euroa).

* Malli mahdollistaisi teoriassa mahdollisuuden saada pääomatuottoa kaudesta, joka olisi ennennäkemätöntä. Vastapainoisesti tappiolla myyty osake käy pääomatulojen vähennykseen.

* Pelaajien osuus on niin pieni omistus, että se luetaan sijoitustoiminnaksi, ei yrittäjyydeksi.

Päivän lehti

6.4.2020