Kiekko Urheilu Hämeenlinna

Naisleijonien hopeamenestys on pitkän työn tulos

Kolme MM-pronssia Naisleijonien riveissä urallaan saavuttanut Maija Hassinen-Sullanmaa arvioi Suomen naisten historiallisen MM-menestyksen olevan pitkäjänteisen työn ja kehityksen tulosta.
Maija Hassinen-Sullanmaa torjui urallaan Suomen maalilla moneen otteeseen. Kuva: JS = Juhani Salo
Maija Hassinen-Sullanmaa torjui urallaan Suomen maalilla moneen otteeseen. Kuva: JS = Juhani Salo

HPK-kiekkonaisten valmennustiimiin lukeutuvalla Maija Hassinen-Sullanmaalla on pitkä kokemus Naisleijonien riveistä. Hänellä on kolme MM-pronssimitalia vuosilta 2008, 2009 ja 2011.

Kun Naisleijonat onnistuivat voittamaan MM-välieränsä historiallisesti ensimmäistä kertaa Kanadaa vastaan ja saavuttamaan lopulta MM-hopeaa, Hassinen-Sullanmaan mielessä pyöri monenlaiset ajatukset.

Jo MM-finaaleihin yltäminen vertautuu naisten maajoukkuekiekon mittakaavassa samanlaiseen lasikattoon kuin Suomen miesten jalkapallomaajoukkue selviytyisi arvokisoihin – niin pitkään sitä oli odotettu ja välierävoittoa pohjoisamerikkalaisia vastaan oli välillä pidetty ylitsepääsemättömänä esteenä.

– Aika upea pommi se oli. Noora Rätykin sanoi, että 15 vuotta hän on yrittänyt sitä temppua. Nyt he vihdoin onnistuivat ja menestyksen todellakin suo kyseiselle joukkueelle, Hassinen-Sullanmaa sanoo.

Vaikka Kanada oli ehdoton ennakkosuosikki välierään, Hassinen-Sullanmaa näkee, että kotikisoissa saavutettua menestystä on lähennytty vuosi vuodelta.

– Silloin tällöin Kanadaa ja USA:ta vastaan on voitettu yksittäisiä pelejä, mutta voittoja on aina vaikeampi ottaa oikeassa paikassa. Vähän se vaatii sitäkin, että vastustaja ei onnistu ihan niin hyvin.

 

Naisjääkiekon ammattimaistuminen otti valtavan loikan eteenpäin, kun opetus- ja kulttuuriministeriö tuki naisjääkiekkoilijoita henkilökohtaisin apurahoin yhteensä 250 000 eurolla. Kaikki olympiapronssimitalin Pyeongchangissa saavuttaneen olympiajoukkueen 22 jäsentä saivat 10 000 euron apurahan. Esityksen apurahoille teki Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö.

Siinä mielessä Naisleijonien onnistuminen tuli myös hyvään paikkaan – tuilla saatiin aikaan myös huipputulosta.

– Kyllä varmaan menestys tuli oikeaan aikaan ja nyt on jonkinlaista pientä buumia päällä. Jo olympialaisista tuli näkyvyyttä. Monet asiat ovat menneet eteenpäin ja pelaajat ovat voineet enemmän ja enemmän keskittyä urheiluun ammattimaisesti, Hassinen-Sullanmaa summaa.

 

Lue myös: Hopea tuo Naisleijonille 5  000 euroa bonusta – Ero maailman kärkeen on kaventunut kaukalossa ja arjessa

 

Naisten Liigassa ammattilaisuus on vielä kaukainen haave. Suurin osa pelaajista maksaa yhä pelaamisestaan eikä tilanne ole muuttumassa ihan heti lähitulevaisuudessa.

– Sellaista loikkaa tarvittaisiin, että päästäisiin edes sille tasolle, että pelaamisesta ei tarvitsisi Naisten liigassa maksaa. Pelaajat joutuvat usein maksamaan 1000-2000 euroa kaudesta, joten paljon on vielä tekemistä. HPK-kiekkonaisissa on menty tässä eteenpäin, että summa on pienentynyt, mutta edelleen pitää pelaajien maksaa, Hassinen-Sullanmaa sanoo.

– On melko vaikeaa käydä töissä ja harjoitella kaksi kertaa päivässä.

Jotta tilanne muuttuisi tarvitaan katsojia halliin, sponsoreita avokätisemmin mukaan ja kenties liigaseurojenkin tukea.

– Olisi hienoa, jos liigaseurat olisivat mukana kuten Ruotsissa, että samassa organisaatiossa pyöritetään miesten ja naisten organisaatiota. On huomioitavaa, että Ruotsissa naisten finaaleita seurasi paikan päällä yli 4000 henkeä. En kuitenkaan näe, että ihan heti päästäisiin siihen tilanteeseen että miesten liigaseurat syttyisivät.

 

Naisjääkiekon ympärillä usein toivotaan lisää katsojia, mutta asiaa toivovat vetoajatkaan usein eivät itsekään löydä tietään Naisten liigan otteluiden lehtereille. Yleisömäärät liikkuvat edelleen kymmenissä.

Vain Kärpät ylsi Naisten liigassa yli sadan katsojakeskiarvoon. Aika näyttää muuttaako historiallinen MM-menestys tilannetta.

– Totta kai toivon, että menestys ja kotikisojen nosto näkyisi katsojamäärissä. HPK-kiekkonaisissa olemme yrittäneet tehdä paljon asioita sen eteen, Hassinen-Sullanmaa sanoo.

– Ihmiset ovat käyneet MM-kisoissa paikan päällä peleissä ja katsoneet televisiossa. Ehkä syntyisi se ajatus, että hei, naisten jääkiekkoakin voisi käydä katsomassa liigatasollakin. Ei se naiskiekko kuitenkaan mitään hirveää katsottavaa ole. HäSa

 

Lue myös: Yhdysvallat sai naisleijonat nurin voittolaukauksilla – Suomelta hylättiin osuma jatkoerässä