fbpx
Urheilu

Niin läheltä niin kauas – Kanta-Hämeen vuoden urheilijaksi valittu Juuse Saros loistaa NHL-maalivahtina kaukana Nashvillessa

Tie NHL-kaukaloihin on kulkenut hyvin hämeenlinnalaisin opein.
Juuse Saros on tällä kaudella ollut selkeämmin joukkueensa Nashville Predatorsin ykkösmaalivahti kuin koskaan aiemmin - ja hän oli viime kauden jälkeen ehdolla sarjan parhaaksi maalivahdiksi. Kuva: Christopher Hanewinckel
Jääkiekkovaikuttajat uskovat Juuse Saroksen olevan lähellä nousua maailman parhaaksi maalivahdiksi. Kuva: Christopher Hanewinckel / AOP

– Tavallaan on oppinut luottamaan siihen omaan juttuun – että kun tekee parhaansa, niin se riittää useimpina päivinä hyvin. Ja totta kai on samalla vähän viilattavaakin. Haluaa myös kehittyä.

Nashville Predatorsin maalivahdin Juuse Saroksen kuvaus hänen omasta päättyneen vuoden kehittymisestään tuntuisi viittaavan tietynlaiseen mielenrauhaan. Jo 26-vuotiaan maalivahdin sisäinen rauha ja itseluottamus – hyvässä tasapainossa jatkuvan kunnianhimon kanssa.

– Ei koko pyörää tarvitse keksiä uudestaan. Pohja on omassa pelissä hyvässä kunnossa, mutta sitä kautta haluaa vielä rakentaa eteenpäin, hän toteaa.

Ja sellainen mielenrauha vieläpä tilanteessa, jossa ympäröivällä maailmalla ei ole mielenrauhaa. Saroksen jääkiekkoviitekehyksessäkin näkyy pandemia monina muutoksina.

NHL meni juuri lyhyelle pakotetulle tauolle ja olympiaovi suljettiin NHL-pelaajien osalta. Saros olisi todennäköisesti ollut siellä Suomen ykkösmaalivahti.

Kesällä päättynyt edellinen NHL-kausi pelattiin sekin poikkeavin järjestelyin.

– Vähän erilainen vuosi, Saros sanoo.

Mutta hän on itse porskuttanut koko ajan eteenpäin.

Hämeen Sanomien urheilutoimituksen tekemässä valinnassa Kanta-Hämeen vuoden urheilijaksi on tavallaan oma erikoisuutensa.

Juuse Saros on urheilija, joka olisi tasoltaan saattanut tulla palkituksi esimerkiksi jo viime vuonna – ja yhtä lailla hän saattaa tulevana vuonna olla vieläkin parempi ja meritoituneempi jääkiekkoilija kuin mitä hän on tänä vuonna ollut.

Saroksen vuosi on joka tapauksessa ollut erittäin hyvä.

– On ollut ihan hyvää pelaamista joukkueelta, ja on itse päässyt pelaamaan hyvin ja on nauttinut. On mennyt oma pelaaminen hyvin. Ja tietenkin joukkue on edessä pelannut tunnollisesti ja se auttaa hommaani, hän sanoo.

Predators putosi keväällä pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella, mutta on tällä hetkellä Läntisen konferenssin nelosena.

Sarokselle itselleen oli viime kausi jo toinen, jolloin hän pelasi aisapariaan Pekka Rinnettä enemmän otteluita. Kauden päätteeksi oli Saros jo ehdolla Vezina-palkinnon saajaksi eli sarjan parhaaksi maalivahdiksi.

Rinteen lopetettua uransa on Saros pelannut tällä kaudella peräti 80 prosentissa joukkueensa otteluista. Vain yhdellä maalivahdilla on enemmän pelattuja otteluita (Vancouverin Thatcher Demko). Voittojen määrässä Saros on NHL:n maalivahdeista viides – ja kuudes päästettyjen maalien keskiarvossa (2,22), kun mukaan laskee vain yli 20 ottelua pelanneet maalivahdit.

– On tuntunut siltä, että on pystynyt ottamaan uuden askeleen omalla urallaan.

Saroksen työelämä on nyt kaukana Tennesseessä, mutta hän arvostaa valintaa oman kotiseutunsa vuoden urheilijaksi.

– Onhan se totta kai siistiä ja hieno juttu. On niin paljon muitakin hyviä urheilijoita, Saros sanoo.

– Olen aina ollut ylpeä siitä, että olen sieltä lähtöisin. Ja tietenkin on tullut kuljettua HPK:n junioripolun läpi, niin kyllä se itselle aina merkkaa paljon. Se tuntuu kotipaikkakunnalta. Suurimman osan lapsuudesta on siellä kasvanut, ja kaikki lähimmät ystävät ja pelikaverit ovat sieltä.

Saroksen uralla on siten ollut vahva paikallinen viitekehys. Hämeenlinna tarjosi hänelle hyvän ympäristön kasvaa jääkiekkoilijana.

– Olen nähnyt, että olen onnekas, että on sitä polkua tullut. Olen ollut hyvissä joukkueissa. Jos miettii, että A-junnuissakin tuli pronssia ja kultaa, Saros sanoo.

– Hämeenlinnassa oli tosi helppo kasvaa lapsena. Ainakin tuntui siltä. Kaikki mahdollisuudet, mitä on tarvinnut, on ollut siellä.

Hämeenlinnasta ei määrätietoinen kiekkoilija joutunut lähtemään aikaisin kovempiin ympyröihin – eikä Saros joutunut antamaan tasoitusta esimerkiksi saamansa maalivahtivalmennuksen tasossa.

– Silloin ihan kymmenenvuotiaana, kun Kerhossa aloitti, niin siitä lähtien oli meillä Viitasen Timo ja Koskisen Mika, Rollinsin Laura C:ssä ja sitten Lukkarin Teemu nämä vuodet milloin kehitystä tuli eniten, eli B- ja A-junioreissa. Ja sitten Lehtosen Kari Liigassa, niin on ollut aina hyvät veskakoutsit.

Erilaiset kiitospuheet liittyvät usein palkitsemisiin. Maalivahtivalmentajiensa lisäksi voisi Saros paikallisesti kiittää urastaan monia eri ihmisiä.

– Totta kai se perhe on se isoin. Se on mahdollistanut kaiken, mitä on halunnut tehdä. Sillä on sitä kautta ollut iso rooli. Ja on isoveljen (Eemeli) perässä aloittanut kaikki lajit. Hän on pihalla aika monta sählypalloa minua päin ampunut, Saros kertoo.

Hän varttui urheilullisessa perheessä. Isä Pekka on koripallotuomari ja äiti Leila entinen uimari.

– Kyllä se urheilu on ollut aina osa elämää. Mutta se on vielä isompi juttu siinä, että sitä ei ole ikinä tuputettu. On annettu itse mennä fiiliksen mukaan.

Kiitettävien lista jatkuu vielä muihin valmentajiin.

– Maalivahtivalmentajien lisäksi Palon Marko oli meillä 95:ssa. Ja sitten tietenkin Salon Olli ja Tiilikaisen Matti, että ovat antaneet hyvät saumat näyttää osaamista ja ovat sitä kautta tuoneet Liigaan asti, Saros toteaa.

– On siinä paljon ollut matkan varrella. Ja tietenkin kaikki joukkuekaverit. Olisi siinä pitkä lista, jos lähtisi sitä perkaamaan.

Lähdöstä Pohjois-Amerikkaan on kulunut nyt reilut kuusi vuotta. Nykyisessä Juusessa on hänen itsensä mukaan edelleen paljon samaa kuin siinä Hämeenlinnan taakseen jättäneessä Juusessa – ja jotain matkan varrellakin tarttunutta.

– Pohjimmiltaan aika sama tyyppi. Samat kaveripiiritkin pysynyt. Tietenkin iän myötä vähän oppii ja tulee elämänkokemustakin lisää. Ja on viisastunutkin joissain asioissa. Pohjimmiltaan aika samanlainen koen olevani, hän sanoo.

Vain jääkiekkoilijana valmiimpi. Jo kovalla kansainväliselläkin tasolla. Esikuvien perässä kulkeneesta pelaajasta esikuvaksi.

– Muistan, että silloin oli itsellekin hämeenlinnalaisena isoja nimiä kaikki Kapaset, Hahlit ja Miettiset. Niillä oli iso vaikutus minuun. Ja toivottavasti itsekin pystyy inspiroimaan muita nuoria hämeenlinnalaisia, hän miettii.

– Jos oikeasti palavasti haluaa mennä eteenpäin, niin se vaatii tietenkin omistautumista, mutta enemmän se on sitä päivittäistä tekemistä. Ja samalla siitä pitää nauttia.

Juuse Saros

Tasapainoinen tie NHL:n huipulle

Syntynyt Forssassa, 19. huhtikuuta, 1995.

HPK:n kasvatti.

Voitti A-juniorien Suomen mestaruuden kaudella 2012–13. Pelasi sen jälkeen kaksi Liiga-kautta HPK:ssa ja tuli valituksi Liigan vuoden tulokkaaksi 2014.

Oli ollut voittamassa nuorten maailmanmestaruutta ja kahta aikuisten MM-hopeaa.

NHL:n Nashville Predatorsin kolmannen kierroksen varaus vuodelta 2013. Aloitti Pohjois-Amerikan uransa AHL:n Milwaukee Admiralsin kautta. Pelaa nyt kolmatta kauttaan Predatorsin ykkösmaalivahtina.

Menot