fbpx
Urheilu Hämeenlinna

Nyrkkeilyn Suomen mestari Santeri Kemppainen ja hänen seuransa olivat jäämässä ilman harjoittelupaikkaa, kunnes satunnainen työpaikkajutustelu muutti kaiken - "Seuraavana päivänä kehä oli täällä"

"Minun mielestäni tämä on tosi ideaalinen. Kehä löytyy ja tarvittava tila, että tähän pääsee se kolme, neljä pariakin ottamaan."
Santeri Kemppainen voitti viime vuonna 64-kiloisten Suomen mestaruuden - ja puolustaa mestaruuttaan taas joulukuussa SM-kisoissa. Kuva: Tomi Vesaharju
Santeri Kemppainen voitti viime vuonna 64-kiloisten Suomen mestaruuden - ja puolustaa mestaruuttaan taas joulukuussa SM-kisoissa. Kuva: Tomi Vesaharju

Tämän syvemmälle Kantolan teollisuusaluetta ei edes oikein pääsisi. Varastojen ja tehdaskiinteistöjen perukoille. Hallien ja verkkoaitojen keskelle.

Tunnelma on kuin Sopranosista, kun illan hämärtyessä autoja kaartuu tyhjän harmaalle parkkipaikalle. Porukkaa kulkee persoonattoman kiinteistön ovesta sisään ja portaiden kautta keinovalaistuun, toimistotilaksi rakennettuun huoneeseen, jonka keskelle on nyt isketty nyrkkeilykehä.

Vanhojen palaveripöytien ääressä voi levähtää, toimistohyllyjen viereen asetetulla matolla ottaa lämpöjä.

– Minun mielestäni tämä on tosi ideaalinen. Kehä löytyy ja tarvittava tila, että tähän pääsee se kolme, neljä pariakin ottamaan, Vanaja Boxingia edustava Santeri Kemppainen hehkuttaa.

Se riittää, sillä seuran kilparyhmä ei sen isompi ole.

– Kyllähän se tyytyväisyys on hehkunut kaikista, että on päästy tänne, valmentaja Esko Koljonen hymyilee.

Rupattelua töissä

Kaikki alkoi sattumasta. Tammikuun lopussa. Kemppainen, 23, oli kaksi kuukautta aiemmin iskenyt itsensä 64-kiloisten Suomen mestariksi, mutta korona oli taas sulkemassa harjoittelupaikkoja.

Yhdessä kiinteistöhuoltohommissa Myllymäessä työskentelevät Koljonen ja Kemppainen sattuivat mainitsemaan tilanteen esihenkilönsä, Aluetalonmies A. Koskelalla päällikkötehtävissä työskennelleen Anne Nikanderin kuullen.

– Anne ehdotti, että tulkaa tänne. Siitä se lähti. Muutama puhelinsoitto ja seuraavana päivänä kehä oli täällä, Koljonen kertoo.

Näissä Lautatarhankadun tiloissa toimi silloin neljä kiinteistöhuoltoalan yritystä.

– Tämä on ollut vain vähän niin kuin varastona, Nikander sanoo.

– Se on pakko sanoa, että minuun on tehnyt lähtemättömän vaikutuksen se, miten Esko sekä Santeri paneutuvat tähän touhuun. Sen äärellä tulee se tunne, että mielellään on avuksi.

Pelastusrengas koronan keskellä

Paikka palvelee Vanaja Boxingin kilparyhmää hyvin. Kehää ei tarvitse aina purkaa ja koota kuten Miemelan koululla ja treeniajoista voi päättää vapaasti.

Ennen kaikkea Kantolan sali tarjosi pelastusrenkaan koronasulkujen keskellä. Ei tarvinnut harjoitella ulkona tai missään sovelletuissa tiloissa.

– Se vähän niin kuin pelasti tämän homman, Kemppainen toteaa.

Vaikka itse otteluita on ollut normaalia vähemmän, ovat Vanaja Boxingin nyrkkeilijät selvinneet näistä poikkeusajoista pienin vaurioin. Pitkälti treenipaikkansa kautta.

– Santerin kohdalla puhutaan motivoituneesta kaverista. Mutta ajatellen näitä junioreitamme, Agataa (Wojtas) ja Aleksiakin (Helkiö), jos heille olisi tullut treenipaussi useaksi kuukaudeksi, se olisi voinut olla hankalaa lähteä taas uudestaan, Koljonen miettii.

– Kilpaporukkamme on pysynyt sillä lailla kasassa. Junnupuolella oli vähän katoa siinä jossain vaiheessa.

Nyrkkeilijä tarvitsee kehän

Monenlaista harjoittelua voi tehdä myös varsinaisen kehän ulkopuolella, mutta nyrkkeily on viime kädessä kehässä tapahtuvaa kamppailua.

– Se olisi sama kuin jos uimari treenaa vain järvessä. Kehä on tärkeä elementti. Kaikki taktiset elementit siinä, Koljonen sanoo.

– Kun kehä on rajoitettu tila, niin pitää hahmottaa oma tilankäyttö, Kemppainen lisää.

Omat tilat ovat mahdollistaneet myös harjoittelun muiden seurojen nyrkkeilijöiden kanssa. Kantolaan on tultu sparraamaan muun muassa Helsingistä, Tampereelta ja Seinäjoelta.

– Se on tärkeä osa. Saada erilaisia ja eri tyylin vastustajia, Kemppainen toteaa.

Puolustamaan mestaruutta

Selän rasitusvamma on vaikeuttanut Kemppaisen viimeaikaista harjoittelua, mutta joulukuun SM-kisoihin on vielä aikaa.

– Totta kai puolustan mestaruutta – ja aion pitää sen. Mutta siellä on nyt tullut nyt uusiakin, hyviä kavereita siihen sarjaan. Myös he ovat nälkäisiä. Uskon, että siitä tulee tiukkaa, hän sanoo.

Kilparyhmästä Koljonen nostaa Kemppaisen lisäksi esiin ennen kaikkea 22-vuotiaan Helkiön, ja 16-vuotiaan Wojtasin, joka kilpailee kuun lopussa A- ja B-junioreiden SM-kisoissa.

– Meillä on äärettömän hyvä porukka. Henki on mahtava. Ja sitten jos kuvailee tätä kolmikkoa, niin heillä on kaikilla tietyt yhteiset tekijät – he ovat lahjakkaita ja heillä on sitä halua.

Ja nyt myös katto pään päällä. HäSa

Menot