Urheilu

"Nyt tapahtuu jotain metsässä" – Kanta-Hämeen parhaan urheilutunnuksen etsintä jatkuu

Seuratunnuskatsauksen toinen osa pureutuu perinteisiin yksilö- ja monilajiseuroihin, ja arvioi, minkä kantahämäläisen urheiluyhdistyksen ikoninen merkki toimii kaikista parhaiten.
Yleisurheilun lisäksi myös muun muassa suunnistuksessa toimivan Hämeenlinnan Tarmon mustavalkotunnus keräsi kiitosta yksinkertaisuudellaan, mutta T-kirjainta pidettiin epämääräisenä. Kuva: Juhani Salo, arkisto

Viikko sitten Hämeen Sanomat antoi kantahämäläisten palloiluseurojen tunnuksia graafisen suunnittelun ammattilaisten tarkasteltaviksi. Juttusarjan toisessa osassa kohteena ovat Kanta-Hämeen muut urheiluseurat. Lajikirjo kattaa jo yleisseurojen kautta lähes lajin kuin lajin.

Linjamiehet-graafikkokollektiivin jäsen ja vuoden graafikko 2005 Lasse Rantanen sekä mainostoimisto Precisin art director Jukka Turunen antoivat palautteen 14 pääasiassa yksilöurheiluun keskittyvän seuran tunnuksista, jotka nousivat esiin Hämeen Sanomien kuva-arkistosta.

Seurojen yhteydessä on edellisen osan tapaan mainittu laji, josta se parhaiten tunnetaan. Poikkeuksena ovat Kalvolan Keihäs, jonka kärkilajeja ovat ainakin suunnistus ja salibandy, sekä Hämeenlinnan Kisa, joka on viime aikoina profiloitunut yhtäältä nyrkkeily- ja toisaalta juoksuseurana.

Asiantuntijagraafikot eivät asettaneet tunnuksia suoranaisesti paremmuusjärjestykseen. Kuten Turunen totesi, tulkintoja on yhtä monta kuin tulkitsijoita. Turunen korosti tunnusten viestinnällistä arvoa, Rantanen sitä, miten graafista laatua voisi parantaa.

Omasta näkökulmastaan hän kuitenkin vertaili tunnuksia keskenään esimerkiksi yleisurheilun viitekehyksessä. Turunen huomioi yhdistävänä tekijänä Hämeenlinnan Tarmon, Janakkalan Janan ja Riihimäen Kiskon merkeistä, että ne ovat perinteisiä tunnuksia, joista on luettavissa tunnusten laadinnan eri aikakaudet.

Näin myös Hämeen Sanomien urheilutoimitus otti osaa vertailuun tulkitsemalla sekä tunnuksia että visualistien kommentteja. Jutun lopussa vastataan alkuperäiseen niin sanottuun tutkimuskysymykseen: mikä Kanta-Hämeen (tai ainakin HäSan materiaalin) seuratunnus on graafisesta näkökulmasta paras?

Tästä pääset seuratunnuskatsauksen ensimmäiseen osaan: Hämäläisten palloilutunnusten hyvät, pahat ja rumat graafikoiden syyniin

 

Hämeenlinnan Tarmo (yleisurheilujaosto)

Lasse Rantanen: Merkissä hyvät värit. T-tunnus epämääräisen muotoinen, kuin askartelutyön ylimääräinen leike.

Jukka Turunen: Näistä kolmesta yleisurheilutunnuksesta ”voiton” vie arviointikriteereihin viitaten Tarmo selkeydellään ja yksinkertaisuudellaan. Sekään ei tarjoa tunnuskirjainta enempää viitteitä lajista tai seuran taustoista, mutta voimakkailla väreillään kokonaisuus on lähes hypnoottinen.

Janakkalan Jana (yleisurheilu)

Lasse Rantanen: Hajanainen ja perustelematon sommitelma. Typografia viimeistelemätön. Kaaret ja logo irrallaan toisistaan.

Jukka Turunen: Jana viestii modernimpaa aikakautta kuin verrokkinsa. Tunnuksen heikkous on ylipelkistetty muotoilu, joka viittaa kiireeseen ja suunnittelun puutteeseen.

Riihimäen Kisko (yleisurheilu)

Lasse Rantanen: Tästä pitäisi suunnittelun alkaa.

Jukka Turunen: Kiskon tunnus on viittaus jopa 1930-luvun ikonografiaan. Akilleen kantapääksi muodostuu hahmon epätarkkuus.

Hämeenlinnan Hiihtoseura (maastohiihto)

Lasse Rantanen: Perinteinen tunnus, mutta hiihdon sijaan mieleen tulee vesivoima. Kaipaisin hieman lisää suunnittelua, viimeistelyä – ja hiihtoa.

Jukka Turunen: Selkeä kokonaisuus, helposti hahmotettava ja yksinkertainen toteutus. Laduissa viittaus vesistöön ja liikuntaan. Kertoo seuran tarinallisen ytimen sekä värein että muodoin. Kirjasinvalinta on viittaus menneeseen, kenties 80-luvulle? Äärimmäinen yksinkertaistus linnasta vie oikeaan viitekehykseen, jonka teksti Hämeenlinna tarkentaa. Toimii graafisesti kaikissa kokoluokissa ilman, että sisällöstä katoaa mitään oleellista.

Ahveniston Ampumahiihtäjät (ampumahiihto)

Lasse Rantanen: Ampumisen voi merkistä juuri ja juuri haistaa, mutta hiihto jää uupumaan kokonaan.

Jukka Turunen: Selkeä, vahva ja kirjainyhdistelmä hyvin luettavissa. Valitettavasti merkin muotokieli ei anna tarpeeeksi viittauksia ammuntaan tai hiihtoon, jotta lukija voisi nopeasti päätellä tarinaa kirjainten taustalla. Halkaistu rengas viittaa kenties aseen piippuun ja valkoinen raita latuun, mutta tulkinnallisia mahdollisuuksia on liikaa, jotta lukija voisi kokea olevansa varmasti oikealla ladulla.

Hämeenlinnan Suunnistajat (suunnistus)

Lasse Rantanen: Tässäkin tunnuksessa elementit ovat hyvät. Paremmalla viimeistelyllä paranisi huomattavasti.

Jukka Turunen: Nyt tapahtuu jotain metsässä. Merkissä on osin selkeä symboliikka ja yksinkertainen väripaletti. Vie ajatukset helposti toimintaan luonnossa ja kuusimetsässä. Tämä rajaa mahdollisuuksia myös seuratoiminnan sisällöksi, jolloin viestinnällisesti ollaan jo lähellä maalia. Lajia tuntemattomalle alaosan kuvio ei kerro uutta, mutta sen asemointi keskeiselle paikalle tunnusta kertoo sen merkityksellisyydestä.

Riihimäen Uimaseura (uinti)

Lasse Rantanen: Ei kun uutta tunnusta suunnittelemaan! Nyt vaikuttaa terveysruistuotteen väärinkirjoitetulta logolta.

Jukka Turunen: Toiminnassa näyttäsi olevan paljon tunnetta mukana, mutta lajiyhteys on kadotettu täysin. Graafisessa mielessä tunnus on hyvinkin selkeä ja kantaa tekemisen tahtotilaa, mutta kirjainyhdistelmää arvailevalle jää liian paljon vaihtoehtoja joista valita. Muotokieli perustuu myös liiaksi kirjasimeen symbolitason jäädessä taustalle, jolloin lopputulos on tarinallisesti köyhä.

Vanajaveden Vesikot (melonta)

Lasse Rantanen: Tunnuksessa on kyllä vesielementti, vain melonta puuttuu.

Jukka Turunen: Graafisesta näkökulmasta erinomainen seuratunnus. Visuaalisesti selkeä, kantaa hienosti toiminnallista ydinsanomaa liittäen myös värityksen osaksi tarinaa. Pienen pieni korjausliike reunaviivan vahvuudessa ja kirjasinkoossa edistäisi merkin erottuvuutta ja parantaisi sen luettavuutta entisestään.

Tanssiseura Baunssi (tanssiurheilu)

Lasse Rantanen: Tunnuksessa tanssi saatu mukaan. Silti hieman sekava. Yksinkertaistaminen ja viivojen paksuuksien jumppaaminen olisi paikallaan.

Jukka Turunen: Lennokas, orgaaninen ja paljon yksityiskohtia, jotka nivoutuvat toisiinsa saaden aikaan liikkeen tuntua moneenkin eri suuntaan. Viestinnällisesti helposti lähestyttävä ja kohtuullisen selkeä havainnoida. Pienellä yksityiskohtien lukumäärällisellä tiivistämisellä ja väripaletin laajentamisella saatavissa aikaan hyvinkin seuratoiminnasta kertova ja visuaalisesti rikas tunnus.

Hämeenlinnan Taitoluistelijat (taitoluistelu)

Lasse Rantanen: Itse taitoluistelussakaan ei kuvioita sutaista. Tässä on jonkinlainen ajatus takana, mutta ammattimainen viimeistely puuttuu.

Jukka Turunen: Visuaalisesti selkeä, mutta valitettavan yksinkertainen tunnus. Positiivista merkissä on sen lämminhenkinen väritys, mutta asemoinniltaan ja tyyliltään se on varsin luonnosmainen. Tarkemmin katsoen merkki kantaa toiminnan sanomaa, liikettä, mutta lajiyhteys tulee tietää muun viestinnän kautta, sillä kirjainyhdistelmä ei sitä kerro. Merkkiin on löydetty toiminnan ydin, mutta muu kerronta on jätetty puolitiehen.

Hattel Riders (ratsastus)

Lasse Rantanen: Kelpo hevostunnus, joka kaipaisi tässä muodossa logo-osuutta rinnalle personoimaan kokonaisuutta (toim.huom. sellainen versio on olemassa, HäSa lähetti haastatelluille ohessa näkyvän).

Jukka Turunen: Tyylitelty eläinhahmo vie ajatukset heti johonkin hevosiin liittyvään. Väritys on viite luotettavasta ja rauhallisesta toiminnasta. Nyt eläinhahmo vaikuttaa lähinnä vihaiselta, joten kaikki ei ole hyvin viestinnällisestä näkökulmasta. Positiivista merkissä on sen selkeys ja tyylitelty rajaus. Toimii myös pienessä koossa.

Ahveniston Autourheilijat (autourheilu)

Lasse Rantanen: Sisältää kovin vähän autourheilua. Tasapaksu suoritus, josta vaihteet puuttuvat kokonaan.

Jukka Turunen: Tunnuksena, muodoiltaan ja väritykseltään helppolukuinen, symboliarvoiltaan lähinnä kysymyksiä herättävä. Keskittyy positioimaan toiminnan symboloimalla maisemallisia ja arkkitehtoonisia arvoja. Itse tekeminen tai toiminnan asenne jää esittelemättä. Viitekehys tarinalle on siis olemassa, mutta sisältö puuttuu. Merkin suurin puute on urheilullisen viittauksen poisjättäminen.

Kalvolan Keihäs (yleisseura)

Lasse Rantanen: Ei kun uutta tunnusta suunnittelemaan, niin kansakin innostuu keihäsjoukkueesta.

Jukka Turunen: Nyt ollaan perinteiden äärellä, symbolisesti ja visuaalisesti, joka on nykyisin varsin erottuva tapa antaa mielikuva toiminnan arvoista. Kalvolan Keihäs edustaa selkeämpänä Kisaa (alla) paremmin yksiselitteistä tulkintaa. Tunnus kaipaa selittävää tekstiosaa.

Hämeenlinnan Kisa (yleisseura)

Lasse Rantanen: Tunnuksessa on jokin historiasta kumpuava ajatus, vaan ei välity. Hahmottumaton hässäkkä.

Jukka Turunen: Vaikuttava merkki tämäkin, mutta Kisa sortuu valitettavaan perisyntiin pumppaamalla merkkiin liikaa tulkinallisuutta ja symboleita, jolloin kokonaisuus muodostuu sekavaksi ja vaikeammin hahmotettavaksi. Positiivista on selkeä ja voimakas väritys sekä alueellinen viittaus symbolitasolla. Tekstiosien tiivistäminen osaksi merkkiä parantaisi sen viestinnällisiä arvoja.

 

Tästä pääset seuratunnuskatsauksen ensimmäiseen osaan: Hämäläisten palloilutunnusten hyvät, pahat ja rumat graafikoiden syyniin

 

Hämeen Sanomien logoraadin parhaat seuratunnukset

1.

Hämeenlinnan Pallokerho

Ajaton klassikko vakuutti raadin, eikä urheilutoimittajankaan tarvitse ihmetellä, miksi HPK vaihtoi yksinkertaiseen ja helposti tunnistettavaan merkkiin Hockey Playing Knights -ritarihahmon jälkeen. ”Sarjan viimeistellyin tunnus.”

2.

Hämeenlinna Tigers

Lasse Rantanen luonnehti kuvitusta ”ammattimaisen hyväksi”. Tunnuksen voisi luulla kuuluvan yhdysvaltalaiselle ammattilaisorganisaatiolle, eikä pienelle suomalaiselle juniori-/divaritason jenkkifutisporukalle. Ei silti ole ilmeisesti plagiaatti.

3.STEELERS. Salibandyseuran A-poikien joukkue selvitti tiensä SM-sarjan pudotuspeleihin.

Steelers

Moderni logo yhdistää salibandyn ja teräksen, joka itsessään sisältää paikallisuutta viitaten Käikälän terästehtaaseen. Rattaan/pallon silmä herätti hilpeyttä osassa urheilutoimitusta. Silti ”viimeistelty ja persoonallinen”.

4.

Hämeenlinnan Suunnistajat

Kaksi elementtiä – metsä ja kompassiruusu – viherkeltaisessa vaakunassa tekee liki ihanteellisen suunnistustunnuksen.

 

5.

Vanajaveden Vesikot

Jukka Turusen sanoin ”graafisesta näkökulmasta erinomainen seuratunnus”. Liekö tunnuksen suunnittelussa vielä huomioitu veen päällä olevan veen toistuva kaksoismerkitys?

Päivän lehti

10.7.2020