Urheilu

Paljastiko koronakriisi jotain urheilun asemasta yhteiskunnassa? – kansanedustaja ja entinen huipputriathlonisti Pauli Kiuru vastaa

Kansanedustaja ja entinen huipputriathlonisti Pauli Kiuru on rohkaistunut puolustamaan eduskunnassa urheilun asioita, mutta myöntää, että urheilulla on petrattavaa oman merkityksensä perustelemisessa.
Kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.) myöntää, että hän itsekin joskus pelkäsi urheilun asioiden ajamisen olleen liian kevyttä. Viime aikoina hän on kuitenkin ollut urheilun asioiden parissa näkyvästi esillä. Kuva: Kristian Tervo
Kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.) myöntää, että hän itsekin joskus pelkäsi urheilun asioiden ajamisen olleen liian kevyttä. Viime aikoina hän on kuitenkin ollut urheilun asioiden parissa näkyvästi esillä. Kuva: Kristian Tervo

Kansanedustaja ja entinen huipputason triathlonisti Pauli Kiuru (kok.) on ollut viime viikkojen aikana esillä urheilun sisäpiirissä puhuttaneiden aiheiden äänenä koronakriisin yhteydessä.

Kiuru jätti kirjallisen kysymyksen urheiluasioista vastaavalle ministerille Hanna Kososelle (kesk.) koskien urheilutapahtumien yleisöylärajaa. Kiuru esitti, että yli 500 hengen yleisötilaisuuksien järjestämisessä käytettäisiin tapauskohtaista harkintaa.

Kiuru myös käytti perjantaina eduskunnassa puheenvuoron, jossa hän muistutti esimerkiksi siitä, että kun ravintoloiden terasseilla saa olla sataprosenttinen täyttöaste, voisiko myös urheilukatsomoiden suhteen harrastaa samanlaista harkinnanvaraisuutta.

– Kaikessa on tietysti oltava terveys etusijalla, mutta harkintaa voisi käyttää. Olen ollut yhteydessä esimerkiksi Veikkausliigaan on käynyt ilmi, että urheiluväki on sitoutunut noudattamaan suosituksia. Mielestäni esimerkiksi Ratinan noin 17 000 -paikkaista stadionia ei voi rinnastaa suoraan vaikkapa Tehtaan kenttään, jonne mahtuu vajaa 4000 niin, että molemmille 500 olisi yhtä hyvä rajaus, Kiuru sanoo.

– Lisäksi kun kaikki liput voidaan myydä ennakkoon, on mahdollista välttyä jonoilta lippuluukulla ja seuroilla on valmius ohjeistaa aikaporrastukseen tapahtumasta lähtiessä. Esimerkiksi niin, että katsomonosat tyhjennetään tietyssä järjestyksessä.

Kiuru muistuttaa, että urheiluseurat ympäri maata ovat taloudellisesti todella tiukoilla.

– Jos edes vähän enemmän voidaan järkeä käyttäen saada lipunostajia, voidaan puhua seuroille jopa ratkaisevista asioista.

 

”Kyse on siitä, että urheilua tarkasteltaisiin samoilla kriteereillä”

Mutta onko jo yksin se, että Kiuru joutui jättämään kirjallisen kysymyksen yksi osoitus siitä, että urheilulla on ollut vaikeuksia pitää puoliaan ja perustella merkitystään yhteiskunnassa?

Suuren yleisön silmiin saattaa näyttäytyä niin, että suurten kotimaisten urheiluvoittojen äärellä poliitikot ovat kyllä paikalla nokkimassa erilaisia irtopisteitä urheiluhuuman varjolla, mutta poliittisessa arjessa urheilun asiat tuntuvat kuitenkin helposti unohtuvan.

– Ehkä urheilulla on ollut tässä asiassa omia haasteitaan. Alkuvaiheissa maaliskuussa tietysti urheilun piirissä varmasti ajateltiin, että akuutissa tilanteessa terveys on tärkeintä. Mutta kun ajatellaan eri toimialoja, jotka kärsivät tilanteesta, kulttuuri ja urheilu jäivät hieman paitsioon, Kiuru pohtii.

– Eihän tässä lopulta ole kyse kuin siitä, että urheilua tarkasteltaisiin samoilla kriteereillä kuin muitakin elinkeinoja.

 

Miksi entiset urheilijat unohtavat kansanedustajina urheilun asiat?

Koronaviruspandemia on omalta osaltaan paljastanut, että urheilu on eräällä lailla tuntunut jäävän poliittisista ratkaisuista puhuttaessa asemaan, jossa se hahmotetaan kriisin koittaessa arjen luksuksena ja ylimääräisenä viihdykkeenä.

Pieniä terästäytymisiä asian suhteen on julkisissa esiintymisissä kuitenkin viime aikoina nähty.

– On hyvä muistaa, että myös urheilu työllistää paljon ihmisiä. Ehkä urheiluväki hieman alistui kohtaloonsa, jossa tullaan arvojärjestyksessä vähän perässä. Jotenkin niin, että ensin tehdään oikeasti ”vakavat asiat” ja jos voimia ja taloudellisia edellytyksiä jää, voidaan katsoa kulttuurin ja urheilun kohtaloa, Kiuru sanoo.

Poliittisella tasolla harvoin nähdään urheilun saati huippu-urheilun itseisarvoa vaan yleensä asioita pyöräytetään esille liikunnan ja kansanterveyden kautta.

Miksi?

– Niin kauan kun ihminen on ollut olemassa ja keksinyt tulenkäytön ja alkanut toteuttaa metsästys-keräilykulttuuria, ihmisillä on ollut tarve ilmaista itseään. Oli se sitten urheilun tuomaa kilvoittelua tai kalliomaalauksia. Tätä on tietysti vaikea todentaa, mutta kalliopiirrustuksista niin voisi päätellä. Urheilulla on monenlaista merkitystä, Kiuru lausuu.

Urheiluasiaa ajamalla harvoin näyttää saavan kerättyä poliittista suosiota, vaikka moni kansanedustajaksi valittu entinen urheilija on nauttinut urheilun tarjoamasta valokeilasta ja sen eduista. Jostain syystä urheilun asioiden hoitaminen tuntuu kuitenkin valta-asemaan päästessä jäävän.

Kiuru kuuntelee väitettä, mutta päätyy katsomaan asiaa kriittisesti myös omalta näkökannaltaan.

– Tässä ollaan asian ytimessä. Näin on tapahtunut, myös itselleni. Tuskin olisin politiikassa tässä asemassa ilman urheilu-uran tuomaa näkyvyyttä, vaikka minulla onkin ollut mielenkiintoa politiikkaan jo koulutukseni kautta. Politiikassa kuitenkin tarvitaan myös se, että ihmiset tuntevat kuka olet, Kiuru ynnää.

Kiuru sanoo itse kokeneensa aloittaessaan kansanedustajana huhtikuussa 2011, että hän ei oikein raaskinut lähteä ajamaan entisenä urheilijana urheilun asiaa. Nyt näyttää kuitenkin olevan toinen ääni kellossa.

– On katsottava reilusti peiliin, että miksi näin on ollut. Ehkä ajattelin, että kun on eräänlainen ”julkkisehdokas” on oltava muutakin annettavaa. Koin, että olisi järkevää ottaa etäisyyttä. Ehkä siinä oli jotain varovaisuutta tai jopa häpeää, jos liikaa profiloituisi urheilun kautta ja että urheilu edustaisi jotenkin ohutta tai kevyttä asiaa – vaikka niin ei välttämättä olisi, Kiuru sanoo.

 

Mistä urheilulle myyntipuhe?

Urheilulta on myös penätty oman myyntipuheensa terävöittämistä, jolla se voisi paremmin perustella omaa arvoaan yhteiskunnalle.

– Kuten presidentti Sauli Niinistö on puhunut, kansaa on pidettävä yhtenäisenä. Se edellyttää tietysti toimivaa hallintoa ilman korruptiota, sananvapautta ja monia asioita, mutta yksi tapa on myös liikunta ja urheilu. Olen nyttemmin todella vasta alkanut ymmärtämään, miten isojen yleisöjen tunteisiin vetoava suuri asia urheilu on, Kiuru toteaa.

Koronatauko on omalta osaltaan perustellut Kiurun mielestä urheilun olemassaolon merkitystä.

– Jos ottaisimme urheilun ja kulttuurin pois yhteiskunnasta, ehkä olemme huomanneet, että elämä eristyksissä ja vain työtä tehden tarvitsee rinnalleen myös urheilun ja kulttuurin tuomia etuja kuten yhteisöllisyyttä, jännitystä ja erilaista sisältöä elämään. Kun niitä ei ole nyt ollutkaan, se voi osaltaan helposti aiheuttaa ahdistusta, näköalattomuutta, toivottomuutta ja syrjäytymistä, Kiuru sanoo.

– Kun nyt on oltu eristyksissä, urheilun ja erilaisten tapahtumien merkitys hyvinvoinnin tukemisessa on ehkä paremmin kirkastunut. HäSa

Pauli Kiuru

Syntynyt: 8. joulukuuta 1962 Valkeakoskella

Toimii kolmannella kaudellaan kansanedustajana (kok.).

On tiedusteluvalvonta- ja tarkastusvaliokunnan jäsen sekä lakivaliokunnan varajäsen. Kiuru on myös Eduskunnan kirjaston hallituksen puheenjohtaja.

Koulutus: ylioppilas 1981, filosofian maisteri 1988, MBA (Master of Business Administration) 2006.

Entinen huipputriathlonisti, joka voitti urallaan PM-kultaa, EM-pronssia. Kiurun valmentajana toimi huippu-uran ajan Seppo ”Nitti” Nuuttila.

Sijoittui kovatasoisessa Havaijin Ironman-kilpailussa toiseksi vuonna 1993 ja kaksi kertaa kolmanneksi vuosina 1990 ja 1992.

Saavutti Ironman World Cupissa toisen sijan 1991 ja kolmannen sijan 1990.

Voitti Saksan Ironmanin 1990 ja 1991, Uuden-Seelannin Ironmanin 1990 ja Australian Ironmanin 1991, 1992, 1993 ja 1994.

Kiurun Suomen ennätys täyspitkällä Ironman-matkalla on 8 tuntia, 4 minuuttia ja 54 sekuntia. Kiurun SE syntyi Saksassa ja on 29 vuotta vanha.

Muuta: Valittu Kanta-Hämeen vuoden urheilijaksi kolme kertaa vuosina 1987, 1989 ja 1990.

Päivän lehti

10.7.2020