Kiekko Urheilu Hämeenlinna

Poikajoukkueen maalivahdista leijonasentteriksi – Vitsailijalta onnistuu myös työnteko

Julia Liikala on HPK:n potentiaalisin MM-kisakiekkoilija.
Julia Liikala on ollut tänä syksynä HPK-kiekkonaisten neljänneksi tehokkain pelaaja, mutta lähimpänä vakipaikkaa Naisleijonissa. Kuva: Riku Hasari
Julia Liikala on ollut tänä syksynä HPK-kiekkonaisten neljänneksi tehokkain pelaaja, mutta lähimpänä vakipaikkaa Naisleijonissa. Kuva: Riku Hasari

– He ovat ennen kaikkea äärimmäisen potentiaalisia pelaajia ajatellen seuraavia olympialaisia, jos heidän harjoittelunsa on nämä 700 päivää riittävän laadukasta. Katsotaan, ehtiikö kumpikaan mukaan MM-Halifaxiin, luonnehti naisten jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja Pasi Mustonen vieraillessaan Hämeenlinnassa marraskuussa.

Arvio koski HPK-kiekkonaisten hyökkääjiä Julia Liikalaa ja Ida Karjalaista, jotka ovat nousseet kunnolla maajoukkuerinkiin tänä syksynä. Liikalalla on tällä viikolla edessään neljäs A-maajoukkuekomennus, kun Naisleijonat matkasi maanantaina Saksaan.

Suomi kohtaa Füssenin turnauksessa torstaista lauantaihin emäntämaan lisäksi Sveitsin ja MM-tasolta pudonneen Ruotsin. Myös Karjalainen oli tyrkyllä joukkueeseen, mutta toiseksi viimeinen turnaus ennen kevään MM-kisoja jäi häneltä nyt väliin.

Tällä hetkellä siis yksi HPK-pelaaja voi realistisesti odottaa Halifaxin matkaa huhtikuussa.

– On se ollut hienoa, että olen päässyt joukkueeseen mukaan. Yritän tehdä kaikkeni, että pysyn siinä, ja pääsen kisoihin. Se on tavoitteena sen lisäksi, että pääsemme HPK:n kanssa finaaleihin ja vaikka voittaisimme ne, Liikala linjasi sunnuntaina seurapelien tauottua loppuvuodeksi.

– Innolla odotan, että pääsee pelaamaan Saksassa. Odotan, että tulee onnistumisia, eli voitamme pelejä joukkueena ja saamme peliä kuntoon.

 

MM-kisoihin ja olympialaisiin HPK-hyökkääjällä on toki vielä matkaa. Maajoukkuepäävalmentajan vaatimuksesta työmäärä on iso, ja Mustonen on Hämeenlinnassa käydessään palaveerannut Liikalan kanssa.

– Ei riitä, että tekee vain leireillä asiat hyvin. Vaatimustaso pitää olla korkealla, että edes pääsee sinne leireille. Itsestä se kaikki lähtee. Kun valmentajat sparraavat, niin pystyy antamaan kaikkensa, Liikala tietää.

Liikala on tämänhetkisen maajoukkueen kolmanneksi nuorin, samaan 2001-syntyneiden ikäluokkaan kuuluvien huippulahjakkuuksien Elisa Holopaisen ja Viivi Vainikan jälkeen. Kolmikko oli voittamassa viime talvena Tyttöleijonien ensimmäistä MM-mitalia kahdeksaan vuoteen.

Naisleijonissa pelipaikka on tiukassa. Liikala on enimmäkseen päässyt irti nelosketjussa.

– Onhan tässä (HPK:ssa) ylemmän ketjun mukana pelattu. Jääaikaa ja vastuuta tulee enemmän, mutta se on täysin ymmärrettävää, että nuorelle pelaajalle maajoukkueessa ei heti tule mitään ykköskentän paikkaa, Liikala toteaa.

– Taso on kyllä kova maajoukkueessa. Pitää koko ajan repiä äärirajoilla.

 

Viime kaudella Liikala oli johtava pelaaja nuoressa ja materiaaliltaan kapeassa HPK-kiekkonaisten liigajoukkueessa, joka sinnitteli sarjassa kuudenneksi. Nyt vastuu on jakautunut useammalle pelaajalle.

Kapteeni Riikka Noronen on Kerhon ykköspyssy, mutta Liikalakin on nostanut tasoaan. Kakkosketjun monipuolinen sentteri teki alkusarjan 20 ottelussa tehot 11+17=28. Syyskausi huipentui HPK:n kirittyä liigan kolmanneksi kymmenellä peräkkäisellä voitolla.

– Peli on lähtenyt parempaan suuntaan, ja olemme pystyneet parantamaan ottelu ottelulta. Hyvä kun pääsimme ylempään jatkosarjaan, niin saamme kovia pelejä ja pelin valmiiksi playoffeihin mennessä, Liikala arvioi syksyn kehitystä.

 

Aikuisten arvokisat onkin oikeastaan ainoa kokemus seuratason menestyksen ohella, joka Liikalalta puuttuu. Hän pelasi uransa alussa maalivahtina ja enimmäkseen poikien kanssa.

Peräseinäjoella syntynyt Liikala on vihtiläisen Nummelan Palloseuran kasvatti, mutta muutti kymmenvuotiaana perheineen takaisin Etelä-Pohjanmaalle.

– Aloitin maalivahtina, mutta Seinäjoella ikäluokassa oli aika paljon maalivahteja. Ajattelin, että tyttönä poikien joukkueessa ehkä ei kannata jatkaa (sillä pelipaikalla). Olin aika lailla ainoa tyttö joukkueessa. Tyttöjen joukkuettakaan ei ollut, joten siihen tottui, Liikala kertoo.

– Pelasin kuitenkin kentällä Lohjalla tyttöjoukkueessa ja NuPSissa poikien kanssa, eli ei tämäkään pelipaikka ihan uutena tullut.

 

S-Kiekosta laji ei vienytkään naapuriin Kuortaneen valmennuskeskukseen ja urheilulukioon vaan Hämeenlinnaan, jossa Liikala pelaa nyt kolmatta kokonaista kauttaan.

– Siinä yläasteen lopussa aloin miettimään vaihtoehtoja. HPK:sta otettiin yhteyttä ja tämä kuulosti kivalta paikalta. Koulu, halli ja kaikki muu on lähellä täällä, Liikala selvittää.

Liikalaa kuvaillaan rennoksi persoonaksi, josta ei usein erota, ottaako hän mitään vakavasti. Ainakin jääkiekon hän vakuuttaa ottavansa tosissaan.

– Aina pystyy hymyilemään ja läppää heittämään, mutta kun pitää keskittyä, niin sekin onnistuu, Liikala naurahtaa. HäSa

Julia Liikala

syntynyt 20.3.2001 Peräseinäjoella, ikä 18 vuotta.

pituus 166 cm.

HPK-kiekkonaisten keskushyökkääjä.

alle 18-vuotiaiden tyttöjen MM-pronssimitalisti 2019.

naisten A-maajoukkueessa 10 ottelua, joissa 3 maalia.

HPK:ssa SM-sarjaa/Naisten Liigaa vuodesta 2017, yhteensä 85 runkosarjapeliä tehoin 28+49=77. Pudotuspeleissä 6 ottelua ja 1 maali.

Lyseon lukion urheilulinjalainen.

Nummelan Palloseuran kasvatti.

Päivän lehti

19.1.2020