Urheilu

Sääntökehitys huipentuu MM-kisoissa

Pelillisiä trendejä jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut eivät enää nykyään linjaa, sillä pelin kehitys tapahtuu maajoukkueympäristöä tasokkaammissa ja yhtenäisemmissä seurajoukkueissa. MM-kisoilla on silti vahva perintöarvo jalkapallolle makrotasolla.

Turnaus on kansainvälisen liiton FIFA:n lippulaiva, joten ne ovat tärkeitä taholle, joka luo raamit kansainväliselle pelille. Jalkapallosäännöistä päättää IFAB (International Football Association Board), jonka jäseniä ovat Yhdistyneiden kuningaskuntien jalkapalloliitot ja FIFA.

Monet sääntömuutokset on toteutettu joko MM-kisojen seurauksena tai niitä varten.

Kyseenalaiset maalituomiot vuoden 2010 MM-kisoissa herättivät keskustelun, miksi jalkapallotuomareilla ei ole teknologian suomia mahdollisuuksia. Seuraavia kaksia MM-kisoja varten kehitettiin ensin maaliviivateknologia (GLT, 2014) ja sitten videotuomarijärjestelmä (VAR, 2018).

Palloliiton säännöistä ja erotuomarikoulutuksesta vastaavan asiantuntijan Jari Vanhasen mielestä VAR on toiminut hyvin. Hän näkee sillä laajempaakin potentiaalia.

– Kun tuomareille tulee enemmän kokemusta, järjestelmän käyttökin sujuvoituu ja siitä tulee luontevampi osa peliä. Pitkällä aikavälillä VAR voi ottaa kantaa useampiinkin tilanteisiin, kuten paitsioita ja keltaisia kortteja katsottaisiin nopeasti.

Uusia sääntöjä tai teknologiaa ei nykyään tuoda suoraan MM-kilpailuihin, vaan niitä täytyy koeajaa pienemmissä ympyröissä. Esimerkiksi VAR-järjestelmää kokeiltiin viime vuonna Maanosaliittojen cupissa ennen kuin sen otti kokeiluun muutama kansallinen liiga, kuten Italian Serie A.

Ensi vuonna VAR:n omaksuu myös Espanjan La Liga. Suomessa videotuomarit ovat Vanhasen mukaan vielä epärealistinen haave resurssisyistä.

– Jossain muodossa lienee odotettavissa VAR:in kokeilua lähivuosina, mutta todennäköisesti vain Veikkausliigaan. Siihenhän tarvitaan televisioyhtiöiden kameroita tietty lukumäärä (MM-kisoissa 33), jotta tilanteen näkee riittävän monesta kuvakulmasta.

Jalkapallosääntöjä kehitetään toki jatkuvasti, ei vain MM-kisojen yhteydessä. Vanhanen pitää viime vuosien suurimpana muutoksena kahden vuoden takaista luopumista rangaistuspotkun ja ulosajon tuplarangaistuksesta.

Vanhasen mukaan jalkapallosääntöjen muokkaamisessa tärkeintä on, että säännöt seuraavat pelin evoluutiota, eikä toisinpäin. Esimerkiksi paitsiosääntöä on mukautettu viimeisen 15 vuoden ajan hyökkäävää peliä suosivammaksi. Nyt hyökkääjä voi olla puolustuksen takana paitsiossa vain, jos hän ”vaikuttaa peliin” ja tällöinkin tuomarin täytyy seurata tilanteen rakentuminen loppuun asti.

– Viime vuosien muutokset liittyvät toki ihan teknologiankin kehitykseen, mutta peliä palvelemaan muutoksia tehdään. On tietoinen valinta, että paitsiosääntö on nykyään hyökkääjille sallivampi, koska hyökkäävää peliä ja maaleja halutaan nähdä enemmän.

Hän uskoo, että seuraava isompi muutos jalkapallosäännöissä koskee peliaikaa. IFAB ehdotti viime vuonna siirtymistä kahteen 30 minuutin tehokkaaseen puoliaikaan, jolloin pelikello pysähtyisi aina, kun pallo ei ole pelissä.

Vanhasen mielestä on maltillisempi uudistus on kuitenkin todennäköisempi.

– Luulen kuulemani perusteella, että viimeinen kymmenen minuuttia tullaan pelaamaan tehokkaana, koska suurimmat ongelmat pelin viivyttämisessä tapahtuvat ottelun lopussa. Jossain tullaan sitä lähivuosina samalla tavalla kuin videotuomareitakin.

Päivän lehti

19.1.2020