Suomi voisi harkita talviolympialaisten hakemista, mutta kesäolympialaisten isännyys on mahdoton ajatus.
Tämä oli ydinsanoma Suomen olympiakomitean selvityksessä, jossa kartoitettiin kisojen järjestämisen edellytyksiä Suomessa.
Taustalla on Kansainvälisen olympiakomitean KOK:n uudistus, joka tunnetaan nimellä Agenda 2020. Siinä korostetaan tulevien olympiahakujen kustannustehokkuutta, ekologisuutta, eettisesti kestävää arvopohjaa ja läpinäkyvää hakuprosessia.
Kysymys on eräänlaisesta kohtuullistamisesta. KOK haluaa viestiä, että kilpavarustelun ja mässäilyn ajat ovat ohi kisaisännyyksistä päätettäessä.
Vuoden 2026 talvikisat ovat ensimmäiset olympialaiset, joiden hakuprosessi ja järjestäminen etenee Agenda 2020:n pohjalta. Tämä sai myös Ruotsin hakemaan kisoja.
Ruotsin kisahaun tulos vaikuttaa Suomen mahdolliseen hakuun.
– Jos Ruotsi saa vuoden 2026 talvikisat, meidän kannattaa tehdä jatkoselvityksiä vasta 2030-luvulla. On epätodennäköistä, että isännyys annettaisiin kaksi kertaa lyhyen ajan sisällä pienelle Pohjoismaalle, Suomen olympiakomitean toimitusjohtaja Mikko Salonen arvioi.
– Mikäli Ruotsi ei saa vuoden 2026 kisoja, jatkoselvitysten ja mahdollisen haun osalta voimme edetä nopeastikin.
KOK:n yleiskokous päättää vuoden 2026 talviolympialaisten ja -paralympialaisten järjestäjän kesäkuun lopussa. Hakijamaita on kaksi: Ruotsi ja Italia.
Suomen olympiakomitean selvitys nostaa esiin neljä keskeistä johtopäätöstä.
Ensimmäinen on se, että talvikisojen haulle ei ole olemassa mitään selkeää estettä.
Toinen johtopäätös on, että Suomella ei ole edellytyksiä edes Agenda 2020:n aikakaudella kesäkisojen järjestämiseen.
– Siihen on kolme perustetta: kansantaloutemme koko suhteessa kisojen budjettiin, turvallisuusjärjestelyjen massiivisuus ja jalkapallon suorituspaikoiksi vaaditut stadionit, Salonen linjaa.
Selvityksen kolmas johtopäätös on, että keskustelu kisojen taloudesta vaatii selkiyttämistä.
– Kisojen kustannusrakenne on kolmiportainen: kisojen operatiiviseen järjestämiseen liittyvä budjetti, olosuhdekustannukset sekä yhteiskunnan investointi infrastruktuuriin.
– Julkisessa keskustelussa nämä tuppaavat menemään sekaisin.
Salosen mukaan vuoden 2026 talvikisojen järjestelytoimikunnan operatiivinen budjetti ei vaadi yhtään tai juuri yhtään yhteiskunnan rahaa.
– Ruotsin kisaisännyyden järjestelytoimikunnan budjetti on 1,4–1,5 miljardia euroa. Siitä kaksi kolmasosaa tulee KOK:lta ja puuttuva kolmannes sponsoreilta, pääsylipputuloista ja tuotemyynnistä.
Selvityksen neljäs johtopäätös on, että olympia- ja paralympiaisännyys pitää nähdä urheilua ja liikuntaa laajempana yhteiskunnallisena asiana.
– Pitää olla kirkas ajatus, miksi Suomi haluaisi talviolympialaiset.
Mikäli Suomi päättäisi tulevien jatkoselvitysten jälkeen hakea talvikisoja, kysymykseen tulee niin sanottu jaettu malli. Kelkkailu ja alppihiihdon vauhtilajit järjestettäisiin muualla kuin Suomessa.
Olympiaisännyyttä ei ole ikinä jaettu kahden tai useamman maan kesken. Onko KOK jatkossa valmis siihen?
– Se on hyvä kysymys. Tukholman ja Åren hakuprosessi tavallaan testaa jo tätä kysymystä. Jos Ruotsi saa kisaisännyyden, kelkkailu järjestetään Latviassa, Salonen toteaa.
Jos Suomi päättää tulevaisuudessa hakea talvikisoja, pelkkä maksaa hakuprosessi Olympiakomitean arvion mukaan 1–2 miljoonaa euroa.
– Hinta on ollut laskusuunnassa, koska KOK tarjoaa hakijamaille asiantuntijapalveluitaan, selvityksen tehnyt Janne Leskinen kertoo. LM–HäSa
Tulevat olympiaisännät
KOK on myöntänyt kesäkisat (olympia ja paralympia) vuodelle 2020 Tokiolle, 2024 Pariisille ja 2028 Los Angelesille.
Vuoden 2022 talvikisat on myönnetty Pekingille. Vuoden 2026 kisaisäntä päätetään kesäkuun lopussa. Hakijamaita on kaksi: Italia ja Ruotsi.
Kesäolympialaisissa kilpailee yli 10 000 ja talviolympialaisissa vajaat 3 000 urheilijaa.
