fbpx
Kiekko Urheilu

Sihvonen: Entä jos jääkiekon liigakausi alkaa tyhjille tai vajaille katsomoille?

Poikkeusajat vaativat poikkeuksellista pelikirjaa, jääkiekkoanalyytikko Petteri Sihvonen pohtii.
Bundesliiga on palannut koronavirustauoltaan – mutta maisemat stadioneilla ovat kolkot. Kuva on FC Kölnin ja Mainzin sunnuntain ottelusta. Kuva: epa08428025
Bundesliiga on palannut koronavirustauoltaan – mutta maisemat stadioneilla ovat kolkot. Kuva on FC Kölnin ja Mainzin sunnuntain ottelusta. Kuva: European Pressphoto Agency EPA

On hyvin mahdollista, että suomalaisen sarjajääkiekkoilun lippulaiva, Liiga, jatkaa suurin piirtein siitä, mihin se jäi 12. maaliskuuta 2020. Silloin kauden 2019-20 päätti ottelukierros, joka pelattiin koronavirusepidemian takia ilman jäähalleihin päästettyjä katsojia. Nyt on syytä valmistautua siihen, että tuleva sesonki 2020-21 aloitetaan hieman samoissa merkeissä joskus elo-, syys- tai lokakuussa, milloin se aloitetaankin.

En ole missään määrin virologi, en edes niin kutsuttu viime aikoina omatoimisesti pätevöitynyt keittiövirologi, mutta näyttäisi siltä – liki kaikki lukemani viittaa siihen – että koronavirus palaa riesaksemme toisen kerran.

Ja vielä ehkä juuri niinä aikoina, jolloin Liiga olisi aloittelemassa seuraavaa kauttaan.

Sen näköalan, että Liiga lähtisi liikkeelle aivan normaalisti, kuten aina ennenkin, normaalien katsomoiden ja katsojamäärien edessä, näyttää jo kovin epätodennäköiseltä. Toki olen mielelläni tässä asiassa väärässä, mutta pahalta näyttää, ja pahimpaan on syytä varautua.

Sen sijaan todennäköisempää on, että alkavat pelit pelataan joko tyhjille katsomoille tai 500 ihmisen paikalle kokoontuessa tai kunkin jäähallin tila- ja sitä mukaa turvallisuuskapasiteetin mukaiselle, rajoitetulle yleisölle.

Toki on aiheellista kysyä, onko ylipäätään järkevää aloittaa sarjan pelaamista niin kauan, kun koronaviruksen tiimoilta yhteiskunnassa on voimassa erilaisia kokoontumisrajoituksia. Mielestäni on.

On eri asia, jos kyse olisi vain urheilusta, mitään kiirettä aloittaa eri juuri olisi. Vaan kun kyse on ammattilaisurheilusta, aloitettava on niin pian kuin suinkin, mutta toki kaikkien osapuolten terveys niin perusteellisesti ja hyvin turvaten kuin suinkin.

En ole taloudenkaan alan asiantuntija, mutta sen suhteen riittää arkiajattelu kera talonpoikaisjärjen. Mitä tuonnemmaksi sarjan avaamista lykätään, sitä ahtaammalle seurojen talous ajautuu. Toki sopii ihmetellä, millainen tulonlähde on tuossa edellä kuvaamani todennäköinen ottelutapahtuma harvalukuiselle yleisölle. Eihän se häävi ole.

Mutta miksi futiksen puolella Bundesliiga Saksassa jo avattiin ja samaa suunnittelee Valioliiga Englannissa? Vastaus on ilmeinen: televisiosopimuksen tähden.

Liiga on avattava – ja niinhän se avataankin – Liigan ja Telian keskinäisen televisiosopimuksen takia. Ja muotoilenpa vieläpä niin, ettei Liigaa ole televisiosopimuksen takia pakko avata, vaan se on etuoikeus avata siitä syystä.

Kun tilanne on, mikä on, kun kaikkinaiset toiminnan reunaehdot ovat ankarat, tulee niiden kanssa paitsi elää myös nähdä uusia mahdollisuuksia. Olen aistinut, että ihmisten massoilla on todella ikävä jääkiekkoilun liigapelejä.

Vastaus tähän ikävään on: televisioidut matsit ja sitä mukaa Telian sauma myydä aiempaa entistä enemmän maksukortteja otteluihin.

On selvää, että vajaillekin katsomoille pelaaminen tulee aiheuttamaan rajun loven seurojen kassaan. Niin suuren, että nykyisten kulurakenteiden ylläpitäminen olisi liki mahdotonta.

Heittäydyn kuitenkin tässä vieläpä Liigan, Telian ja Maikkarin ynnä muun median myyntisuunnittelijaksi. Olisiko siis mahdollista tulevan poikkeussyksyn tiimoilta luoda uusia kaikkien välisiä sopimuksia, joissa yhdistettäisiin tyyliin television maksukortti seurojen kausikortteihin soveltuvilta osin?

Liikkeelle lähtevä Liiga, missä muodossa se ikinä lähteekin, olisi myös nopea ja tärkeä apu kaikelle muulle medialle, joka kaipaa urheilua, sen kilpailua ja otteluita sekä tuloksia. Nythän on yritetty parhain päin selitellä, että kyllä urheilujournalismi on pärjännyt varsin hyvin vallitsevaan tilanteeseen nähden. Ehkä onkin, mutta kovin kauan tyhjästä ei voi enää ammentaa.

Omalta jääkiekkoanalyytikon näkökulmaltani rohkaisen sikäli kaikkia, että ajettuani 12. maaliskuuta 2020 seitsemän kierroksen ottelut läpi tiukan analyysimankelini, kuudessa matsissa seitsemästä pelattiin aivan yhtä hyvää lätkää kaikin suomalaisin jääkiekko-opein kuin normaalien yleisöjenkin edessä on pelattu. Tismalleen samaa todisti viikonloppuna Twitterissä futiskoutsi ja toimittaja Jussi Leppälahti Bundesliigan peleistä.

Lätkää ja muitakin lajeja rakastava yleisö voi olla huoletta, pelaajat kyllä osaavat pelata ilman yleisöäkin. Jalkapallovalmentaja Jürgen Klopp muotoili upeat sanat aiheen tiimoilta The Guardian -lehdessä.

– Meistä jokainen on alkanut pelata jalkapallo ilman yleisöä. Rakastuimme peliin emmekä stadionin tunnelmaan. Jalkapallossa on kaksi joukkuetta vastakkain. Ei tämä tilanne sitä miksikään muuta.

Vaikka en ole lääkärikään, tohdin huomauttaa myös tästä suhteessa koronavirukseen: Urheilijat ovat nuoria, terveitä ja hyväkuntoisia ihmisiä – vaikka heidänkin joukossaan on riskiryhmissä olevia.

He, jos ketkä, voivat olla eturintamassa oman ammattinsa osalta avaamassa yhteiskuntaa. He, jos ketkä, ovat tottuneet elämään muutoinkin rajoitettua ja tarkkaa elämää terveytensä kanssa. Hiihtäjä Ristomatti Hakola lohkaisi mukavasti Yle Puheella, että onhan tässä tottunut muutoinkin ruokakaupassa kävelemään hyllyjen reunoja pitkin ja tartuntoja vältellen.

Lisäksi Liigalla on mahdollisuus ja velvollisuus nyt kolmesta neljään kuukauteen tarkkailla ja ottaa visusti oppia siitä, mitä tapahtuu kaikissa niissä lajeissa ja sarjoissa ympäri maailman ja Suomessa, joita aletaan avata hiljalleen.

Kannatan lämpimästi, että Liiga aloitetaan varhain syksyllä, jos tilanne sen suinkin sallii. Otetaan halleihin viranomaisten määräämät maksimit katsojia ja loput innokkaat asettukoot televisioiden äärelle. Itse voin väijyä pelit läppäriltäni, jääpähän yksi vapaa paikka minulta paikanpäälle himoitsevalle katsojalle.

Menot