Urheilu

Sisämaakrapu seilaa Suomen kärkeä kohti – "Moni on ihmetellyt, että olen Hattulasta"

Purjehdus ei kuulu Kanta-Hämeen isoimpiin lajeihin. Maakunnassa ei toimi ainuttakaan pursiseuraa, jossa olisi junioritoimintaa. Vaasalaista Niko Salomaata lukuun ottamatta koko olympialuokkien maajoukkue on kotoisin etelärannikolta.

Tähän taustaan nähden on vähintään erikoista, että maajoukkueeseen on tyrkyllä hattulalainen Ville Korhonen.

– Aika moni täällä (Hämeessä) näkee purjehduksen vain sellaisena matkaharrastuksena. Moni on purjehduspiireissäkin ihmetellyt, että olen Hattulasta. Kaikki kyllä puhuvat siellä suomea, vaikka moni on suomenruotsalainen, Korhonen hymähtää.

17-vuotias Korhonen suuntaa kuukauden kuluttua toisiin nuorten MM-kisoihinsa helsinkiläisparinsa Robin Bernerin kanssa. Viime joulukuussa Kiinassa pari oli 29er-luokan MM-regatan viides.

Korhosen ja Bernerin veneluokka on 29er. Kyseessä on yksirunkoinen skiff-jolla, joka on käytännössä olympialuokka 49erin pienempi, yksitrapetsinen versio. 29er ei siis ole olympialuokka, vaan ikään kuin nuoria purjehduksen formula ykkösiksikin kutsuttuun 49eriin valmistava venetyyppi. Sitä purjehditaan kahden hengen miehistöin.

Korhonen on venekunnan kippari, Berner miehistö eli gasti. Käytännössä se tarkoittaa, että hattulalainen tekee päätökset, ohjaa venettä, käsittelee keulapurjetta ja jalustaa isonpurjeen. Gasti seisoo “trapetsilla” jollan reunalla, tasapainottaa venettä ja käyttää genaakkeria (iso puomiton purje veneen keulassa).

– Yhteistyömme toimii hyvin, kun olemme purjehtineet jo vuoden yhdessä ja tunnemme toisemme jo optariajalta. Yleensä kippari tekee reitinvalinnat ja muun päätöksenteon, mutta me päätämme aika yhdessä.

Purjehdus on hyvin konkreettisesti välineurheilua. Korhosen ja Bernerin vene maksoi kokonaisuudessaan kapteenin mukaan 14 000 euroa, kun tiimi osti sen käytettynä. Purjehdus on myös niitä lajeja, joissa investoinnit ovat suuria, mutta palkkiot pieniä.

– Veneissä on pieniä eroja, kun jokainen tekee niihin omat säädöt. Oma vene pitää tuntea, Korhonen sanoo.

– Purjeita pitää toki uusia parin vuoden välein. Meillä on kaksi settiä, ja harjoituksissa käytetään toki huonompia purjeita.

Kuten lentäjät, myös purjehtijat aloittavat uransa pienemmillä ja hitaammilla kulkupeleillä. Korhosen uran alku oli se tavallinen. Hän aloitti lajin Lahden Purjehdusseurassa yhden hengen optimistijollalla seitsemänvuotiaana. 29eriin hän siirtyi vuosi sitten, jolloin pariksi löytyi vuotta vanhempi Robin Berner.

– Isän kautta päädyin purjehtijaksi, kun olimme purjehtineet hänen köliveneellään. Innostuin sitten kokeilemaan optimistijollaa mökillä Kernaalanjärvellä. Se tuntui hauskalta ja kisoissa saatu menestys innosti jatkamaan. Toissa syksynä kokeilin muutaman kerran 29eria, mutta tämä projektimme alkoi viime keväänä, kertoo Korhonen.

– Aika paljon kovempaahan se 29er menee ja vaatii enemmän tarkkuutta.

Samalla Korhonen käänsi katseensa etelään ja kansainvälisille vesille. 29er-luokka on valmennuksineen ja purjehtijoineen keskittynyt Suomessa Helsinkiin. Siellä Korhonen lajia myös harjoittelee neljästi viikossa.

Korhosta ja Berneriä sekä monia muita nuoria jollapurjehtijoita Helsingissä valmentaa uusiseelantilainen Sam McKenzie.

Mitään kisaturisteja Korhonen ja Berner eivät Corpus Christissä, Teksasissa heinäkuun puolivälissä seilattavissa MM-kisoissa ole. Venekunnalla siintää silmissään debyyttisijoituksen kirkastaminen mitaliksi. Kauden ainoassa kansainvälisessä kisassaan he olivat Eurocupissa avoimessa sarjassa kymmenensiä.

– Voitimme Suomen karsinnan kyllä aika selvästi. Kyllä meillä on hyvät mahdollisuudet mitaliin. Viime vuonna olimme puolessavälissä vain pisteen ykkösestä, mutta se oli puoliväli. Nyt olemme kokeneempia, Korhonen toteaa.

– Luokka on tosi kansainvälinen ja purjehtijoita on paljon joka puolella. EM-kisoissa oli viime vuonna 179 venettä. Suomessa aktiivisia veneitä on noin kymmenen.

Myös kattojärjestö Suomen Purjehduksessa ja Veneilyssä on huomannut parin potentiaalin. Viimevuotinen edesottamus Sanyassa johti kaksikon palkitsemiseen kotimaisen purjehduksen vuoden joukkueena. Samalla McKenzie palkittiin vuoden valmentajana.

Berner siirtyy ensi vuonna ylempään ikäluokkaan, joten ainakin nuorten arvokisoihin Korhonen joutuisi etsimään uuden parin. Hiljainen hämäläinen ei kuitenkaan nyt kiirehdi tulevaisuuden kanssa.

– Olisihan 49er ihan kiva ja olympialaiset hieno juttu, mutta katsotaan sitä myöhemmin. Minusta tulee joko sähkömies tai purjehtija, mutta vielä ei voi tietää. HäSa

Asiasanat