Ampumahiihdon yleisten sarjojen suomenmestaruuskilpailut viiden vuoden tauon jälkeen viikonloppuna järjestäneellä Ahveniston Ampumahiihtäjillä on isoja toiveita tulevien suurkilpailujen varalle. SM-kisojen kilpailunjohtajana toiminut AAH-puheenjohtaja Petri Rolig nosti kisaurakan päätteeksi isoksi kehityskohteeksi Ahveniston moottoriradan “ampumahiihtostadionin” itsensä.
Kilpailuteknisesti rajoittavin olosuhdetekijä Ahvenistolla on ampumapaikka. Siinä missä kansainvälisten mittojen ampumahiihtostadioneilla on 30 paikan ja 50 metrin ampumarata, moottoriradalla on vain 24 taulut.
Roligin mukaan AAH on jo neuvotellut rataoperaattori Pertti Kurki-Suonion ja radan omistajan eli Hämeenlinnan kaupungin omistajien kanssa ampumapaikan siirrosta. Uudessa visiossa moottoriradan varikkosuoraa nostettaisiin sen nykyisen kiinteän kaiteen tasolle, jolloin sen päälle saataisiin 30 ampujan penkka. Tauluja siirrettäisiin jo valmiiksi avarassa montussa varikkosuoraa vasten.
Tämä toisi paitsi tilavamman, myös tasapuolisemman ampumapaikan, sillä nykyisellä penkalla juuri harjun katveeseen jäävä ykköspaikka on suojaisampi kuin numero 24.
– Onhan se iso toive, mutta tarvitsemme ampumapaikkaa, joka täyttää kansainväliset määräykset. Nykyisen varikkokatoksen alueen pienellä entraamisella sen pitäisi onnistua. Ymmärrämme, että varsinaiseen rataan ei haluta koskea, Rolig totesi SM-kisojen jälkeen.
– Haluamme, että tämä moottoriradan alue olisi ympärivuotisesti toimivampi niin talvilajien kuin kesäkäytön kannalta. Se loisi edellytyksiä järjestää enemmän kotimaisia pääkisoja, ehkä jopa kansainvälisiä kisoja. Toivotaan, että löydämme yhteisen sävelen eri osapuolten kesken.
Sitä ei Rolig kuitenkaan osannut sanoa, mitä lysti kustantaisi. Ensin pitäisi kaupungilta löytyä rahat edes remontin suunnitteluun. Roligin mukaan vastaavaa hanketta suunniteltiin samaan aikaan Kantolan tapahtumapuiston rakentamisen kanssa, mutta rahat menivät järven toiselle puolen.
Roligin mielestä kevään kisoissa on myös toinen ongelma, joka ei kuitenkaan ole seuran käsissä. Etelä-Suomen sääolot pakottivat kisaorganisaation venymään lumetuksessa.
– Haastavaahan tämä oli, mutta vuodet eivät ole veljiä keskenään. Viime vuonna meillä oli lunta maaliskuussa aivan älyttömästi. Iso kiitos talkoolaisille ja kaupungille latujen teosta ja ylläpidosta. Enimmäkseen urheilijatkin olivat sitä mieltä, että näissä sääoloissa parempia latuja ei olisi voinut tehdä, Rolig sanoi.
On liki varmaa, että seuraavan vuosikymmenen aikana Ahvenistolla kilpaillaan jälleen SM-mitaleista, mutta Roligin mukaan AAH ei vielä viikonloppuna miettinyt seuraavaa kisahakua.
– Emme ole päättäneet milloin, mutta joskus me taas kisoja haemme. Sitä ennen meillä on muita toiveita tämän alueen kehittämiseen.
Itse kotikisoissa AAH saalisti aikuisten SM-mitaleita vain naisten viestissä. Kyseisessä kilpailussa seura vei sekä kultaa että pronssia. Kuitenkin jos myös nuorten sarjat lasketaan, AAH oli kilpailujen paras seura seitsemällä kullallaan, viidellä hopeallaan ja neljällä pronssimitalillaan. Kontiolahden Urheilijoilla oli kaksi mestaruutta vähemmän.
Tähän myös Rolig on tyytyväinen.
– Nuoremme olivat aivan upeassa vireessä. Siitä kiitos kuuluu myös valmentajillemme ja vanhemmille. Aikuisten menestys oli normaalia vaisumpaa osittain poissaolojen takia. Perjantain naisten kaksi viestimitalia oli kova saavutus, hämeenlinnalaisseuran presidentti summasi. HäSa
