Antti Aalto teki jättiyllätyksen mäkihypyn maailmancup-avauksessa Wislassa hyppäämällä seitsemänneksi, mutta onnenkantamoinen se ei ollut.
Aalto on kehittynyt suhteellisen tasaisesti aikuisvuosien aikana ja tälle harjoituskaudelle tehty maisemanvaihdos Vuokatista Kuopioon on kiihdyttänyt kehitystä.
Aalto pääsi maajoukkueen päävalmentajan Lauri Hakolan valvovan silmän alle Puijolle ja harjoitusstrategiaa on muutettu jonkun verran. Vielä edellisen päävalmentajan, Andreas Mitterin, aikana maajoukkue harjoitteli huipputasoon verrattuna suhteellisen löysästi.
Oikeita asioita varmasti tehtiin, mutta määrällisesti kiristämisen varaa olisi ollut.
– Nostin harjoitushyppyjen määrää selvästi. Nyt niitä tuli harjoituskaudella jopa 600, Aalto kertoo.
Myös fyysisellä puolella tehtiin joitakin muutoksia.
– Sama juttu siellä. Ruuvia kiristettiin kesällä ja senkin takia kesä-GP meni alakanttiin. Kroppa oli harjoitustilassa, eikä herkkyyttä meinannut löytyä. Nyt hyppyihin on löytynyt hyvä fiilis ja ennen kaikkea tasaisuutta.
Aalto osoittikin Puolan avausviikonloppuna puheiden pitävän paikkaansa.
Hän oli kierrossijoituksissa huonoimmillaankin 13:s koko viikonlopun aikana. Vaikka avausviikonloppu menikin jopa yli odotusten, sen ei pidä antaa hämätä.
Aalto ei koko urallaan ole saavuttanut aiemmin kuin muutaman maailmancup-pisteen, joten tärkeintä olisi nyt, että hänestä kehkeytyisi ensin vakiotason pistemies viikonlopusta toiseen, vaikka parempaankin toki rahkeet riittävät.
– Niin, ei se mikään automaatio ole, että esimerkiksi Rukalla hypyt lentävät koko ajan monttuun, vaikka sitä toivonkin.
Päävalmentaja Lauri Hakola tiedetään kovan harjoittelun ystäväksi, jossa korostuvat perinteisten fyysisten ominaisuuksien lisäksi kehonhallinta-, taitavuus- ja kropan liikkuvuustekijät.
Aalto ei perinteisesti ole ollut mikään voimisteluihme tai volttihirmu, joten näidenkin osa-alueiden kehittyminen on parantunut hyppäämistä.
Aalto on nimittäin aina ollut korkeintaan keskitason lentäjä ilmassa ja suorastaan huono telemark-alastulojen kanssa. Nyt näyttää paremmalta ja lentoa helpottaa sekin, että esimerkiksi mäkipuku on nyt huippuluokkaa.
– Hyppäsin Puolassa mustalla Meiningerin puvulla. Onneksi samanlaisia pukuja on minulla vielä varastossa, vaikka niitä ei tositoimissa olekaan päästy testaamaan.
Puolassa nähtiin kyseistä saksalaisvalmistajan pukumateriaalia usealla hyppääjällä. Kangas on poikkeuksellisen kevyttä ja antaa hyppääjälle hyvän tunteen ilmassa.
– Puku tuntuu erittäin kantavalta, se tuo luottamusta lentovaiheen tekemiseen, tietää, että puku toimii.
Aalto voi jatkaa kauttansa luottavaisin mielin, sillä hän tietää, että hyvä hyppy oikeuttaa lähelle kärkitaistelua ja asema Suomen selkeänä ykköshyppääjänä tietää sitä, että hän kiertää jokaisen kilpailun eikä joukkueen sisällä tarvitse erikseen karsia harvoista edustuspaikoista.
Se, jos joku, lisää entisestään hyppääjän itseluottamusta. HäSa
Teksti: Tuomas Virtanen
Kommentti: Kirkas tulevaisuus
Antti Aalto hyppää pioneerina suomalaisen mäkihypyn uudessa tulemisessa kohti kärkisijoja. Aallon urheilijaprofiilissa ei ole enää ainuttakaan heikkoutta, jotka estäisivät hänen hyppäämisensä absoluuttisella huipulla. Fyysiset ominaisuudet ovat kehittyneet sille tasolle, että heikompivireisenäkin päivänä ponnistusvoima riittää maailmancupissa.
Suomella on aiemmin ollut varusteongelmia, mutta nyt yhteistyö saksalaisen Meiningerin kanssa on poikinut suomalaisillekin kilpailukykyiset puvut.
Aallon heikkous on edelleenkin tietyissä taitotekijöissä. Hän ei ole yleistaidollisesti mikään supertaitava, joten hänen tekniikkansa vaatii paljon harjoitushyppyjä kyseisistä mäistä. Tästä syystä on mahdollista, että pitkällä tourneella hypyn taso ailahtelee edelleenkin.
On myös mahdollista, että hänen tyylipisteensä jäävät edelleenkin alhaiselle tasolle, kun mennään mäkiin, jotka eivät ole niin tuttuja – tai olosuhteet ovat haastavat.
Yhtä kaikki, hän on erittäin lupaava.
TOP10-sijat tulevat tällä kaudella tutuiksi jatkossakin.