Urheilu Hämeenlinna

Suomella on töitä pysyä naisten jalkapallomahtien kyydissä – MM-luotsi Saloranta: “Arjessa voisi nostaa rimaa”

Tyttöjen maajoukkuevalmentaja haluaa kehittää nuoria jalkapalloilijoita yksilöllisesti suomalaisten seurojen kautta.
Marko Saloranta seurasi Kaurialan katsomossa 13-vuotiaiden tyttöjen 1. tason loppuottelua. Kuva: Pekka Rautiainen
Marko Saloranta seurasi Kaurialan katsomossa 13-vuotiaiden tyttöjen 1. tason loppuottelua. Kuva: Pekka Rautiainen

Alle 17-vuotiaiden tyttöjen jalkapallomaajoukkueen päävalmentajan Marko Salorannan mielestä Suomessa ollaan oikealla uralla tyttöjen jalkapallon kehittämisessä. Samalla töitä on tehtävänä enemmän kuin koskaan, vaikka Salorannan suojatit etenivät viime vuonna MM-kisoihin asti.

Kun perinteisemmät jalkapallomaat panostavat enemmän ja enemmän tyttö- ja naispelaajien valmennukseen ja olosuhteisiin, ei Suomi saa jäädä lepäämään laakereillaan.

– Suuntamme on hyvä, mutta jos haluamme pysyä kyydissä, meidän pitää tehdä paremmin töitä kuin isompien, eli käytännössä olla ikäluokasta toiseen jatkossa parempi kuin esimerkiksi Saksa. Pelaajamäärät ja resurssit ovat toki aivan erilaiset kuin niillä mailla keiden kanssa meidän pitää kilpailla, Saloranta pohti.

– Tyttömaajoukkueissa pärjäämme huippumaiden kanssa, mutta olennaista on miettiä, miten pystyisimme auttamaan näitä pelaajia aikuisiällä.

 

Saloranta on yhdessä tärkeimmistä tehtävistä, mitä suomalaiseen jalkapalloon kuuluu. Hän on nuorimman arvokisaikäluokan päävalmentaja ja potentiaalisimman kohderyhmän kansainvälinen linkki.

Saloranta vietti viikonlopun Hämeenlinnassa 13-vuotiaiden tyttöjen 1. tason lopputurnauksessa (näin nuorten otteluilla ei ole SM-arvoa), jossa hän tarkkaili pelaajia ja koulutti valmentajia.

– Haluamme kattavan kuvan pelaajista riittävän aikaisessa vaiheessa. Näillä on kaksi vuotta maajoukkuetoimintaan, mutta UEFA on lisäämässä maajoukkueturnauksen vuotta nuoremmille kuin nykyään (U14), Saloranta selvitti.

– Emme toki valitse maajoukkuetta tämän turnauksen perusteella, mutta on hyvä saada tietoa, jonka avulla voimme tukea tiettyjä pelaajia valmennuspäälliköiden kautta.

 

Tämä tieto ja pelaajakehityksen tukeminen seurojen kautta onkin tärkeämpää kuin itse maajoukkuetoiminta, toteaa Saloranta. Hänen mielestään Palloliiton nuorten maajoukkueohjelman päätarkoituksena ei edes pidä olla arvokisoissa menestyvä joukkue, vaan yksittäisten pelaajalahjakkuuksien eteenpäin vieminen.

– Seuravalmentajat ovat tietysti niitä tärkeimpiä valmentajia, koska he pystyvät vaikuttamaan pelaajiin eniten. Oli kyse alue- tai maajoukkuetoiminnasta, saamme pelaajat lainaan seuroilta, Saloranta alleviivasi.

– Koetan pitää itseäni ajan tasalla siitä, missä kansainvälinen huippu menee. Tehtävämme on jalkauttaa aluevalmentajien kanssa seuroihin sitä tietoa, jota saamme kansainvälisiltä kentiltä mm. valmennuksesta ja pelaajapoluista.

Miten hyviä suomalaiset seurat sitten maajoukkuevalmentajan silmin ovat?

– Olemme kehittyneet seuratasolla paljon, mutta kansainvälinen kilpailu on kovaa. Suomessakin on hyviä seuraympäristöjä, mutta sen lisäksi, että seurat tavoittelevat luonnollisesti pelien voittamista, toivoisi, että kaikissa liigaseuroissa tehtäisiin ennen kautta henkilö- ja yksityiskohtaiset kehityssuunnitelmat nuorille pelaajille, Saloranta esitti.

 

Salorannan mukaan suomalaisten nais- ja tyttöjalkapalloilijoiden vahvuudet ovat henkisellä tasolla: suomalaiset ovat taktisesti valveutuneita ja hyviä joukkuepelaajia.

Naisten jalkapallo on viime aikoina kehittynyt eniten pelinopeudessa ja tilannekovuudessa. Juuri näissä Suomessa annetaan tasoitusta, vaikka Salorannan alaiset tyttöjen maajoukkuepelaajat eivät hänen mukaansa ole juuri kumarrelleet kovempien vastustajien edessä. Parannettavaa on maajoukkuevalmentajan mukaan myös teknisissä taidoissa.

– Esimerkiksi pääpelissä on selvästi parannettavaa. Näen, että se johtuu osittain siitä, miten talvella harjoitellaan liian vähän ja ahtaasti sisällä, Saloranta tuumasi.

– Euroopan kärkeen verrattuna pelin tempossa ja arjen vaatimustasossa voisi nostaa rimaa. Se on kuitenkin nähty jo, että pystymme kehittämään pelaajia maajoukkueeseen täälläkin, kunhan se viikko on laadukkaasti suunniteltu. Tällä hetkellä isoin haasteemme on ikäluokkien väliset isot tasoerot.

 

Salorannalla on ollut tänä kesänä myös merkittävä rooli suomalaisen jalkapallodiskurssin uudistamisessa, kun hän oli osana Ylen asiantuntijatiimiä historian laajimmin seuratuissa naisten MM-kisoissa. Hänen mukaansa kehitys on jo ylipäätään ollut sen suuntainen, että “naisjalkapallon” sijaan puhutaan vain “jalkapallosta” eikä valmentajiakaan erotella miesten ja naisten valmentajiin.

– Nämä MM-kisat käynnistivät ilman muuta sen muutoksen keskustelussa, ja oli hienoa, miten paljon niitä seurattiin. Voi vain kuvitella, mitä se olisi ollut, jos Suomi olisi ollut mukana, Saloranta sanoi.

Hän uskoo, että Suomen vuoden 2013 EM-turnausesiintyminen saa jatkoa jo kahden vuoden päästä, kun Suomi karsii vuoden 2021 kisoihin MM-kävijä Skotlannin, Portugalin, Albanian ja Kyproksen kanssa.

– Sanotaan, että ruotsalaisilla on Hannu Hanhen tuuria, niin meillä kävi arvonnoissa tuuri ruotsalaisen päävalmentajan (Anne Signeul) kanssa. A-maajoukkueemme tulee pärjäämään halutulla tavalla, kun johtavat pelaajamme ottavat samanlaista roolia isoissa seuroissa. Sitä kautta pääsisimme taas arvokisoihin. HäSa