Urheilu Ankara

Suomen naisten EM-lentikselle tyly päätös – Kokkonen ja Koskelo positiivisina: “Kuulumme tälle tasolle”

Suomi taipui taistellen, Bulgaria päätti suomalaisten pelit EM-alkulohkoon.
Suvi Kokkonen kurotti iskulyöntiin Bulgarian Elitsa Vasilevaa ja Mira Todorovaa vastaan. Kuva: SEDAT SUNA
Suvi Kokkonen kurotti iskulyöntiin Bulgarian Elitsa Vasilevaa ja Mira Todorovaa vastaan. Kuva: SEDAT SUNA

Tiistain Ranska-voiton tunnelmat kääntyivät pettymykseksi, kun naisten lentopallomaajoukkue hävisi EM-kisojen alkulohkon päätöspelinsä Turkin Ankarassa. Suoraan kolmessa erässä tullut tappio Bulgarialle päätti suomalaisten ottelut alkulohkoon.

– Tuloksellisesti emme päässeet tavoitteeseemme, se on kylmä fakta. Näytimme silti tässä turnauksessa, että kuulumme tälle tasolle, libero Roosa Koskelo kommentoi puhelimitse Ankarasta.

Euroopan rankingissa kahdeksantena oleva Bulgaria oli torstaina ylivertainen Suomeen verrattuna. Se voitti erät 25–14, 25–21 ja 25–19 ja antoi omilla virheillään Suomelle vain kuusi pistettä.

– Bulgaria tuli korkealta, löi torjunnan päältä ja löi myös pitkälle. Kyllä me hyvin taistelimme, mutta tänään ei ollut palaa, Koskelo sanoi.

 

Suomi avasi ottelun samalla kokoonpanolla, jolla oli pelannut valtaosan aikaa lauantain Turkki-ottelusta lähtien. Kaisa Alanko oli passarina, Piia Korhonen hakkurina, Roosa Laakkonen ja Michaela Madsen keskipelaajina, Salla Karhu ja Suvi Kokkonen yleispelaajina ja Koskelo liberona.

Suomalaisten paras pistenainen oli hakkuri Korhonen 16 pisteellään. Yleispelaaja Kokkonen teki 13 pistettä. Hän murehti tappiota, mutta antoi vastustajalle tunnustusta.

– Bulgaria teki vahvana hyökkäysjoukkueena ottelusta meille haastavan. Harmittaa, mutta tästä on suunta vain ylöspäin, Kokkonen kommentoi puhelimitse.

 

Suomi pelasi EM-turnauksessa ensi kertaa 30 vuoteen. Tapio Kangasniemen suojatit saavuttivat alkulohkossa yhden voiton kaadettuaan Ranskan 3–1.

– Me pelasimme EM-kisoissa joukkueena paljon paremmin kuin alkukesän Kultaisessa liigassa, Kokkonen arvioi.

Hän kuvasi maajoukkueen leirityksen ja pelin täyttämää kesää antoisaksi. 19-vuotias kehittyi kesän aikana ja sai näyteikkunan ammattilaiskentille.

– Olen tyytyväinen peliini, mutta harmittaa, että emme saaneet kuin yhden voiton, Kokkonen totesi.

 

Koskelo iloitsi etenkin siitä, että Suomi löysi pelaajamateriaalilleen sopivan pelitavan EM-kisoissa.

– Kesä on vienyt meitä oikeaan suuntaan. Pelasimme monipuolista hyökkäyspeliä, sillä meillä ei ole sellaisia ulottuvia hyökkääjiä kuin mitä vaikkapa Bulgarialla on.

– Puolustus oli myös vahvuutemme. Jokainen pelaaja ryynäsi pallojen perässä, eikä sinne mikään pallo jäänyt helposti, Koskelo kommentoi.

Päävalmentaja Kangasniemi on valmentanut naisten maajoukkuetta vuodesta 2014 ja jatkaa tehtävässään. Jatkopaikan lipuminen käsistä harmitti, mutta Kangasniemi halusi keskittyä myönteisiin asioihin.

– Pelitapamme on erilainen, mutta myös tulosta tuottava. Uskon, että olemme tässä vähän edelläkävijöitä, Kangasniemi arvioi Lentopalloliiton tiedotteessa. STT

Kommentti: Oppirahat maksettu

Ajoittain huippuluokkaa, mutta liian ailahtelevaa. Suomen EM-esiintymisissä näkyi eräänlainen opintomatka ja rutiinin puute. Monet lupaavat erät kääntyivät tappioiksi viimeisten 5–10 pisteen aikana, kuten kohtalokkaan Kreikka-ottelun aluksi.

Saldoksi viidestä ottelusta jäi yksi voitto. Voitettavissa oli yhteensä vain kaksi ottelua, eikä lopputulos, 19. sija 24 joukkueen kisoissa ole väärä. Vuosikaudet arvokisoja pelannut Bulgaria näytti alkulohkon ratkaisupelissä EM-pudotuspelimittarin oikean asennon.

Ranska-pelin ylivertainen esitys oli kisojen tärkeintä antia Suomelle. Naisten maajoukkueen pelaajille tämän arvoluokan ja tason ottelut ovat etenkin yhtenä joukkueena liian harvinaisia ja voitot sitäkin harvinaisempia. Ranskan kaato oli Suomen naisten ensimmäinen modernin lentopallon arvokisoissa, ja Turkki-kamppailun ohella kertoi varmasti joukkueelle pelin kehityksen suunnan.

Kaikki merkit viittaavat siihen, että matka on alussa. Päävalmentaja Tapio Kangasniemi korosti, että Suomi lähti tänä kesänä luomaan uutta taktisesti tavalla, johon muut maajoukkueet saattavat jatkossa liittyä.

A-maajoukkueen kannalta lähivuosina on ratkaisevaa, miten useampi pelaaja saisi ympäri vuoden Euroopan huipputason otteluita, kun nyt niitä pelaavat säännöllisesti isoissa rooleissa vain hakkuri Piia Korhonen, passari Kaisa Alanko ja libero Roosa Koskelo.

Toinen tärkeä asia on, että maajoukkue kehittyy joukkueena säännöllisesti joka kesä pelaamalla alkukesästä vähintään Euroopan Kultaista liigaa ja loppukesästä arvokisoja.

Pidemmällä aikavälillä olisi tärkeää, miten EM-kisojen muu oppi saadaan siirrettyä aina ruohonjuuritasolle asti. Tämä tarkoittaa vaatimustason nostamista junioreiden harjoittelussa ja otteluissa niin teknisesti kuin taktisesti, Euroopan suurmaiden pelistä ja peleihin valmistautumisesta mallia ottaen, esimerkiksi liberon roolia passipeliin laajentaen.

Toivottavasti Ankaran EM-lentiskoulusta eivät siis saaneet oppia vain enimmäkseen kokemusta tarvinneet maajoukkuenaiset vaan myös suomalaiset seuravalmentajat. HäSa

Samuli Virtanen