Urheilu

Suomen U17-tytöillä oma MM-unelma – "Ei meille riitä vain se, että on kivaa osallistua"

Viime perjantaina HJS-päivään osallistuneella alle 17-vuotiaiden tyttöjen maajoukkueen päävalmentaja Marko Salorannalla on pitänyt viime aikoina kiirettä.

Toukokuussa EM-kisoissa sensaatiomaisesti pronssille yltänyt ja siten marraskuussa Uruguayssa järjestettäviin MM-kisoihin päässyt joukkue on saanut osakseen suurta huomiota.

– Jo EM-kisoihin pääseminen oli kova juttu ja jo silloin oli median kiinnostusta. Kun aloimme voittaa pelejä, kiinnostusta tuli lisää. Kun saavutimme MM-paikan, joka suunnasta kiinnostuttiin. Siinä alkoi ymmärtää itsekin miten kova juttu saavutettiin, Saloranta toteaa.

Lasikattoja murtanut EM-pronssi ja MM-paikka on saanut aikaan myös orastavaa buumia nais- ja tyttöfutiksen liepeille.

– Ja se mikä on kaikkein hienointa, koko jalkapalloperhe on ollut asiasta kiinnostunut. Välillä tuntuu, että Suomihan on jalkapallomaa, kun kaupassakin tullaan asiasta kyselemään. Toivonkin, että tämä palvelisi koko jalkapallokenttää. Valonpilkahduksia tarvitaan.

Salorannan johtama joukkue on poikkeuksellinen suomalainen jalkapallomaajoukkue. Usein Suomessa on totuttu hakemaan tulosta puolustuspelaamisen keinoin, mutta Salorannan joukkue lähestyi asiaa toisella tavalla.

U17-tyttöjen maajoukkue lähti hallitsemaan otteluita hallitsemalla pelivälinettä eikä jahtaamalla sitä.

Valmennustiimi oli aluksi tuntematon, mutta nyt sen jäsenien ei tarvitse enää esitellä itseään. Salorannan valmennustiimiin – johon kuuluvat Eemeli Reponen, Jonne Kunnas ja Mauri Heinonen – ei esimerkiksi otettu tyypilliseen suomalaiseen tapaan esimerkiksi valmentajana kokemattomia entisiä pelaajasuuruuksia, joita on ollut Suomessa tapana palkita eri valmennuspestein. Sen sijaan tiimi oli täynnä intohimoisia lajin kehittäjiä.

Valmennustiimiä kiittelevä Saloranta muistuttaa, että valmentaminenkin on joukkuepeliä.

– Meillä oli kovat tavoitteet, mutta sen verran mitä olin joukkuetta seurannut ennen projektia, kova oli joukkuekin. Uskoin, että nopeus ja taitavuus riittää pelaamaan pallonhallintajalkapalloa niin, että voimme menestyä. Ja oikeastaan yhtään joukkuetta vastaan ei tarvinnut ottaa taka-askeleita, Saloranta sanoo.

– Taustalla auttoi se, että tietyt seurat Suomessa olivat jo aloittaneet prosessin pelaamalla samantyyppisesti. Me pyrimme viemään asiaa vielä syvemmälle. Tiesin, että matkan varrella tulee virheitä, mutta pelitavan takana täytyi seistä eikä säikähtää virheitä. Olimme niin luupäitä, että vedimme kaikkia huippumaita vastaan samalla tavalla. Se oli mielestäni oikea päätös.

MM-paikka takataskussa päätöksen oikeellisuudesta ei tarvitse kansanäänestystä järjestää. Pallonhallinta Salorannan mukaan ei kuitenkaan ole vain staattista pallonpitämistä, vaan keino luoda maalintekotilanteita – ja myös puolustaa.

– Kun johtaa maalilla, uskon pallonhallinnan olevan myös tehokas puolustuskeino. Koen, että se ei ole järkevää, että lyödään pitkää palloa ja odotetaan pelin loppumista. Pallollakin voi puolustaa, Saloranta avaa.

– Pallonhallinnasta usein keskustellaan että onko sillä merkitystä. Se ratkaisee, millä alueilla palloa hallitaan. Se ei ole meille pallonhallintaa, että syötetään maalivahdin ja toppareiden välillä 1700 kertaa. Ja jos pallo menetetään, se täytyy riistää nopeasti oikeilla alueilla.

Saloranta on purkanut pallollista pelaamista suomalaisten joukkueiden käytettäväksi myös videoklipein. Saloranta uskoo, että joukkueen saavutus voi saada aikaan myös pelitavallista heräämistä laajemmin Suomi-futiksessa kaikissa maa- ja seurajoukkueissa.

– Uskon siihen. Uskon myös, että tämä pelitapa kehittää pelaajaa. Väitän, että tuosta joukkueesta on 6-8 pelaajaa A-maajoukkueessa viimeistään viiden vuoden päästä. Tyttöpuolella on selkeästi uteliaisuutta miten pelasimme ja sitä kautta se jalkautuu seuroihin.

Suomen joukkueessa oli myös vahvaa hämeenlinnalaisedustusta kun HJS:n Katariina Kosola ja HJS-taustainen Ilves-pelaaja Tuuli Enkkilä olivat tekemässä historiallista saavutusta runsain peliminuutein.

– Enkkilä on ollut koko ajan tärkeä pelaaja ja oli mielestäni lähellä tähdistöjoukkueen paikkaa. Hän on äärimmäisen fiksu pelaaja ja hahmottaa koko kentän ja osoitti pärjäävänsä Euroopan huipputasolla, Saloranta sanoo.

– Kosolan kaltaisia pelaajia on vähän. Hän on räjähtävän nopea ja hyvä ohittamaan pelaajia. Hänellä on sellainen rooli, että pelitavassa nuo ominaisuudet on huomioitava.

Saloranta uskoo, että molemmat pelaajat ovat lähellä myös paikkaa MM-kisoissa. Lopullinen joukkue valitaan marraskuun alkupuolella.

– Jos he säilyvät terveinä, se on heille realistinen tavoite.

Haaste MM-kisoissa ei tule olemaan Salorannan mielestä niin suuri harppaus EM-kisojen tasosta kuin miltä se kuulostaa.

– Faktahan on se, että kisoissa on joitain joukkueita, jotka ei olisi ollut EM-kisoissa neljän parhaan joukossa. Sama juttu on esimeriksi miesten kisoissa, siellä on Saudi-Arabia, mutta ei esimerkiksi Italiaa ja Hollantia. 45 Euroopan maata tappelee kolmesta paikasta ja samaan aikaan taas Etelä-Amerikasta kahdeksan maata taistelevat kolmesta paikasta. EM-kisat on tasollisesti lähellä MM-tasoa, Saloranta pohtii.

Marraskuuhun on vielä pitkä aika, mutta nälkä on kasvanut syödessä, joukkueen näyttäessä kykenevänsä venymään kovissa paikoissa.

– Vielä emme ole lyöneet lukkoon tavoitetta. Uskon kuitenkin, että tavoite tulee olemaan kova. Pelaajat sen määrittävät, me kerromme sitten, mitä sen tavoitteen täyttyminen vaatii. Kun tavoitetta käydään läpi, olen varma, että se ei ainakaan ole sitä, että mennään pelaamaan kolme peliä. Ei meille riitä vain se, että on kivaa osallistua, Saloranta lausuu.

– Voi olla, että puolen vuoden päästä on taas uusia otsikoita. HäSa