Matti Hiukka, Teemu Mäkinen, Jari Pöysti, Tommi Laitila ja Simo Rantala kuuluivat HJS:n ja Palloliiton järjestämään koulutustapahtumaan.
Urheilu Hämeenlinna

Suomi-futis tähtää nousuun koulutuskehitysloikalla

Palloliiton historian suurin koulutusuudistus jalkautuu pikkuhiljaa myös Kanta-Hämeeseen.

Suomalaisen jalkapallon ikuisuuskysymys on ollut jo vuosikausia se, miten lajin tasoa saataisiin kansainvälisellä mittapuulla kehitettyä.

Palloliitossa pyritään kehittämään nyt lajin tulevaisuutta valmentajien osaamista kartuttavalla koulutusuudistuksella.

Ensimmäinen koulutusjalkautuminen Kanta-Hämeeseen tapahtui torstaina futisvalmentajan starttikoulutuksessa, kun Jukolan koululle kerääntyi HJS:n kutsumana alueen seurojen valmentajia.

– Tämä on Palloliiton historian suurin koulutusuudistus. Olemme laatineet valmentajille erilaisia koulutuspolkuja ja näin voimme huomioida eri ikäkausien valmentajat paremmin. Jos joku valmentaja tarvitsee vaikkapa fyysisestä valmennuksesta tai jostain muusta teemasta lisätietoa, voi mennä vaikkapa siihen liittyvälle teemakurssille, Palloliiton kouluttaja Marko Viitanen avaa.

– Menetelmissä, joilla valmentajia koulutetaan, on huomioitu paremmin aikuisten oppimisen periaatteet. Perinteinen luennoiminen on ollut vähissä. Valmentajille on tehty ikään kuin opetussuunnitelma.

 

Viitasen mukaan koulutusuudistusta voi luonnehtia Palloliiton urheilutoimenjohtaja Hannu Tihisen ajan ensimmäiseksi merkittäväksi uudistukseksi.

– Näin voidaan sanoa. Tätä projektia on kuitenkin tehty isolla verkostolla ja eri teema-alueisiin kortta kekoon ovat kantaneet esimerkiksi huippuasiantuntijat ja kokeneet kouluttajat, joten isolla porukalla tätä on valmisteltu, Viitanen sanoo.

– Valmentajien osaamiseen panostaminen on ykkösvalinta Palloliiton pelaajakehityspuolella. Valmentajat ovat ne tekijät, jotka voivat eniten vaikuttaa kulttuuriin ja käytännön toimintaan, jonka nuoret kohtaavat.

 

HJS:n junioripäällikkö Joni Reijon mukaan keskeinen uudistus on se, että valmentajia aletaan kouluttamaan täsmällisemmin ikävaihevaatimuksien mukaisesti. Lisäksi valmentajan lähtötaso on paremmin huomioitu ja koulutusta on saatavilla enemmän.

Palloliiton malli on ollut kouluttaa avainkouluttajia alueittain, jolla voidaan taata se, että koulutuksen taso on sama vaikkapa Hangossa ja Rovaniemellä.

Lisäksi alueittain tapahtuva valmennus rakentaa seurayhteistyötä, kun tapahtumiin osallistuu valmentajia eri seuroista.

– Ennen koulutukset ovat menneet niin, että on ollut E-kurssi, D-kurssi, C-kurssi, jonka jälkeen tulee Uefan A ja B pro-koulutuksia, Reijo pohjustaa.

– Nyt tulee futisvalmentajan starttikoulutus, jonka jälkeen mennään ikävaihekoulutuksiin, joista ensimmäinen on 5-7 -vuotiaiden ikävaiheen valmentaminen. Koulutus valmistaa enemmän eri valmentajia eri toimintaympäristöihin, Reijo sanoo.

– Kun valmentajat kohtaavat, syntyy aina uusia asioita. Suomi-futiksen kehittämisteema koskee kaikkia ja kaikki haluavat, että meillä on tulevaisuudessa parempia pelaajia, että Fifa-ranking nousee ja mahdollisesti jonain päivänä ollaan aikuisten arvokisoissa.

HJS:n tuore toiminnanjohtaja Tommi Laitila pitää Reijon tavoin uudistusta erinomaisena.

– Meillä kaikilla on seuroissa vahvuuksia ja sitten heikkouksia, joita voidaan kehittää. On selvää, että tässä kouluttautuminen ja kouluttaminen ovat avainasioita.

 

Koulutuksen kehittymisen ja määrien lisääntymisen toivottaan saavan aikaan seurauksen, jossa eri seurat pystyvät laadukkaampiin pelaajapolkuihin, mutta myös valmentajapolkuihin. Näin myös eri valmentajien kirjava taso saataisiin tasaisemmaksi laatustandardiltaan.

– Tavoitteemme on, että valmentajillekin löytyy polkuja pelaajapolkujen lisäksi, Laitila sanoo.

– Isät ja äiditkin saattavat valmentaa seuroissa. Jos oma lapsi sattuu lopettamaan, seuroissa pitäisi olla mallit, että osa heistä jatkaisi valmentamisen parissa. Sitä me tarvitsemme, Laitila sanoo.

 

Tervakosken Pato oli yksi seuroista, joka osallistui koulutustapahtumaan.

Padon valmennuspäällikkö Matti Hiukan mielestä koulutusuudistus on tärkeä paremman futishuomisen kannalta.

– On tärkeää, että valmentajat saavat enemmän työkaluja. Nyt on paremmin tietoa saatavilla, miten valmentajien tulee työskennellä. Siten on helpompaa suunnitella kautta, kun on tukea siihen, mitkä tulee olla pääpainotuksia. Saatu tieto sitten suhteutetaan omaan ympäristöön, Hiukka toteaa.

Hiukan mukaan koulutusuudistus on tärkeä, jotta suomalainen jalkapallo ei putoa enempää kansainvälisestä kyydistä.

– Olemme ehkä vähän myöhässä liikenteessä, jos ajatellaan vaikkapa islanteja ja muita maita. Juniorivalmentajien koulutus on monessa paikassa jo aika pitkällä. Se on kuitenkin hyvä, että tähän on herätty Suomessa. Niin voidaan pikkuhiljaa tulla perässä. HäSa

Tuoreimpia artikkeleita