Kiekko Urheilu Hämeenlinna

Tärkeä taustaliima HPK:n menestyksen taustalla

Urheilujohtaja Mika Toivola ehti olla urallaan epätietoinen kelpaisivatko hänen palveluksensa enää suomalaiselle jääkiekolle. Ensimmäisellä kaudellaan Kerhossa seura ylsi kuitenkin heti mestaruuteen.
HPK:n urheilujohtaja Mika Toivola on onnistunut hyvin pelaajahankinnoissaan. Kuva: Pekka Rautiainen
HPK:n urheilujohtaja Mika Toivola on onnistunut hyvin pelaajahankinnoissaan. Kuva: Pekka Rautiainen

Viime kauden aikana HPK:n liepeillä käytiin kiivasta keskustelua siitä, tarvitsisiko seura urheilujohtajan. Ennen Mika Toivolan palkkaamista asiasta oltiin montaa mieltä – puolesta ja vastaan.

Se ei kuitenkaan ole makuasia, että Toivola palkattiin ja että HPK ylsi Toivolan ensimmäisenä kautena puikoissa sensaatiomaisesti liigamestaruuteen.

Toivola nimettiin ensin HPK:ssa maaliskuussa 2018 junioreiden valmennuspäälliköksi kunnes hänet nimitettiin saman vuoden kesäkuussa pikakomennuksella urheilujohtajaksi.

48 vuotta maaliskuussa täyttänyt Toivola myöntää, että hän ehti ennen HPK-pestiä miettiä jo elämää jääkiekon jälkeenkin.

– Kun sopivaa pestiä ei tuntunut löytyvän, ajattelin, että voisi katsoa jo muutakin kuin jääkiekkobisnestä. Elämäni olisi jatkunut laadukkaana ja hyvänä, vaikka mitään pestiä jääkiekosta ei olisi löytynytkään, Toivola toteaa.

Toivola kertoo, että hän ehti välillä miettiä jo, että ura jääkiekon parissa saattaisi olla ohi.

– En ollut huolissani, ei sellaisia tuntemuksia ollut, mutta olo oli enemmän epätietoinen siitä, että kelpaavatko palvelut vielä jonnekin. Oli minulla jo muita suunnitelmia, mutta ne eivät konkretisoituneet.

 

Paluu jääkiekon pariin sytytti Toivolan rintaan jälleen liekin.

– Tämä vuosi on ollut hieno ja olen ollut motivoituneempi kuin vuosiin. Seuran vaihto ja organisaation vaihto teki hyvää. Se, että pelit meni näin hyvin, hieman yllätti, ei sitä käy kieltäminen.

Toivolan roolia HPK:n mestaruuskeväässä voi luonnehtia viimeisten silausten tekijänä.

Toivolan hankintoihin kuuluvat mm. runkopuolustaja Arto Laatikainen, pudotuspeleissä tärkeitä maaleja tehnyt Janne Tavi sekä Niclas Lucenius, jonka maali Tapparaa vastaan välierissä ratkaisi finaalipaikan Kerholle.

Lisäksi Toivolan vaikutus oli se, että HPK:n organisaatiossa toimenkuvat eheytyivät. Toimitusjohtaja sai keskittyä talouteen, urheilujohtaja urheilun kokonaisuuteen sekä pelaajahankintoihin ja päävalmentaja valmentamiseen.

Omaa rooliaan menestyksessä Toivola ei kuitenkaan halua korostaa.

– Hyppäsin tavallaan liikkuvaan junaan ja kädenjälki on nyt vielä pienempi kuin se oli Porissa. Ulospäin tietysti suurelle yleisölle näkyy se, miten rekrytoinnit ovat onnistuneet. Silti olen yrittänyt aina muistutella, että tämä työ on paljon muutakin kuin mikä näkyy ulospäin kentälle.

Toivola palkattiin hänen omien sanojensa mukaan osakeyhtiön ja kilpakiekon uudelleenorganisoinnin ja terävöittämisen nimissä.

– Haluttiin saada toiminnasta pykälän ammattimaisempaa. Vastuulleni ei koskaan annettu mahdottomia menestystavoitteita vaan saattaa kokonaisuus tasolle, jossa huippumenestys on mahdollista.

 

Toivola oli Ässien urheilujohtaja, kun seura voitti pienemmillä resursseilla mestaruuden 2013. Onko HPK:n ja Ässien menestyksessä jotain yhteistä – muuta kuin pienemmät pelaajabudjetit?

Toivolan mielestä on.

– On tullut tunne, että täällä on pystytty luomaan kulttuuri, että voimme valmennuksen ja pelaajien kanssa pelata avoimin kortein. Koska olen itsekin valmentanut, tiedän myös sen ajatusmaailman missä tilanteessa kannattaa jotain sanoa ja milloin kannattaa jättää sanomatta. Iso tehtävä tässä on toimia juuri valmennuksen apuna, Toivola niputtaa.

Toivola ajautui välillä sivuraiteelle jääkiekossa, kun Ässissä tehtävät loppuivat. Suomalaisessa jääkiekossa usein epäonnistumiset saavat hyvätkin tekijät joskus sivuraiteelle, vaikka epäonnistumiset saattavat juuri olla opettavaisinta henkilöiden kehitykselle.

Toivola kuuntelee teoriaa – ja nyökkää.

– Se on juuri näin. Porissa tein virheitä, mutta uskon, että myös siksi osaan havainnoida, jos minulla tai muilla ihmisillä toimintatavat alkavat lipsua väärään suuntaan. Siinä koen, että minussa on suurta apua, Toivola sanoo – ja jatkaa.

– Isossa kuvassa johtamisessa pitäisi pystyä analysoimaan johtuvatko huonot jaksot henkilöiden ammattitaidon puutteesta vai jostain muusta. Urheilun suurin haaste ei ole voittaminen, vaan tason pitäminen korkealla. Tavoite ei ole saada yhtä huippuonnistumista, vaan tarkoitus on saada niitä tiuhempaan kuin tähän saakka niitä on HPK:ssa tullut. HäSa