Urheilu

Teemu Pukki matkaan jo käy? – joku voi tulla tammikuun siirtoikkunan taa

Jalkapalloasiantuntija Jari Virtanen pohtii Teemu Pukin mahdollisuuksia joulun jälkeisillä pelaajamarkkinoilla.
Tulikuuma Teemu Pukki on noussut Valioliigan tehokkaimpien maalitykkien terävimpään kärkeen. Kuva: ALAN WALTER
Tulikuuma Teemu Pukki on noussut Valioliigan tehokkaimpien maalitykkien terävimpään kärkeen. Kuva: ALAN WALTER

Teemu Pukin nousu yhdeksi maailman tämän hetken puhutuimmaksi urheilijaksi sai viimeisimmän sinettinsä viikonloppuna maalin ja maalisyötön muodossa hallitsevan mestarin, Manchester Cityn verkkoon.

Rakettimainen nousu hyökkääjien eliittiin tuo mukanaan kaiken kunnian lisäksi paljon kysymyksiä tulevaisuudesta. 29-vuotiaana kotkalaisen seuraava sopimus on kaikella todennäköisyydellä niin uran kuin loppuelämänkin kannalta se kaikkein merkittävin.

Pukin itsensä ja miehen sopimusasioita hoitavan lähipiirin pohdittavana on jokaisen maalin tai maalisyötön myötä yhä isompia ja ajankohtaisempia asioita.

Vaikka nykyinen sopimus Norwichin kanssa on tehty viime kesänä, se vanhenee ja Pukin kannalta valitettavasti myös heikkenee tätä menoa viikko viikolta. Arviot sopimuksen rahallisesta arvosta liikkuvat noin 20 000–30 000 euron viikkopalkassa.

Se on nousijajoukkueen kalleimpien joukossa, mutta yhdelle Valioliigan maalintekijäpörssin kärkinimistä se on suoraan sanottuna mitätön. Yhtään liioittelematta viikkopalkka voisi Pukin viimeaikaisilla näytöillä olla kymmenkertainen.

 

Pelatessaan Valioliigaa Norwichin avauksessa Pukki on jättänyt taakseen pyöreästi sanottuna 98% maailman ammattihyökkääjistä.

Urheilulliselta kantilta katsottuna ollaan siis jo aika lähellä huippua, varsinkin jos mietitään mahdollisia vaihtoehtoja.

Valioliigan suurseuroissa hyökkääjän paikat ovat kortilla. Cityllä on Sergio Agüero, Tottenhamilla Harry Kane, Liverpoolilla oma trionsa ja Manchester United haikailee nostalgiaunelmissaan Alex Fergusonin ja omien kasvattien perään. Myös Chelsealla on Tammy Abrahamin johdolla oma omat pojat -projektinsa ja siirtosäästöpossuaan jo tyhjentäneen Arsenalinkaan puutteet eivät löydy hyökkäyspäästä.

Olisivatko seuraavan portaan evertonit, wolvesit tai leicesterit urheilullisesti eteenpäin menoa Norwichista? Tuskin ja kun Daniel Farkessa Pukilla on valmentaja, joka loistavan taktisen osaamisensa lisäksi saksalaiseen tapaan pitää huolta pelaajiensa fysiikasta, on Pukilla jalkapalloilullisesti pullat hyvin uunissa.

Nuoren lapsiperheen sopeutuminen Englantiin tuntuu myös käyneen niin hyvin, että kynnys vaihtaa jälleen maata on todennäköisesti korkea.

 

Taloudellisesti ajateltuna kannattaa pelaajan lisäksi miettiä myös seuraa. Norwich voisi helposti lätkäistä timanttinsa kylkeen 50 miljoonan euron hintalapun ja jono halukkaista ulottuisi Kiinaan asti. Mutta kun Valioliiga maksaa TV- ja mainosrahoja joka kausi viimeiseksikin sijoittuneelle seuralle sadan miljoonan euron edestä, niin sarjapaikan takeena isosti olevan maalikoneen myyminen ilman pakkoa lähentelisi hulluutta.

Pelaajan kannalta on kuitenkin selvää, että omaa erikoisosaamistaan ei kannata myydä halvalla.

Suomalainen vaatimattomuus on monesti hyve, mutta jättimäisten liikeyritysten kanssa neuvoteltaessa elävältä syödyksi joutumisen riski on todellinen.

Mikäli Pukkia edustaisi Teemu Turusen sijaan vaikkapa Mino Raiolan kaltainen häikäilemätön ja seuroja viimeiseen penniin asti vedättävä agentti niin on varmaa, että huhut Pukin ympärillä olisivat jo päivittäisiä.

Riski siihen peliin lähdettäessä on pelaajan keskittymisen herpaantuminen pois kentältä.

Paremman sopimuksen kiristäminen omalta palkanmaksajalta voisi pahimmillaan tulehduttaa välit siihen pisteeseen, että peliaika kuihtuisi olemattomiin.

Palkkio oman arvon mittauttamisella voisi toisaalta olla huoleton ja yltäkylläinen tulevaisuus itselle ja omalle perheelle.

Jokainen voi kohdallaan miettiä, kuinka helppo tai vaikea sellainen asia on ratkaista.