Suomen Jääkiekkoliitto julkisti viime viikon maanantaina jääkiekon MM-kisojen pääareenaksi syksyllä 2021 valmistuvan Tampereen suurhallin.
Suomessa järjestettävien kisojen toinen kisakaupunki jäi kuitenkin vielä auki. Tarjouksia järjestäjäportaalle on kerrottu tulleen Helsingistä, Turusta ja Jyväskylästä.
Aiemmin Helsinki Gardenin monitoimiareenahankkeen rakennuttamisesta ratkaisevia päätöksiä ei ole vielä tehty.
Asialla on kuitenkin jo kiire. Jääkiekon MM-kisojen 2022 pääsihteeri Heikki Hietanen sanoo, että syyskuu tulee toimimaan takarajana sille, mitkä hankkeet ovat varmuudella mukana.
– Sanotaanko näin, että syyskuussa meidän täytyy tietää, mitkä hankkeet ovat lähdössä mukaan ja lähdössä käyntiin. Emme voi valita sellaista hallia, josta ei ole täyttä varmuutta, että se on valmis kisojen alkaessa. Sitä pidemmälle emme voi päätöstä enää venyttää, Hietanen sanoo.
Tampereen suurhallista varmuus on luonnollisesti olemassa.
– Tampereen halli on valmis syksyllä 2021 liigakauden alkuun ja vaikka se hieman myöhästyisi, MM-kisaprojektiin se ei vaikuttaisi.
Suomalaisissa liigakiekkokaupungeissa on käynnissä lukuisten monitoimiareenahankkeiden suunnittelu.
Esimerkiksi Helsingissä, Tampereella, Turussa, Jyväskylässä, Oulussa ja Lappeenrannassa on kaavailtu mittavia areenahankkeita. Lisäksi Raumalla, Porissa, Kuopiossa, Vaasassa ja Mikkelissä on joko jo tehty tai tullaan tekemään tulevaisuudessa merkittäviä remontteja.
Hietanen tunnistaa tarpeen jääkiekkohallien uudistamiselle laajalti, mutta vielä ei ole varmuutta siitä kuinka moni monitoimiareenahankkeista toteutuu ja kuinka moni niistä jää suunnittelupöydälle.
– Siihen on vaikeaa mennä sanomaan, kun ei tiedä kaikkien hankkeiden yksityiskohtia. On kuitenkin totta, että halli-infra rupeaa happanemaan Suomessa käsiin. Esimerkiksi Oulun halli alkaa jo olla melko askeettinen. Suomessa oli aikoinaan hienompia halleja kuin Ruotsissa, mutta Ruotsi on uudistanut omia hallejaan kovalla kädellä, Hietanen arvioi.
Hietanen ei osaa arvioida mistä raha löytyy hankkeiden kustannuksiin, mutta tietää, että tämän mittakaavan hankkeet ovat pitkiä prosesseja.
– Hankkeita rupeaa olemaan aika paljon, jotka jääkiekolla pääasiassa pyörii. En tunne hyvin sitä muuta maailmaa, että miten paljon saadaan järjestymään konsertteja ja muita tapahtumia ja sitä, miten hyvin Suomen väkilukukaan kestää niiden menestyksellisen läpiviennin.
Hämeenlinnan monitoimiareenaprojektin puuhamiehet Timo Everi ja Ilkka Kilpimaa ovat esittäneet HPK:ta areenan pääkäyttäjäksi, vuokralaiseksi ja hallihankkeen kumppaniksi. Alustavien suunnitelmien mukaan Hämeensaaren alueen uudelleenrakentaminen maksaa 190 miljoonaa euroa, josta areenan osuus olisi 60 miljoonaa euroa. Everin ja Kilpimaan Sepos oy etsii projektiin yksityistä pääomaa.
HPK Liiga oy:n suurimman omistajan HPK ry:n puheenjohtajana Hietanenkin on seurannut hankkeen vaiheita.
Suureksi kysymykseksi HPK:n kannalta muodostuu se, saadaanko kokonaispaketti liigayhtiön kannalta liiketoiminnallisesti kestäväksi.
HPK:n toimiessa suunnitelmissa vuokralaisena on vielä epäselvää, miten HPK voisi monitoimiareenahankkeessa toteuttaa ravintola-, aito- ja muita liiketoiminnan kannalta oleellisia toimintojaan. Lisäksi vuokrakustannukset oletettavasti kasvaisivat.
– On todella hyvä kysymys, miten paketti saadaan sellaiseksi, että HPK säilyy siinä mallissa elinvoimaisena. Olisi monitoimiareenallekin toteutuessaan huono juttu, jos HPK:lle kävisi huonosti. HPK:lle paketti ei voi olla epäedullinen, vaan pitää varmistaa, että se malli antaa mahdollisuuden vahvistaa liiketoimintaa eikä suinkaan olla sille uhka, Hietanen toteaa.
– On kuitenkin selvää, että pelkällä jääkiekolla monitoimiareena ei pyörisi, muutakin täytyy rakentua sen ympärille. Sen näkee sitten, mitä konsortio tulee esittämään HPK:lle. En ole ollut niissä keskusteluissa mukana. Jossain kohtaa, kun tiedetään lisää, HPK ry suurimpana omistajana tulee esittämään oman mielipiteensä. HäSa
