Kiekko Urheilu Helsinki

Vahva Voutilainen ja tehokas alku toivat HPK:lle voiton – ”Hyökkäyspeliä ei oikein ollut toisessa ja kolmannessa erässä”

HPK korjasi pisteet Helsingistä kaksijakoisen esityksen jälkeen.
Maalivahti Joona Voutilainen oli Helsingin perjantailöylyissä HPK:n voiton takuumies. Kuva: Matti Raivio
Maalivahti Joona Voutilainen oli Helsingin perjantailöylyissä HPK:n voiton takuumies. Kuva: Matti Raivio

Avausvoittonsa keskiviikkona napannut HPK lähti viime kauden mestarijoukkueesta tuttujen Otto Paajasen ja Teemu Turusen HIFK:n vieraana jatkamaan lisäsarjapisteiden metsästystä.

HPK lähti otteluun siipirikkoisena ilman kuumepotilas Niclas Luceniusta ja SaiPa-ottelussa loukkaantunutta Markus Nenosta. Liigauransa avausottelussa ykkösketjuun oli nostettu HPK:n U20-joukkueesta Jere Jokinen ja puolustukseen debytantti Nico Nurmikanta.

Kerho sai otteluun unelma-alun ja karkasi avauserässä jopa kolmen maalin karkumatkalle.

Ensin rankaisi ylivoimalla Valtteri Puustinen, joka sai loistosyötön jatkuvasti peliään parantavalta Cody Kunykilta.

Ajassa 11.59 Henri Kanninen ohjasi maalin edestä liigadebytantti Nurmikannan laukauksen verkkoon ylivoiman päätteeksi, kun HIFK-jäähy oli vanhentunut vain neljä sekuntia aiemmin.

HPK jatkoi murskaavalla tehokkuudella vielä erän lähestyessä loppuaan. Nyt oli Jere Innalan vuoro sivaltaa kauden avausmaali Puustisen ja Tommi Tikan korjatessa syöttöpisteet.

 

Toisessa erässä HPK jäähyili peräti neljän pikkukakkosen verran.

HPK-vahti Joona Voutilaisen hyvien torjuntojen siivittämänä vierasjoukkue selvisi kuitenkin kuivin tassuin. Erän lopulla HPK siirtyi 4–0 -johtoon Tommi Tikan läväyttäessä tarkan rannelaukauksensa ohi IFK-maalia vartioineen Frans Tuohimaan.

Erän luonnetta kuvasti se erikoisuus, että ensimmäistä otteluaan tällä kaudella pelanneelle Tuohimaalle ei kirjattu toisessa erässä yhtään torjuntaa. Voutilainen puolestaan joutui venymään kiekon tielle peräti 19 kertaa.

 

Kolmannessa erässä Kerho joutui jo maksamaan hyökkäyspelinsä lähes totaalisesta kadottamisesta. Miro Karjalaisen istuessa jäähyaitiossa Mikko Kousa pääsi lataamaan kiekon ensi kerran ohi Voutilaisen.

Kun ottelua oli jäljellä vajaat seitsemän ja puoli minuuttia Iikka Kangasniemi toi kotijoukkueen kahden maalin päähän.

Sen jälkeen Voutilainen laittoi luukut lopullisesti kiinni, eikä päästänyt enää lisäosumia taakseen.

– Jäähyt rikkoivat peliämme ja siksi kiekkoa tuli meidän päähän. Työläs ilta tämä oli. Kova rasitus oli pelaajilla ja peli meni vähän taisteluksi, Voutilainen sanoi.

Avausvoittonsa tällä kaudella ottanut Voutilainen ei vielä ottanut kantaa veskaripeluutukseen – ykkösvahdin viittaa hän ei vielä suostunut ottamaan harteilleen.

– Peli kerrallaan mennään ja katsotaan miten kullakin menee. Oli kiva voittaa, ensimmäisissä peleissä pomppi vähän sieltä sun täältä, Voutilainen totesi.

 

HPK:n päävalmentaja Antti Pennanen myönsi ottelun jälkeen, että voitto tuli hyvän alun, loistavan Voutilaisen ja maalinteon tehokkuuden kautta.

– Alussa olimme tehokkaita, mutta jäähyt sotkivat peliämme pahasti. Hyökkäyspeliä ei sitten oikein ollut toisessa ja kolmannessa erässä. Kova, sitkeä taistelu kuitenkin meiltä, Pennanen jatkoi.

Pennasen mukaan HPK:n peli hakee vielä uomiaan.

– Vaiheessa olemme, mutta pala palalta laitetaan palasia kuntoon. Emme ole vielä siellä missä haluamme olla.

Joukkueet kohtaavat toisensa uudestaan jo lauantaina Pohjantähti-areenassa. HäSa

Kommentti: Valoja päälle

HIFK–HPK-otteluakin suurempi puheenaihe nousi esiin jo iltapäivällä ennen peliä.

HIFK:n Ville Varakas taklasi keskiviikkona JYPin Anton Stråkaa päähän sillä seurauksella, että hän ei päässyt omin jaloin pois kaukalosta ja sai kurinpitohistoriallaan kuuden ottelun pelikiellon.

Keskustelu pelikiellosta ja taklauksesta alkoi välittömästi, kuten käy joka ikinen kausi.

Oliko kakkua liikaa? Entäs se taklattavan vastuu? Erään toimittajan mielestä nykyään ”palkitaan” typeryksiä jotka hiihtelevät katse jäässä.

HIFK:n urheilujohtaja Tobias Salmelainen puolestaan sanoi, että ”toisen epäonni avaa mahdollisuutta toiselle” joukkueen kokoonpanossa, kun Varakas on sivussa. Vaikka Salmelainen ei suoranaisesti ehkä noin asiaansa tarkoittanut, ollaan ongella mutaojassa, jos päähän taklaamista edes vahingossa luonnehditaan epäonneksi.

Retoriikka päähän kohdistuneiden taklausten ympärillä ei saisi olla enää 2019 – kun tiedämme enemmän aivovammoista ja niiden hirveistä seurauksista – olla luokkaa ”ei jääkiekko ole ringetteä” ja ”pää ylös”.

Ei kukaan voi tietenkään jääkiekossa hiihdellä kaukalossa ympäröiviä tekijöitä piittaamattomasti huomioimatta, mutta ehkä teloittamaankaan ei taklauksella tarvitsisi lähteä?

Jos jalankulkija vahingossa kävelee punaisia päin, ei arkiajattelussakaan ole ok ajaa silloin jalankulkijan ylitse.