Urheilu

Vain maailman paras kelpaa Tuomas Sammelvuolle ja hänen työnantajilleen – "Hierarkia on selkeä täällä"

Tuomas Sammelvuo nosti päävalmentajana Suomen lentopallomaajoukkueen huipulle. Nyt hänen tavoitteenaan on viedä Venäjä mitaleille olympialaisissa ja tehdä Pietarin Zenitistä maailman paras seurajoukkue.
Koronavirus on Tuomas Sammelvuon mielestä huolestuttava asia. Jopa Tokion olympialaiset ovat vaarassa siirtyä, mutta ihmisten terveyden pitää olla aina etusijalla.
Koronavirus on Tuomas Sammelvuon mielestä huolestuttava asia. Jopa Tokion olympialaiset ovat vaarassa siirtyä, mutta ihmisten terveyden pitää olla aina etusijalla.

Lentopallovalmentaja Tuomas Sammelvuolla on vapaapäivä. Hän istuu kotisohvalla Pietarissa ja toteaa, että maailma on todella pieni.

– Vuonna 1984, kun olin 7-vuotias, meillä kotona Pudasjärvellä kävi koko Neuvostoliiton lentopallomaajoukkue. Isäni oli silloin Pudasjärven Urheilijoiden puheenjohtaja. Muistan vieläkin, kun joukkueen valmentaja Vjatsheslav Platonov antoi minulle suklaalevyn tuliaisiksi.

– Vuonna 1993, kun Platonov oli Suomen maajoukkueen valmentaja, hän otti minut joukkueeseen. Ja nyt 38 vuoden jälkeen minä valmennan Pietarin Zenitiä Platonovin kunniaksi nimetyssä urheiluhallissa.

Sammelvuolla on tuplahomma: hän valmentaa myös Venäjän maajoukkuetta.

Tavoitteet ovat korkealla. Sammelvuo yrittää seuraavissa olympialaisissa saada Venäjän joukkueen mitaleille ja tehdä Zenitistä maailman parhaan seurajoukkueen.

Zenitin pelipaitojen rinnassa ei lue turhaan Gazprom, sillä Venäjän valtion kaasujätti huolehtii viimeisen päälle joukkueen tarpeista. Jos puuttuu jokin hoitolaite tai harjoitusväline, Gazprom auttaa hankkimaan ne.

Sammelvuo huomauttaa, että vaikka raha on tärkeä apu, pelkästään sillä ei voi tehdä huippujoukkuetta.

Sammelvuo asuu Zenitin kustantamassa uudessa sadan neliön asunnossa, josta on hyvät näköalat. Hän ei kuitenkaan anna sitä kuvaa, että olisi mukana rahan takia. Hän on voitonjanoinen valmentajana viimeistä solua myöten. Siinä on hänen motivaationsa.

Sammelvuo korostaa, että valmentajan on ymmärrettävä, miten paljon ihmisissä on voimavaroja, joista emme itse tiedä. Valmentajan yksi tehtävä on houkutella ne esille.

– Meidän pitää miettiä, miten saamme kaikki rakastamaan joukkuetta ja tekemään sen eteen täysillä töitä.

Tulos ei riipu siitä, kuinka hyvä joku yksilö on, vaan siitä, miten ihmiset toimivat yhdessä.

Valmennustyö on opettanut Sammelvuon uteliaaksi ja katsomaan asioita eri tavalla.

– On kiinnostavaa ymmärtää, miksi joku näkee maailman noin ja minä näin. Tällaisten asioiden pohtimisen vuoksi tunnen itseni nyt kolme kertaa paremmin kuin aikaisemmin pelaajana.

– Minä olen uppoutunut valmentajan työhöni. Tässä kaikki päivät näyttävät ulkopuolisista ehkä samanlaisilta, mutta jokainen päivä on erilainen.

Tuomas Sammelvuon ideat ymmärretään myös Venäjällä, jossa on huomattu, että valmentaminen on paljon muutakin kuin määrää.

– On otettava huomioon, minkälainen on pelaajan luottamus valmentajaa kohtaan. Valmentaminen on kuin mitä tahansa johtamista. Jos tunnet ihmiset ja heidän tapansa ajatella, silloin se onnistuu parhaiten.

Valmennuskulttuureissa Suomen ja Venäjän välillä on eroa. Kun valmentaja täällä sanoo jotakin, niin harvoin se kyseenalaistetaan. Hierarkia on selkeä, sanoo Sammelvuo.

– Ei Venäjällä sellaista kuitenkaan enää katsella, että valmentaja olisi itsevaltainen ja määräisi yläpuolelta kaiken. Venäjän nykynuorisossa se ei mene läpi.

Tavat ovat muuttuneet siitä ajasta, jolloin Sammelvuo oli pelaajana Kaliningradissa.

– Venäjän nuorilta ei puutu tietoa, miten asioita tehdään ulkomailla, niin kuin ehkä puuttui aikaisemmin. Nyt heillä on se informaatio saatavilla nykyteknologialla heti niin kuin muillakin.

Tuomas Sammelvuo odottaa ensi vuodesta paljon, koska silloin hän saa valita Zenitin pelaajat ensimmäistä kertaa itse.

Sammelvuo käy usein aamuisin juoksemassa. Illalla hän käy Pietarin suomalaiskavereiden kanssa syömässä ja juttelemassa.

– Pietari on oikea superkaupunki ja niin kaunis. Minulla on Pietarissa paljon suomalaisia ystäviä, konsulaatin väkeä ja suomalaisia liikemiehiä. Useilla suomalaisilla kavereilla on melko sama elämäntilanne. Perheet asuvat Suomessa, vaimot ovat siellä töissä ja lapset kouluissa.

– Lähiajan tähtäimessä on jokin korkeatasoinen klassisen musiikin konsertti. Toisaalta työt vievät aikaa niin, että ei ole ongelmia, mihin vapaat hetkensä käyttäisi.

Kotona Sammelvuo katsoo pelejä ruudulta ja miettii seuraavia pelejä.

Sammelvuo sanoo, että hänen ei tarvinnut koskaan pakottaa itseään harjoittelemaan, vaan se tuntui aina hyvältä. Hän oppi sen elämän viisauden, että jos haluaa pärjätä, on tehtävä töitä.

– Sen vanhempani ovat aina meihin lapsiin iskostaneet.

Sammelvuon isä oli yläasteen rehtori ja äiti ala-asteen opettaja. Hänellä on kolme veljeä ja sisko.

Nuoruuden aikainen joukkuekaveri kertoo, että Sammelvuo oli sensaatio juniorina. Ottelut saattoivat päättyä niin, että Sammelvuo teki 100 pistettä ja muut joukkueen jäsenet 15–20 pistettä.

Sammelvuo muistelee kotipaikkakuntaansa Pudasjärveä lämmöllä.

– Pudasjärvi oli aivan mahtava ja turvallinen paikka asua lapsena. Meillä oli jos jonkinlaista touhua. Enimmäkseen urheiltiin ja kaikissa lajeissa. Kotona pelasimme veljien kanssa lentopalloa jopa kotisohvalla niin, että taulut rupesivat putoilemaan seiniltä. Silloin isä tuli ja otti pallon pois.

– Minusta on hyvä muistaa juurensa, mistä on lähtöisin. Toinen muistamisen arvoinen asia ovat omat vanhemmat ja koulu, joita on kiittäminen hyvästä kasvatuksesta.

Sammelvuo muutti 16-vuotiaana Tampereelle Varalan urheilulukioon ja sieltä kahden vuoden päästä Kuopion klassiseen lukioon urheiluluokalle. Silloin oli vuosi 1992.

– Kävin lukiota urheilun takia vuoden pitempään kuin yleensä. Kirjoitin Kuopiosta ylioppilaaksi – en ehkä kovin hyvin, mutta tutkinto tuli tehdyksi.

– Siitä lähtien olen asunut Kuopiossa, kun en ole ollut valmennuskeikoilla ulkomailla.

Viime vuosina perhe ei ole ollut enää mukana. Vaimo on töissä Kuopiossa ja lapset ovat siellä koulussa.

Sammelvuo kertoo, että hänen tyttärensä on hyvä taitoluistelussa ja poika pelaa jääkiekkoa.

– Ei minulla ole mitään haaveita saada heistä ammattiurheilijoita. He saavat tehdä mitä haluavat, kunhan kasvavat kunnon kansalaisiksi ja kunnioittavat toisia ihmisiä.

Sammelvuo viihtyy hyvin Pietarissa, koska siellä tykätään suomalaisista.

– Sen aistii heti, kun ihmisiä tapaa ja heidän kanssaan juttelee. Melkein kaikki ovat käyneet Suomessa ja tykänneet maastamme. Venäläiset ovat sydämellisiä ihmisiä, kun heidät tuntee.

Pietari on henkisesti paljon lähempänä Suomea kuin Tuomas Sammelvuon edellinen työpaikka Kemerovo, joka on reilun puolen miljoonan asukkaan kaupunki Keski-Siperiassa. Se on 4 500 kilometrin päässä Moskovasta. Sielläkin Sammelvuo viihtyi.

Kemerovossa Sammelvuo pääsi suosikkikaupunkilaiseksi, koska hän teki urheiluhistoriaa.

Hänen valmentamansa lentopallojoukkue Kuzbass Kemerovo voitti yllättäen Venäjän Superliigan mestaruuden. Kaupunkilaiset uskoivat, että voitto tuli hyvän suomalaisvalmentajan ansiosta.

Sammelvuo lupasi aikanaan isälleen, että hän opettelee aina asuinmaansa kielen. Englantia hän oppi koulussa, mutta sujuva italia, ranska, venäjä, puola ja jopa japani tulivat työn mukana. Japani on tosin unohtunut, koska sitä ei tule käytettyä.

Kysyin venäläiseltä urheilupäätoimittajalta Ivan Zhidkovilta äskeisen Zenitin ja AlpenVolleysin pelin jälkeen, kuinka Sammelvuo puhui venäjää lehdistötilaisuudessa.

– Hyvin, puheesta ei juuri kuullut, että hän on ulkomaalainen, Zhidkov vastasi. LM–HÄSA

Tuomas Sammelvuo

Venäjän maajoukkueen ja Pietarin Zenitin valmentaja.

Syntyi 1976 Pudasjärvellä. Kävi urheilulukiota ensiksi Tampereella ja sitten Kuopiossa.

Suomen menestynein lentopalloilija kautta aikojen: saavutti kaikki suomalaiset sekä kansainväliset palkinnot ja kunnianosoitukset.

Valmensi Suomen lentopallomaajoukkuetta vuosina 2013–2019.

Aloitti kansainvälisen valmentajan uransa Venäjällä Kuzbass Kemerovon joukkueessa. Kemerovo onnistui yllättämään liigan loppuottelussa Zenit Kazanin ja voitti Venäjän liigamestaruuden.

Puhuu sujuvasti venäjää, englantia, ranskaa ja italiaa sekä melko hyvin puolaa ja japaniakin. Oppi koulussa vain englannin ja opetteli loput kielet itse kirjoista.

Päivän lehti

6.4.2020