Urheilu

Vesikot elää ja voi hyvin

Vanajaveden Vesikkojen mela ei paljon paina, vaikka seura on päässyt jo 70 vuoden ikään. Vesikoilla on lähes 500 jäsentä ja Varikonniemessä olevasta Vesikkolinnasta löytyy noin 100 kanoottia harrastajien käyttöön.

– Vesikot on hämeenlinnalainen melontaseura, jonka suurimpana aktiviteettina ei ole tällä hetkellä niinkään kilpaurheilu, vaan virkistys-kuntoilu- ja retkimelonta, sanoo seuran ylimelamies – puheenjohtaja – Leo Numminen.

Vesikot on tehnyt koko historiansa ajan aktiivista työtä melonnan eteen. Melonnan suosio kuntolajina ja retkeilynä on taattu.

– Pidämme joka vuosi melonnan peruskursseja ja ne ovat todella suosittuja. Kurssit ovat aina loppuunmyytyjä. Vuosittain noin 80 henkilöä käy melontakurssin. Meillä käy melomassa myös erilaisia ryhmiä, koululaisia ja muun muassa polttariporukoita, Numminen kertoo.

Kilpailemistakaan Vesikot ei ole unohtanut.

– Juniorit käyvät kilpailemassa. Oikeata tykkiä meillä ei kuitenkaan tällä hetkellä ole. Soittilan Antti oli seuramme edellinen hyvä kilpameloja. Hän muutti kuitenkin Lahteen ja vaihtoi seuraa.

Menestystä ovat meloneet myös erityisryhmien kisoissa kilpailevat Ilpo Holttinen ja Vesa Suvanto. He olivat mitalisteja viime vuonna Ateenassa pidettyjen Special Olympics -kisojen melontakilpailuissa.

Myös Vesikkojen kalusto on kunnossa.

– Suurin osa kanooteistamme on retkeilyä varten. Meiltä löytyy myös ratakanootteja ja kalustoa koskimelontaan, Numminen selvittää.

Petäyksessä lauantaina synttärinsä viettänyt seura järjestää jäsenistölleen tapahtumia tasaiseen tahtiin.

– Meillä on yhteisiä retkiä. Syksyllä täyden kuun aikaan järjestämme kuutamomelonnan. Yksi kuutamomelonta on vielä tällä kaudella jäljellä. Se melotaan syyskuun lopulla.

Melontaneuvos …pitkään mukana

Vesikkojen historian pitkäaikaisin puheenjohtaja (1965–75, 1976–85) ja kunniajäsen Esko Aaltonen on nyt Vesikkojen ensimmäinen melontaneuvos. Hän sai arvokkaan tittelin Kanoottiliitolta seuransa 70-vuotisjuhlassa.

Oikeaan osoitteeseen se titteli meni varmasti koko suomalaisen melontaväen mielestä. Aaltonen tuli Vesikkoihin vuonna 1955. Hän on ollut seurassa kilpailijana, rahastonhoitajana, sihteerinä, puheenjohtajana ja ylipäätään armottomana puuhamiehenä. Aaltonen on johtanut myös piirijärjestöä ja Kanoottiliittoa (1998–2005). Hän oli pitkään liiton kilpailu- ja valmennusvaliokunnan vetäjänä. Aaltonen on ollut melontajoukkueen vetohommissa neljissä olympialaisissa ja kymmenissä muissa arvokilpailuissa.

– Olen touhunnut lajin parissa lähes 60 vuoden ajan. On tietysti mukava, kun sitä työtä on arvostettu. Ei näitä neuvoksen titteleitä kovin usein jaeta, ehkä kerran viidessä tai kymmenessä vuodessa, Aaltonen tuumaa.

Kanoottiliitto ideoi melontaneuvoksen arvonimen 1970-luvulla. Tarkoituksena on samalla tukea melonnan nuorisotyötä. Titteli maksaa 5 000 euroa ja raha menee suoraan junioritoimintaan. Aaltoselle melontaneuvoksen tittelin anoi Kanoottiliitto, jonka kunniapuheenjohtaja hän on.

Kultaiset …muistot

Aaltosella on monta kultaista muistoa Vesikkojen vuosikymmenten ajalta. Jos kilpailupuoli on nyt jäänyt vähemmälle, joskus ennen se oli todella voimissaan.

– Esimerkiksi vuonna 1960 seura järjesti Katumajärvellä olympiakatsastukset Rooman kisoihin, Ahveniston ja Aulangon kansalliset kilpailut, Vanajaveden SM-kisat, Varassaaren ympärimelonnan, seuraottelun, seuran omat mestaruuskilpailut, sarjakilpailuja ja sekä melonnan suunnistus- että tarkkuuskilpailun. Ja kaikki tämä yhden kesän aikana, Aaltonen muistelee.

– Kymmenen vuoden ajan voitimme Kanoottiliiton toimintakilpailun, johon laskettiin mukaan kilpailut ja muu toiminta, hän jatkaa.

Huippukilpailijoita, olympiaedustajiakin, Vesikoissa on vuosikymmenten saatossa melonut. Sylvi Saimo edusti vesikkona Suomea Lontoon olympialaisissa vuonna 1948. Juhani Helenius meloi Melbournessa (1956) ja Roomassa (1960), Jouko Viitamäki Meksikossa (1968) ja Jorma Lehtosalo Münchenissä (1972).

Tätä nykyä Vesikoilla on Aaltosen mukaan entistä paremmassa jamassa ainakin kalustovaja.

– Vesikkolinna täyttää vaatimukset. Tosin sosiaalitilat ja lämmitys täältä puuttuvat, Aaltonen tuumaa Varikonniemen entisen sahan lämpökeskuksessa olevaa kalustovajaa, jonka edustalta aukeaa huikea maisema Vanajaveteen ja linnaan.

Aaltonen toivoo seuransa kilpailupuolelle uutta kipinää.

– Toivon, että seura saisi mukaan entistä enemmän nuoria 10-vuotiasta alkaen. Mahdollisimman aikaisin pitäisi nykyään aloittaa joka lajissa, myös melonnassa.

Hynttyyt yhteen …liittotasolla

Kanoottiliitto ja Soutuliitto laittoivat hynttyyt yhteen viime vuonna. Lajien kattojärjestönä on vuoden alusta ollut Suomen Melonta- ja Soutuliitto.

Liiton puheenjohtajana on kummankin lajin ulkopuolelta tullut entinen ministeri Jan-Erik Enestam. Hallitukseen kuuluu viisi soudun ja viisi melonnan edustajaa.

Uusi liitto pitää syyskokouksensa Hämeenlinnassa 11. marraskuuta. Kokouksessa tehdään muun muassa henkilövalinnat seuraavalle kaudelle.

Esko Aaltonen on ollut mukana suunnittelemassa uutta liittoa ja hänellä on tehtävää myös ennen liiton seuraavaa kokousta. Aaltonen on toimikunnassa, joka tekee esityksen melonnan edustajista liiton hallitukseen. (HäSa)

Asiasanat

Päivän lehti

26.11.2020

Fingerpori

comic