Yhdistetyn huippuihin lukeutuva Ilkka Herola luottaa Janne Ahosen yrityksen valmistamiin pukuihin.
Urheilu Oulu

Yhdistetyssä luotetaan Janne Ahosen pukuihin, mäkihyppypuolella saksalaisvalmistajaan – ”Parhailla puvuilla hypätään”

Yhdistetyn kärkiurheilijat luottavat Janne Ahosen yrityksen tekemiin mäkihyppypukuihin, mutta mäkihyppääjät kääntyvät saksalaisvalmistajan puoleen.

Takavuosina huhuiltiin siitä, kuinka itävaltalainen olympiavoittaja Thomas Morgenstern saattoi testata vuoden aikana peräti 60 mäkipukua. Tavatonta ei ole tänä päivänäkään se, että maailman parhaat hyppääjät saattavat hypätä yhdellä puvulla vain yhden kilpailun tai yhden kisaviikonlopun. Suomessa tuollaisiin resursseihin ei ole varaa, mutta edistysaskeleita täälläkin on otettu niin mäen kuin yhdistetyn puolella.

Yhdistetyn maajoukkueen mäkivalmentaja Jarkko Saapunki kertoo, että heillä on maajoukkueen budjetissa varattu joukkueelle yhteensä noin 40 uutta mäkipukua kaudelle 2018–2019. Yhden mäkipuvun hinta on noin 400 euroa, joten Suomen Hiihtoliitto siis tukee merkittävästi varustehankintaa verrattuna parin vuoden takaiseen tilanteeseen.

– Kärkiurheilijamme Ilkka Herola ja Eero Hirvonen hyppäsivät jo koko viime kauden Janne Ahosen yrityksen ART Sportsin tekemillä puvuilla ja koimme ne kilpailukykyisiksi. Mitä enemmän pukuja tehdään saman valmistajan kanssa, sen paremmiksi ne tulevat, Saapunki sanoo.

Tämä johtuu pitkälti siitä, että urheilija antaa palautetta puvun ominaisuuksista mäessä.

Erilaisia arviointikohteita ovat hyppääjän nopeus hyppyrin keulalla, kanto-ominaisuudet erilaisissa tuuliolosuhteissa ja puvun istuvuus. Hyvä urheilija osaa antaa palautetta niin, että pukuvalmistaja pystyy muokkaamaan puvun kaavoja paremmiksi tuleviin pukuihin. Jotkut hyppääjät haluavat mahdollisimman nopean puvun, toiset taas korostavat liito-ominaisuuksien merkitystä. Esimerkiksi puvun nukan ompelusuunnalla tähän voidaan vaikuttaa.

Muista maajoukkueurheilijoista Arttu Mäkiaho ja Leevi Mutrukin ovat siirtyneet nyt käyttämään Ahosen tekemiin pukuihin ja kehittämään niitä. Myös nuoren Atte Kettusen kanssa on aloitettu kehitystyö. Tämä on sikälikin luonnollista, että ART on nyt ainoa kotimainen pukuvalmistaja, Saapunki jatkaa.

 

Mäkihypyn puolella tilanne on hieman kimuranttisempi. Viime viikonloppuna hypättävissä Kesä SM-kisoissa kuusi yleisen sarjan parasta hyppääjää hyppäsivät saksalaisen Meiningerin mustalla puvulla.

– Tilanne on se, että luonnollisestikin parhailla puvuilla hypätään. Saimme Meiningerilta nyt erittäin hyvät pukumateriaalit. Musta kangas on samaa, jolla norjalaiset hyppäsivät viime talvena. Kangas on kevyttä ja erittäin karheaa. Mäessä se on toiminut nyt hyvin, mäkihypyn päävalmentaja Lauri Hakola toteaa.

Ongelmana hyppääjillä tulee olemaan kankaan riittävyys tuleviin pukuihin.

– Kangasta ei ollut tehtaalla paljon enää jäljellä, yritämme hankkia loppumateriaalin käyttöömme. Yhtä lailla jatkamme kehitystyötä myös Ahosen kanssa, jota kautta onkin tullut käyttöömme pukuja myös tänä kesänä.

 

Suomen mäkijoukkueen quota, eli osallistumisoikeus maailmancupin kilpailuihin, on tulevan kauden alussa vain kaksi hyppääjää. Samaan aikaan B-maailmancupin eli Continental cupin osallistumisoikeus on sekin Suomella vain kolme. Se tarkoittaa sitä, että kiertäviin hyppääjiin panostetaan pukuhankinnoissakin enemmän kuin muihin.

– Joukkuemäkiviikonloppuihin saamme asettaa neljän hyppääjän kiintiön karsintaan, vaikka quotamme on pienempi. En ole kuitenkaan isossa kuvassa asiasta huolissani. Uskon, että osallistumisoikeusmäärä kyllä siitä nousee, kunhan perustyö tehdään mahdollisimman hyvin. Menestymällä myös quota tulee nousemaan, Hakola päättää. HäSa

Teksti: Tuomas Virtanen

Kommentti: Välineurheilua

Ei ole hyvä asia, mikäli urheilija pomppii valmistajalta toiselle hakemassa koko ajan uutta ja parempaa ratkaisua.

Yhdistetyn joukkueen kotimaisen pukuvalmistajan ARTin ja siten Janne Ahosen yhteistyö kuulostaa järkevältä, mutta toisaalta ongelmana Ahosen pajalla on ollut materiaalin laadukkuus. Pienenä valmistajana heillä on erilaiset saatavuusongelmat kankaan suhteen, kuin vaikkapa saksalaisen Meiningerin tehtaalla.

Mäkimaajoukkueen vuonna 1998 syntynyt rovaniemeläinen Andreas Alamommo on hypännyt koko uransa ajan saksalaisvalmistajan puvulla, joten hänen kaavansa ja toivomuksensa ovat tehtaalla hyvin tiedossa. Pitkäaikaista yhteistyötä olisikin turha lopettaa vain siksi, että kotimainenkin valmistaja olisi parempien logististen yhteyksien takia mahdollista.

Yhtä lailla mäkipuvun toimivuuteen vaikuttaa hyppääjän käyttämä alusasu. Säännöt muuttuivat jo viime kaudeksi niin, että alusasun tulee olla kaksiosainen. Puvun ja alusasun yhteispeli onkin ratkaisevaa myös tämän kauden aikana.

Nyrkkisääntö onkin aina se, että hyvän pukuformun tulisi olla tiedossa hyvissä ajoin ennen talvikauden alkua ja juuri tämä seikka ei kovinkaan usein ole ollut suomalaisten suurimpia vahvuuksia.

Tuoreimpia artikkeleita