fbpx
Kolumnit Uutiset

10 540 750 000 000 ja muita pikkulukuja

Mistäköhän puhellaan YK:n ilmastokokouksen tauoilla? On ilmoja pidellyt?

Toivoa sopii, että maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisella (kesk.) on Pariisissa vähemmän tarvetta small talkille kuin kunnon big talkille. Ja että tuo Ruokolahden leijona näyttää kyntensä Suomen ja EU:n edustajana.

Takavuosien sketsiohjelmassa duunari kysäisi toiselta miten tällä menee. – Mikäs tässä. Ei vaan oikein saa nukuttua, kun mieltä painaa tuo GATTin kokous.

En väitä menettäneeni yöunia Pariisin kokouksen takia, mutta huolettaahan tuo. Vanajaveden rantareitillä vastatuuleen puskiessa tulee väkisin mieleen, että näitäkö nämä joulukuutkin ovat, ennätyslämpimän marraskuun jälkeen.

Kateeksi ei käy kohta Matkailun edistämiskeskustakaan. “Suomi, ikuisen syksyn maa!” ei kuulosta myyvimmältä mainoslauseelta. Vaikka pieni on tuo ongelma maailman perspektiivissä. Pienet saarivaltiot taistelevat Pariisissa hukkumista vastaan.

Myönnän, olen kantanut huonoa omaatuntoa siitä, että kuuden vuoden takainen Kööpenhaminan ilmastokokous meni aika lailla ohi. Ei sitä vain jaksanut. Nyt olen päättänyt seurata ja lukenut tiukkaa asiaa ilmastokokouksen mainioilta nettisivuiltakin. Suosittelen.

Hiilidioksidia on nyt ilmakehässä enemmän kuin 800 000 vuoteen, vaikka tuonnempana kuulemma voi osoittautua, että tänä vuonna kasvu pysähtyi. Kiinan lasketaan päästelleen viime vuonna taivaalle hiilidioksidia 10 540 750 kilotonnia.

Siitäs saitte! Ilmastokeskustelussa on ollut tapana iskeä pahaa aavistamatonta ja pahaa aavistavaakin keskustelukumppania isoilla luvuilla päin pläsiä.

Niillä saa huomiota. Varsinkin kun ne ovat totta.

Kun ilmastonmuutosvastarinta on jo selvästi vähentynyt, sopii olettaa, että ylihuomenna koko maailman huomio kohdistuu Pariisiin, kun kokous päättyy. Toivottavasti ei ole tulossa taas yksi Black Friday.

Jos yhtä joululahjaa on toivottava, niin olkoon se laillisesti sitova ilmastosopimus vuodesta 2020 alkaen, ja sopu taakan jaosta kehittyneiden ja kehittyvien maiden kesken.

Kehittyneet maat ovat luvanneet sata miljardia dollaria vuodessa ilmastorahoitusta köyhemmille maille. Käytännössä odotamme, että ne hyppäisivät fossiilisten polttoaineiden varaan rakennetun kehitysvaiheen yli. Siinäpä varsinainen tuottavuusloikka.

Menot